Helsingin pörssin laadukkaimmat arvoyhtiöt

Oma sijoitusstrategiani ei ole syntynyt hetkessä, vaan se on pidemmän oppimisprosessin tulos. Kaikki alkoi parikymmentä vuotta sitten indekseillä. Akateemikot saivat minut vakuuttuneeksi markkinoiden tehokkuudesta ja päätin sijoittaa kesätyörahani indeksirahastoihin.

Tutustuttuani sijoittamisen saloihin tarkemmin, osakepoiminta ja erityisesti arvosijoittaminen alkoi kiehtoa. Olin löytänyt Benjamin Grahamin opit ja aloin metsästää klassisia arvo-osakkeita. Vielä sijoitusurani alussa en juurikaan piitannut yhtiön liiketoiminnasta. Kunhan osake oli riittävän halpa, olin valmis ostoksille.

Klassisesta moderniksi arvosijoittajaksi

Pikkuhiljaa huomasin, ettei pitkäjänteistä ”osta ja pidä” -sijoittamista kannattanut rakentaa klassisten arvo-osakkeiden varaan. Klassisissa arvo-osakkeissa ongelma oli (ja on edelleen) heikko yhtiökohtainen laatu. Arvo-osakescreenausten kärkipäätä hallitsevat ihan syystäkin halvoiksi hinnoitellut osakkeet. Osakkeen matala arvostus viestii yleensä ongelmista yhtiön liiketoiminnassa. Ellei yhtiön liiketoiminta ole riittävän laadukasta, sijoituksen tuotto jää pitkällä aikavälillä laihaksi. Osakkeen aliarvostuksen purkautuminen voi tarjota pikavoiton, mutta loppujen lopuksi suurin osa pitkäjänteisen sijoittajan tuotosta muodostuu yhtiön liiketoiminnan kannattavuuden ja kasvun kautta. Kun liiketoiminta kehittyy suotuisasti, sijoittaja pääsee nauttimaan kasvavista osingoista ja kohoavasta osakekurssista.

Vuosien 2009 ja 2010 aikana muutin strategiani laatuyhtiöitä painottavaan suuntaan. Pitäydyin edelleen arvosijoittamisen tärkeimmissä periaatteissa, mutta siirsin fokuksen kannattaviin, vähintään kohtuullisesti kasvaviin ja vähävelkaisiin yhtiöihin. Halusin hankkia hyviä liiketoimintoja, kunhan ostohinnassa oli riittävästi turvamarginaalia. Toisin sanoen aloin keskittyä vain kaikkein laadukkaimpiin arvoyhtiöihin. Aloin kutsua itseäni moderniksi arvosijoittajaksi.

Hylkäsin pelkkiin arvostuskertoimiin perustuvan sijoittamisen ja täydensin analyysimallejani yhtiön laadusta kertovilla tunnusluvuilla. Yhdeksi suosikkimittareistani muodostui oman pääoman tuotto eli ROE. Se on mielestäni edelleen paras yksittäinen mittari kuvaamaan yhtiön kokonaisvaltaista laatua. Hyvin korkealla pääoman tuotolla operoivat yhtiöt ovat yleensä sekä kannattavia että tehokkaita ja kykenevät maksamaan merkittävän osan tuloksestaan osinkoina vaarantamatta kasvuhankkeitaan.

Vaikkei arvo- ja laatutyylejä yhdistävä strategiani perustu pelkkien arvostuskertoimien varaan, käytän niitä edelleen laatumittareiden rinnalla. Paraskaan yhtiö ei nimittäin ole hyvä sijoitus, jos osakkeesta maksaa liikaa. Juuri tästä syystä vieroksun hyvin nopean kasvun yhtiöitä. Yleensähän villeimmät kasvuskenaariot eivät toteudu ja kasvusijoittaja tulee maksaneeksi kasvuodotuksista liian korkean hinnan. Kokemukseni mukaan parhaat tuotot tehdään yhtiöillä, jotka kasvavat pitkään, mutta vain kohtuullista vauhtia (esim. hieman taloutta nopeammin). Kun suurin osa sijoittajista juoksee nopean kasvun perässä, tämän tyyppiset vakaat kasvajat jäävät varjoon. Tällöin myös kasvun hinta säilyy maltillisena, eikä osakkeista joudu maksamaan liikaa.

Laadukkaiden arvoyhtiöiden seulonta osinkotuotolla ja oman pääoman tuotolla

Yksi hyvä tapa osakkeen arvostuksen ja laadun samanaikaiseen tarkasteluun on asettaa osakkeet matriisiin esimerkiksi osinkotuoton ja oman pääoman tuoton perusteella. Oman pääoman tuoton voi ajatella heijastelevan osingon laatua, sillä korkean ROE:n yhtiöden osingonmaksukyky on vahvalla pohjalla. Olen käyttänyt menetelmää vuosikausia ja kirjoittanut siitä useasti aiemminkin (ks. menetelmän tarkempi kuvaus tästä blogimerkinnästä).

Menetelmässä yhtiöt jaetaan ensin kolmeen luokkaan (heikko, kohtuullinen, hyvä) sen perusteella millaiseksi arvioin yhtiöiden oman pääoman tuoton normaalitason. Tärkeää on pyrkiä hahmottelemaan nimenomaan normaalitasoa, eikä käyttää yksittäisten (mahdollisesti hyvin poikkeavien) vuosien lukuja. Esimerkiksi pidemmän aikavälin historiallinen keskiarvo toimii yleensä hyvin normaalitason indikaattorina. Poikkeuksia ovat luonnollisesti rakenteellisessa murroskohdassa olevat yhtiöt. Näissä tilanteissa sijoittajan on syytä tukeutua analyytikoiden pidemmän aikavälin ennusteisiin. Olen tottunut jakamaan matriisin lohkot siten, että yli 14 prosentin ROE nostaa yhtiön ”hyväksi” ja alle 10 prosentin ROE tiputtaa yhtiön ”heikoksi”. Jos ROE on 10-14 prosenttia luokittelen yhtiön ”kohtuulliseksi”.

