Markkinakatsaus ja osakepoimintoja vuodelle 2022

Erityisen mielenkiintoinen kolmannen kvartaalin tuloskausi on parhaillaan käynnissä. Merkittävä osa yhtiöistä on jo julkaissut raporttinsa ja meillä sijoittajilla alkaa olla hyvä käsitys syysneljänneksen kehityksestä.

Tarkemmassa seurannassani on kaiken kaikkiaan noin 50 Helsingin pörssin yhtiötä. Raporttinsa jo julkaisseiden yhtiöiden osalta tuloskausi on sujunut selvästi analyytikkoennusteita paremmin. Pettymyksiäkin on toki nähty, mutta keskimäärin pörssiyhtiöiden suoriutuminen on ollut taas kerran vahvaa.

Korona alkaa olla taakse jäänyttä elämää, eikä paljon puhuttu kustannusinflaatiokaan ole haitannut niin paljon kuin ennakolta pelättiin. Yhtiöillä on ollut hinnoitteluvoimaa ja kohonneet kustannukset on onnistuttu siirtämään lopputuotteiden hintoihin. Marginaaleissa ei olekaan nähty sellaista painetta kuin etukäteen ehkä oletettiin. Raaka-ainepula on toki näkynyt joidenkin yhtiöiden kohdalla, mutta mistään ylitsepääsemättömistä ongelmista ei ole ollut kyse.

Suhteessa viime vuoteen yhtiöiden kehitys on ollut vieläkin parempaa. Seurannassani olevien ja tähän mennessä tuloksensa raportoineiden yhtiöiden liikevoitot ovat kasvaneet keskimäärin yli 50 prosenttia. Parin edelliskvartaalin tapaan on kuitenkin muistettava, ettei koronan sävyttämä viime vuosi ole kovin hyvä vertailukohta.

Vaikka markkinoilla kaikki näyttää periaatteessa hyvältä, pinnan alla olevat riskit eivät ole kadonneet mihinkään. Kiihtyvän ja pitkäkestoisen inflaation uhka on edelleen olemassa. Fed on jo ilmoittanut kiristävänsä rahapolitiikkaansa, ja vaikkei merkittäviä koronnostoja olekaan vielä näköpiirissä, olemme koko ajan lähempänä normaalimpaa korkoympäristöä.

Luultavasti jo pari prosenttiyksikköä nykyistä korkeampi korkotaso (etenkin Yhdysvalloissa) riittäisi monen mielestä tekemään korkopapereista järkevän vaihtoehdon osakkeille. Tässä tilanteessa osakkeiden riskipreemio ei näyttäisi enää kovin houkuttelevalta ja rotaatio osakkeista korkopapereihin tuntuisi luontevalta. Kokonaan toinen kysymys on, koska tämä nähdään.

Uudeksi huolenaiheeksi on noussut Kiinan kiinteistö- ja rakennussektori. Muutama viikko sitten otsikoihin noussut kiinteistöjätti Evergrande lienee jäävuoren huippu. Kaikkea ei ehkä vielä ole nähty. Osakkeet ehtivätkin ottaa syys-lokakuussa lähes 10 prosentin takapakin ennen kääntymistään uuteen nousuun.

Sijoittamisessa huolia on toki aina, eikä niiden olemassaolon takia ole syytä jättää sijoittamatta. Päinvastoin. Etenkin nykymaailmassa, jossa riskitöntä tuottoa ei enää ole tarjolla, hallittu riskinotto on välttämätöntä tuottojen saamiseksi. Tuotto on aina korvausta riskin kantamisesta.

Sijoittajan tulisikin aina tasaisin väliajoin kysyä itseltään: Onko osakkeista odotettava tuotto riittävä kompensoimaan niihin liittyvää riskiä? Kysymykseen ei tietenkään ole yhtä oikeaa vastausta, vaan kaikki riippuu sijoittajan riskinsietokyvystä ja tuottotavoitteista. Jos syys-lokakuussa nähty pieni kurssidippi tuntui vatsanpohjassa, salkun osakeriski on aivan liian korkea. Riskien tasapainottamiseen kannattaakin tässä tapauksessa ryhtyä hyvän sään aikana.

