Jukka Oksaharju
Sijoittajan kannattaa säilyttää vähintään vuositasolla tuntuma osakesalkkuunsa sekä kokonaisuutena että yksittäisten sijoituskohteiden osalta. Nyt on ennen joulukiireitä hyvä hetki suorittaa yleiskatsaus salkkuun, kun tuoreet Q3-tulosluvut ja yhtiöiden loppuvuoden näkymätkin ovat jo pääosin tiedossa.
Listaan tässä blogimerkinnässä viisi näkökulmaa, joista yksityissijoittaja voi ottaa virikkeitä oman ajattelunsa tueksi niin loppuvuoden askelmerkeissään kuin myös ensi vuoden sijoitustensa suunnittelussa.
1. Salkunhoitajilla on taipumus luopua heikoimmista sijoituksista vuoden lopussa
Eletty elämä on osoittanut, että osa rahastojen salkunhoitajista pyrkii ”siivoamaan” hoitamansa salkun sisältöä ennen vuodenvaihdetta. Siivousoperaatio tunnetaan englanninkielisessä rahoitustutkimuksessa termillä window dressing. Suomennettuna se voisi vastata sijoitussalkun “ehostamista.” Perusteluna ehostamistoiminnalle on se, että rahaston vuosikertomuksiin ja esitteisiin painettavat vuoden lopun tilanteet rahaston omistuksista viestivät rahastoon sijoittamista harkitseville ajan hermolla olemisesta.
Jos rahaston salkku sen sijaan sisältäisi mediaotsikoissa äskettäin reviteltyjen ja ryvettyneiden yhtiöiden osakkeita, saattaisi monella sijoittajalla jäädä merkintä tekemättä rahastoon. Rahasto voi siis luopua päättyvän vuoden aikana heikosti tuottaneista sijoituskohteistaan ennen vuodenvaihdetta, jotta salkun vuodenvaihteen sisältö saadaan näyttämään houkuttelevalta seuraavana vuonna jaettavissa esitteissä. Tämä saattaa kuulostaa hassulta tai suorastaan omituiselta, ja sitä se onkin. Ja siksi on paikallaan sanoa, ettei suinkaan jokainen rahastoyhtiö tai salkunhoitaja tällaista kategorisesti harjoita. Silti yksityissijoittajalle avautuvien mahdollisuuksien osalta riittää se, että jokin tai jotkin markkinatoimijat näin haluavat toimia.
Vastaavasti rahasto saattaa ostaa päättyvän vuoden aikana erityiseksi tähtiosakkeeksi noussutta yhtiötä esimerkiksi vasta joulukuussa, jotta se näkyisi vuodenvaihteen raportilla yhtenä rahaston salkkuyhtiönä. Tällä ei tarvitse olla juuri mitään tekemistä sen kanssa, että kyseinen tähtiyhtiön osake olisi vielä tuonut rahastolle tuottoja. Mielikuvan tasolla kyseisen osakkeen löytyminen rahastosta viestii potentiaalisille sijoittajille, että rahasto on ”ajan hermolla”. Monelle ihmiselle asiat nimittäin ovat sitä, miltä ne näyttävät.
Mitä edeltävä sitten tarkoittaa tavanomaiselle yksityissijoittajalle? Mahdollisesti sitä, että vaikka osakesäästötilien (OST) suosion kasvu on suomalaisittain tarkoittanut loppuvuonna tapahtuvan laillisten ”veropohdintojen” vähentymistä osakekaupoissa, on esimerkiksi rahastojen salkunhoitajilla edelleen olemassa kannustin ja osin tahtotilakin luopua päättyvän vuoden aikana heikoimmin tuottaneista yksittäisistä sijoituskohteista. Toteutuessaan tämä saattaa osaltaan luoda kohteena olevan pörssiyhtiön liiketoiminnan kehityksen näkökulmasta perusteetonta myyntipainetta osakkeeseen. Parhaimmillaan tällaiset kohteet pyrkivät kuitenkin palauttamaan kurssitasoaan heti vuodenvaihteen jälkeen. Tämä tunnetaan paremmin nimellä tammikuuilmiö, jonka osatekijänä on edellä kuvattu sijoitussalkkujen ehostaminen. Muita rahoitustutkimuksessa ilmenneitä mahdollisia osatekijöitä ilmiölle ovat mm. vuoden lopussa tapahtuva sijoittajien verosuunnittelu ja salkkujen tasapainottaminen.