Tämän jälkeen jaan yhtiöt luokkiin myös osinkotuoton perusteella. Yli 4 prosentin osinkotuotto nostaa yhtiön ”hyvään” luokkaan, alle 3 prosentin osinkotuotto pudottaa yhtiön ”heikoksi”. Tälle välille asettuvat yhtiöt luokittelin ”kohtuullisiksi”.

Alla oleva kuva 1 esittää näin muodostettua matriisia Helsingin pörssin suurista ja keskisuurista yhtiöistä (Inderesin seurannassa olevat markkina-arvoltaan yli 500 miljoonan euron yhtiöt, joiden tulos on ollut tarkastelujaksolla joka tilikausi positiivinen).

Kuva 1. Helsingin pörssin suurten ja keskisuurten yhtiöiden (markkina-arvo yli 500 mEUR) luokittelu osinkotuoton ja oman pääoman tuoton (ROE) perusteella. Osinkotuoton laskennassa on käytetty vuodelta 2021 jaettavaa osinkoa ja osakekursseja 2.5.2022. ROE:n laskennassa on käytetty osakekohtaisena tuloksena toteutumien ja Inderesin ennusteiden keskiarvoa vuosilta 2019-2023 sekä oman pääoman tasearvoa vuodelta 2021.

Osinkotuoton ja oman pääoman tuoton perusteella tämän hetken laadukkaimmiksi arvoyhtiöiksi nousevat Evli, eQ, Kesko, Kone, Marimekko, Orion, Puuilo, Tietoevry, Tokmanni ja Valmet. Kutsun tätä ryhmää ”ykköskoriksi”.

Seuraavaksi houkuttelevimmat osakkeet löytyvät ryhmistä ”hyvä osinkotuotto ja kohtuullinen oman pääoman tuotto” (Fortum, Kemira, Nokian Renkaat, Sampo) sekä ”kohtuullinen osinkotuotto ja hyvä oman pääoman tuotto” (Alma Media, Caverion, Elisa, Ponsse). Kutsun näitä kahta ryhmää ”kakkoskoriksi”.

Ensiksi mainitussa ryhmässä osakkeen arvostustaso on matalahko (osinkotuotolla mitattuna), mutta osingon tulevaisuuden kasvunäkymät vain kohtalaiset (oman pääoman tuotolla mitattuna). Jälkimmäisessä ryhmässä osinkojen voi odottaa kasvavan hyvällä todennäköisyydellä (oman pääoman tuotto hyvä), mutta nykyinen arvostustaso ei ole kaikkein houkuttelevin (osinkotuotto kohtuullinen).

Koska laatu on ensisijainen sijoituskriteerini, seuraan edellä mainituista ”kakkoskorin” osakkeista tarkimmin laadultaan ensiluokkaisia yhtiöitä ja olen valmis ostamaan, jos hinta sattuu laskemaan riittävästi. Osinkotuoton mahdollisesti ylittäessä 4 prosenttia, siirtyvät yhtiöt ensin seurannassani ”ykköskoriin” (tarkemman analyysin kohteeksi) ja hinnan laskiessa mahdollisesti vielä lisää aloitan ostot.

Kuten kuvasta nähdään, absoluuttisesti parhaat yhtiöt sijaitsevat tyypillisesti ”heikon osinkotuoton ja hyvän oman pääoman tuoton” ryhmässä. Tämä johtuu siitä, että yhtiöiden laatu on markkinoiden tiedossa. Markkina hinnoittelee parhaat yhtiöt korkealle, jolloin osinkotuotto painuu alas. Voi tuntua houkuttelevalta hypätä parhaiden yhtiöiden matkaan korkeasta hinnasta piittaamatta. Arvosijoittajana olen itse mieluummin kärsivällinen ja odotan rauhassa mahdollista iskunpaikkaa. Tuulisilla markkinoilla hyvääkin voi joskus saada halvalla. Silloin on syytä olla hereillä.

R.W.

____

Täysin uudistetun Arvoguru-sijoituskirjan myynti on alkanut!

Nordnetin kautta tilattavissa sijoituskirjoissa on tarkasteltu sijoitusstrategioita Helsingin pörssin arvo- ja laatuyhtiöiden näkökulmista. Uusimman kevään 2022 Arvoguru-kirjan hinta on 29,90 euroa (sisältäen alv:n ja postikulut Suomessa). Arvoguru on nyt tilattavissa Nordnetissä myös osana sijoituskirjojen tarjouspakettia, jonka kirjat sisältävät pyynnöstä myös signeerauksen.

Tilaa Arvoguru osoitteesta nordnet.fi/sijoituskirjat.

____

Kirjoittaja omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Fortumin, Nokian Renkaiden, Sammon ja Tietoevryn osakkeita.

Sijoitusneuvonta on luvanvaraista toimintaa. Tässä kirjoituksessa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään yhden kirjoituksen välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa. Rahoitusvälineiden arvo voi nousta tai laskea. On olemassa riski, ettet saa sijoittamiasi varoja takaisin.