Helsingin pörssin arvostus

Edellä kuvatut makrotalouden riskit eivät olisi kovinkaan iso ongelma, jollei pörssin arvostustaso olisi niin haastava. Arvostustasoa voi nimittäin pitää parhaana tuottoja ennakoivana mittarina. Mitä korkeampi arvostus, sitä matalampi tuotto-odotus, ja päinvastoin.

Tarkastelin Helsingin pörssin arvostusta edellisen kerran blogissani huhtikuussa. Pidin pörssiä tuolloin 33 prosenttia yliarvostettuna. Kurssinousun jatkuessa arvostus on kiristynyt entisestään ja yliarvostus onkin samaisella P/E-lukuun perustuvalla menetelmällä jo 37 prosenttia.

Kuva 1. Helsingin pörssin tuottoindeksin (OMXHGI) kehitys ja indeksin neutraali arvostustaso (fair value) 2.1.2009 – 5.11.2021.

Seuraan pörssin arvostuksen kehitystä säännöllisesti myös P/B-luvun avulla. Seurannassani olevien yhtiöiden P/B-lukujen mediaani on tällä hetkellä 3,1 (kun tunnusluvun laskennassa käytetään tilikauden 2020 lopun omaa pääomaa).

Tyypillisesti Helsingin pörssin P/B-luku (mediaani) on vaihdellut yhden ja kolmen välillä. Edes finanssikriisiä edeltäneen kuplan huipulla tunnusluku ei käynyt nykytasolla. Jos normaaliksi P/B-luvuksi hyväksytään 2, Helsingin pörssiä voi pitää peräti 55 prosenttia yliarvostettuna. Historiallisesti P/B-luku on ollut jopa vähän alle kahden, mutta taseiden trendinomaisesti keventyessä, korkeampi arvo voidaan sallia.

Kurssinousun jatkuessa on koko ajan selvempää, ettei nyt tehtyjen indeksisijoitusten pitkän aikavälin vuosituotto tule olemaan lähelläkään historiallista noin 9 prosentin keskiarvoa. Jos jaamme pörssiyhtiöiden keskimääräisen oman pääoman tuoton (2021 ennuste) keskimääräisellä P/B-luvulla, saamme pörssin (indeksin) reaalituotto-odotukseksi 4,5 prosenttia (13,8%/3,1). Mielestäni se ei ole paljon suhteessa riskiin, jonka me osakesijoittajat päivittäin kannamme. Toisaalta, kun vaihtoehtona on negatiivinen korkotuotto (reaalisesti), osakkeisiin sijoittamisen voi vielä perustella.

Helsingin pörssin osakepoiminnat

Onneksi indeksisijoittamisen rinnalla tai vaihtoehtona voi aina toteuttaa osakepoimintaa. Yksittäisten osakkeiden arvostus voi nimittäin poiketa pörssin yleisestä arvostuksesta. Toki myös osakepoiminta vaikeutuu, kun osakkeiden arvostukset nousevat kauttaaltaan.

Joka tapauksessa houkuttelevia osakkeita voi löytää myös kalliimmassa markkinassa, kuten vuosi sitten laatimani screenaus osoittaa. Listasin blogissa viime vuoden joulukuussa mielestäni kiinnostavimmat kymmenen osaketta tälle vuodelle. Arvo- ja laatusijoittamisen periaatteisiin perustuvan listan kärkikolmikko (Nordea, Wärtsilä ja Konecranes) on tuottanut tähän mennessä tuplasti indeksiin verrattuna. Sekä Nordean että Wärtsilän kurssinousu on ollut noin 50 prosenttia, Konecranesin noin 40 prosenttia. Myös hajautetumpi koko kärkikymmeniköstä tasaosuuksin rakennettu salkku olisi voittanut indeksin, vaikkakin tietysti pienemmällä marginaalilla. Aliarvostetuimpia yhtiöitä (listan kärkipäätä) painottamalla ylituotto olisi ollut joka tapauksessa huomattava.