Kolikon toiselta puolelta voisi myös arvioida, että sijoitussalkkujen ehostaminen voi mahdollisesti entisestään kasvattaa ostopainetta päättyvän vuoden aikana parhaiten kehittyneissä osakkeissa. Tämä ei tietenkään päde automaattisesti ja aukottomasti jokaiseen sijoituskohteeseen, mutta ajatuksen tasolla ilmiö saattaa esiintyä osassa kohteita sikäli, kun ehostamista markkinoilla edelleen tapahtuu.
2. Mitkä yhtiöt hyötyvät mahdollisesta korkokäänteestä vuonna 2024?
Markkinakorot lähtivät nopeaan ja tuntuvaan nousuun reilut puolitoista vuotta sitten. Esimerkiksi asuntolainojen viitekorot ampaisivat nollan alapuolelta noin neljään prosenttiin. Korkotason nousu on iskenyt talouteen enimmäkseen kielteisesti. Valtioiden velanhoitokustannukset ovat kohonneet, ja esimerkiksi Suomessa suunnitellaan säästötoimia julkiseen talouteen, jotta kohonneita korkokustannuksia pystyttäisiin maksamaan suunnitellun ja sovitun mukaisesti.
Asuntovelalliset kotitaloudet ovat joutuneet kamppailemaan nousseiden viitekorkojen ja kohonneiden asumista koskevien kuukausimaksuerien kanssa. Velkaiset pörssiyhtiöt ovat entistä ahtaammalla selvitäkseen velvoitteistaan rahoittajien suuntaan. Myös erityisesti teollisuusyhtiöiden asiakkaat ovat monin paikoin vaikeassa raossa, jossa velkavetoiset hankkeet eivät näytä enää yhtä kannattavilta kuin aiemmin – eivätkä ne kaikki siksi enää käynnisty. Tämä on näkynyt Helsingin pörssin Q3-tuloskaudella mm. tilauskantojen hiipumisina ja uusien tilausten saamisen haasteina. Ja yleisellä tasolla osakkeisiin on korkojen nousun myötä osunut se tosiasia, että riskillisille osakesijoituksille on tullut tarjolle matalariskisempi korkotuoton vaihtoehto. Tämä on suuressa kuvassa nakertanut osakkeille ”hyväksyttävissä olevia” arvostuskertoimia.
Helsingin pörssin käynnissä olevalla Q3-tuloskaudella on käynyt ilmeiseksi, että liiketoimintatasolla korkotason nousun selkein hyötyjä on ollut pankki- ja rahoitussektori. Tämä johtuu ennen kaikkea korkokatteiden kohentumisesta. Itsessään tämä havainto ei kuitenkaan ota kantaa kurssikehitykseen, sillä markkinoilla vallitsee perusteltuja epäluuloja yleisen talouskehityksen ja mahdollisten tulevien luottotappioiden osalta. Korkokatteen nousu on laihempi lohtu, jos suuret luottotappiot rysähtävät niskaan ajallisella viiveellä. Aika näyttää, ovatko pessimistit liian pessimistisiä ja onko nykyinen kannattavuus pankkisektorilla luonteeltaan kestävää vai katoavaista.
Euroopan keskuspankki viestitti päättyneen lokakuun lopulla, ettei se ainakaan toistaiseksi ole nostamassa korkoja enää lisää. Seuraavassa hengenvedossa keskuspankki kuitenkin varoitti elättelemästä liiallista toiveikkuutta korkotason nopeasta laskusta. Mutkat suoriksi vetäen keskuspankki siis näkee nykyisen korkotason olevan sopiva ainakin toistaiseksi.
Jos sana ”toistaiseksi” poistuisi ja retoriikka muuttuisi vuoden 2024 aikana selvästi koronlaskujen tielle, saattaisi korkokäänne hyödyttää velkavetoista teollisuutta liiketoiminnan tasolla. Vastaavasti kuluttajien ostovoiman heikosta kehityksestä kärsineet kuluttajatuotteita ja -palveluita tarjoavat yhtiöt saattaisivat hyötyä koronlasku(i)sta ainakin jonkin verran. Lisäksi on hyvä pohtia korkotason mahdollisen laskukäänteen vaikutuksia ns. kasvuyhtiöiden osakkeiden arvostustasoihin. Voisiko edessä olla jonkinlainen kevyt paluu 2020-luvun alun arvostuskertoimia kohti? Todennäköisesti tämä edellyttäisi korkojen tuntuvaa laskua.
3. Osinkokevääseen on hyvä valmistautua
Helsingin pörssi on ollut yleisindeksin kehityksellä mitattuna kuluvana vuonna yksi länsimarkkinoiden heikoimmista pörsseistä. Vaikka historia ei ole tae tulevasta, on ”tulevan” osalta käynyt kuluvan Q3-tuloskauden aikana ilmeiseksi, että ”markkinat” ovat tällä kerralla ennakoineet melko oikeansuuntaisesti pörssiyhtiöiden tuloslaskua viime kuukausien kurssilaskullaan. Noin 90 kotimaisen pörssiyhtiön jo julkaistua heinä-syyskuun tuloksensa näyttää siltä, että tulospudotusta muodostuu viime vuodesta keskimäärin noin 15 prosenttia. Yhtiökohtaiset erot ovat tietenkin huomattavia, mutta kokonaisuuden näkökulmasta kannattavuuden putoaminen on parhaillaan jyrkintä sitten koronapandemian alun.
Kuten todettua, yhtiökohtaisia eroja ilmenee, mutta suuressa kuvassa suomalaiset pörssiyhtiöt ovat edelleen kohtuullisen kannattavia ja vakavaraisia. Yhdistelmä pörssin yleisindeksin viimeaikaista heikkoa kehitystä ja keskimäärin vakavaraista yhtiöjoukkoa saattaakin nostaa ensi vuoden osinkotuottoprosentteja paikoitellen houkuttelevalle tasolle. Niin sanottuun osinkokevääseen on vielä aikaa, joten kirkossa kuulutettuja ensi vuoden osingot eivät vielä ole. Nykyhetkellä näyttää kuitenkin siltä, että osakekurssit ovat yleisesti tulleet tänä vuonna alas hieman nopeammin kuin keskivertoyhtiön osingonmaksukyky. Tämä on toki jossain määrin välttämätöntä siitä näkökulmasta, että osinkotuotolle vaihtoehtoinen korkotuotto on myös kohentunut selvästi vuoden aikana.
4. Kansainvälinen hajauttaminen oli vuoden 2023 teema – entä vuonna 2024?
Kalenterivuonna 2023 Helsingin pörssi on ollut lokakuun loppuun mennessä yksi heikoimmista pörsseistä indeksikehityksellä tarkasteltuna. Suomalaisittain ikävästi merkittävä osa painoarvoltaan suurimmista pörssiyhtiöistä on tuskaillut erilaisten haasteiden kanssa kuluvana vuonna. Keväällä jokainen suuri metsäsektorin yhtiö (Stora Enso, Metsä Board ja UPM-Kymmene) antoi negatiivisen tulosvaroituksen. Sittemmin myös Nokia antoi negatiivisen tulosvaroituksen. Helsingin pörssin arvokkaimpana yhtiönäkin viime vuosina käväissyt Kone on kamppaillut heikentyneen Kiinan-markkinan haasteiden kanssa. Mainittujen yhtiöiden painoarvo Helsingin pörssin indeksikehityksessä on luonnollisestikin merkittävä.