Arvo- ja laatusijoittaminen on siis toiminut edelleen, vaikka pörssin yleinen arvostustaso oli jo viime vuoden lopulla korkea. Parhaisiin kasvu- ja hypeosakkeisiin verrattuna edellä esitetyt tuotot ovat toki vaatimattomia. Pelkkien tuottojen vertailu ei kuitenkaan ole reilua, vaan sijoittajan tulisi aina tarkastella tuotto-riski-suhdetta. Laadukkaiden yhtiöiden ostaminen edulliseen hintaan on strategia, jossa tappioriski on hyvin pieni. Korkeaan arvostukseen sitä vastoin liittyy suuri riski. Kasvu- ja hypeosakkeiden kohdalla pienikin kasvunäkymien heikkeneminen johtaa yleensä merkittävään kurssilaskuun.

Alla on päivitetty lista kymmenestä mielestäni kiinnostavimmasta osakkeesta samaiseen arvo- ja laatusijoittamisen periaatteita noudattavaan screenaukseen perustuen. On syytä edelleen korostaa, ettei listaus ota kantaa yhtiöiden kvalitatiivisiin ominaisuuksiin (kuten johto), vaan kyse on hyvin yksinkertaisesta tunnuslukuperusteisesta screenauksesta. Mutta kuten vuoden takainen screenaukseni osoittaa, yksinkertainenkin analyysi on usein parempi kuin ei analyysia ollenkaan.

Taulukko 1. Helsingin pörssin suurten ja keskisuurten yhtiöiden vapaaseen kassavirtaan perustuva arvonmääritys (vapaan kassavirran määrittämisessä käytetyt oletukset kirjoittajan omia arvioita, osakekurssit 5.11.2021).

Kuten taulukosta nähdään, enää kolmen seurannassani olevan yhtiön osake on aliarvostettu ja vain TietoEVRY on lähelläkään sellaista arvostustasoa, jolla voisin harkita ostojen aloittamista (oma tuottovaatimukseni on sen verran korkea). Kärkikymmenikköni osakkeisiin liittyy nyt vuoden takaista selvästi suurempi riski. Kurssinousun jatkuessa ensi vuodesta tuleekin haastava myös kaikille osakepoimijoille.

Tästä syystä seuraan itse osakemarkkinoita tällä hetkellä ihan mielelläni katsomosta, mitä uusiin suoriin osakesijoituksiin tulee. Pitkäjänteisenä omistajana en ole tietenkään myynyt salkustani yhtäkään osaketta, mutta lisäostojen sijaan allokoin uutta tulovirtaa nyt mieluummin turvallisempiin omaisuusluokkiin. Seuraan mielenkiinnolla markkinatilanteen kehittymistä ja olen valmis reagoimaan nopeasti, jos ostopaikkoja aukeaa.

R.W.

___

Täysin uudistetun Laatuguru-sijoituskirjan myynti on alkanut!

Nordnetin kautta tilattavissa sijoituskirjoissa on tarkasteltu sijoitusstrategioita Helsingin pörssin arvo- ja laatuyhtiöiden näkökulmista. Uusimman syksyn 2021 Laatuguru-kirjan hinta on 29,90 euroa (sisältäen alv:n ja postikulut Suomessa). Laatuguru on nyt tilattavissa Nordnetissä myös osana sijoituskirjojen tarjouspakettia, jonka kirjat sisältävät pyynnöstä myös signeerauksen.

Tilaa Laatuguru tästä linkistä. Lisätietoa sijoituskirjapaketista löydät täältä.

___

Kirjoittaja omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Konecranesin, Nokian Renkaiden, Nordean ja Sammon osakkeita.

Sijoitusneuvonta on luvanvaraista toimintaa. Tässä kirjoituksessa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään yhden kirjoituksen välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa. Rahoitusvälineiden arvo voi nousta tai laskea. On olemassa riski, ettet saa sijoittamiasi varoja takaisin.