Sen sijaan globaali teknologiasektori on varsinkin terävimmän kärkensä osalta kehittynyt tänä vuonna hyvin. Toki osin kyseinen kehitys näyttää olevan jonkinlaista rekyyliä viime vuoden heikosta kehityksestä samoilla sektoreilla. On hyvä muistaa, ettei historia ole tae tulevasta Suomen eikä minkään muunkaan markkinan tai sektorin osalta. Siitä huolimatta osakesijoittajan on hyvä huomata, että maantieteellisellä ja eri sektorit huomioivalla hajautuksella on ollut ja voi hyvinkin olla myös jatkossa lisäarvoa sekä salkun kokonaiskehitystä tasapainottavaa vaikutusta.
5. Salkun tasapainotus
Usein sijoitusstrategia – olipa se sitten yksityissijoittajan tai vaikkapa sijoitusrahaston – sisältää raja-arvon sekä sille, kuinka paljon yksittäinen sijoituskohde saa edustaa salkun kokonaisuudesta, että sille, kuinka paljon yksittäisen sijoituskohteen tulee vähintään edustaa salkun kokonaisuudesta. Näitä raja-arvoja on lähtökohtaisesti vaivatonta noudattaa sijoitusten tekemisen hetkellä. Salkunhoidollinen näkökulma astuu silti mukaan kuvioihin ajan saatossa, kun salkun eri sijoituskohteet kehittyvät eri tavoin ja niiden suhteelliset painoarvot salkussa muuttuvat. Vuodenvaihteen lähestyessä on yleensä hyvä hetki tarkastella salkun painotusten jakaumaa sijoituskohteiden nykyhetken markkina-arvoilla.
Jos jonkin sijoituskohteen painoarvo on esimerkiksi laskenut selvästi alle alun perin suunnitellun, on syytä kysyä, ostaisinko nykytietojen valossa osaketta lisää nostaakseni sen merkitystä salkun kokonaisuuden kannalta? Jos näin on, voisinko rahoittaa lisäostokset keventämällä salkusta vaikkapa jotain alkuperäistä suunnitelmaa korkeampaan painoarvoon noussutta sijoituskohdetta?
Vai onko laskeneen painoarvon sijoituskohteen osalta kyseessä sittenkin sijoitus, jonka kohdalla sijoituksen alkuperäiset olettamat vain osoittautuivat peruuttamattomasti virheellisiksi? Jos näin on, niin kannattaako kyseistä sijoituskohdetta omistaa jatkossa enää lainkaan?
—
Isänpäivän ja joulun pakettitarjouskampanja on nyt alkanut! Yli 100000 kappaletta myyneiden seitsemän sijoituskirjan paketin saa alehinnalla Nordnetistä vuoden loppuun asti.
Nordnetin kautta tilattavissa sijoituskirjoissa on tarkasteltu sijoitusstrategioita Helsingin pörssin arvo-, kasvu-, laatu- ja pienyhtiöiden näkökulmista. Seitsemän teoksen sijoituskirjapaketti on nyt tilattavissa Nordnetistä tarjoushintaan. Kirjat sisältävät pyynnöstä myös signeerauksen. Lue lisää ja tilaa omasi.
Kirjoittaja lähipiireineen ei omista tekstissä mainittujen yhtiöiden osakkeita kirjoitushetkellä. Teksti ei ota kantaa ajoitukseen eikä yksittäisiin sijoituskohteisiin, sijoitusstrategioiden paremmuuteen tai yksittäisiin yhtiöihin. Teksti ei myöskään ota kantaa tulevaan kehitykseen. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä, indekseistä, strategioista tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta, indeksistä tai strategiasta suositusta taikka tavoitehintaa. Tässä blogissa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja, -suosituksia tai -kehotuksia, eikä sijoitustoiminnassa historia ole tae tulevista tuotoista. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään blogin välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa. Sijoitustoiminta sisältää riskin menettää pääoma kokonaan, ja jokainen vastaa sijoituksistaan itse. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju). Blogi sisältää Nordnetin markkinointilinkin.
