Suvi Tuppurainen
Finanssimaailmaan vaikuttaneet suuret muutokset, kuten pandemia ja Ukrainan sota, eivät ole lannistaneet suomalaisten yksityissijoittajien sijoitusintoa. Vastuullinen sijoittaminen on säilyttänyt roolinsa yksityissijoittajien keskuudessa ja erityisesti markkinoille tulevat uudet sijoittajat valitsevat sen sijoitusstrategiakseen. Sen sijaan uusi kestävän kehityksen SFDR-rahastoluokitus tunnetaan vielä heikosti. Nordnetin kanssa yhteistyössä tehty akateeminen tutkimus yli 13 000 yksityissijoittajasta valottaa tätä näkökulmaa.
Vastuullinen sijoittaminen on vakiinnuttanut roolinsa yksityissijoittajien keskuudessa
Tutkimuksen mukaan 52 % suomalaisista yksityissijoittajista huomioi ESG-näkökulmia sijoituspäätöksiä tehdessään. 56 % vastaajista uskoo vastuullisen sijoittamisen taloudellisten motiivien kasvavan vielä tulevaisuudessa. Yleisimpiä vastuullisen sijoittamisen strategioita ovat:
- 41 % temaattinen sijoittaminen (esim. teemarahasto)
- 25 % positiivinen seulonta
- 25 % negatiivinen seulonta
- 15 % toimialan parhaiden valinta (ns. best-in-class-seulonta)
Vastuullisen sijoittamisen suurimpina esteinä vastaajat pitävät luotettavan ESG-datan puutetta ja vastuullisuuteen liittyviä yritysskandaaleja ja viherpesua, jotka saavat epäilemään olemassa olevan ESG-datan luotettavuutta.
Tulokset vastuullisen sijoittamisen yleisyydestä ovat hyvin samankaltaisia kuin kaksi vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa, johon vastasi yli 5 000 vastaajaa.
Finanssimaailman muutosten vaikutukset sijoituskäyttäytymiseen
Tutkimuksen mukaan finanssimaailmaan vaikuttaneet suuret muutokset, kuten pandemia tai Ukrainan sota, eivät ole lannistaneet yksityissijoittajien sijoitusintoa. Tulosten mukaan maailman suuret muutokset eivät ole vaikuttaneet yksityissijoittajien sijoituskäyttäytymiseen suuresti, koska 74 % yksityissijoittajista ei menettänyt pandemian aikana tulojaan lainkaan. Lopuillakin tulomenetykset olivat keskimäärin pieniä.
Noin kolmasosalla vastaajista pandemia ei ole vaikuttanut sijoituskäyttäytymiseen millään tavalla. Sen sijaan reilu neljännes vastaajista kertoo Ukrainan sodan vaikuttaneen ajatteluunsa. Pandemian aikana sijoitusmarkkinoille tuli uusia sijoittajia, ja lähes 20 % vastaajista kertoo aloittaneensa sijoittamisen juuri pandemian aikana. Tarkempi tarkastelu sijoittamisessa tapahtuneissa muutoksissa osoittaa, että erityisesti perinteiset sijoittajat ovat hyödyntäneet markkinaheiluntaa ja sijoittaneet lisää varojaan. Sen sijaan markkinoille tulleet uudet sijoittajat ovat valinneet vastuullisen sijoitusstrategian. Sijoitusten myynteihin finanssimaailmaa koskettaneet globaalit tapahtumat eivät ole juurikaan johtaneet yksityissijoittajien keskuudessa.
| Pandemia ei ole vaikuttanut sijoituskäyttäytymiseeni | 36 % |
| Ukrainan sota on saanut minut ajattelemaan sitä, kuinka sijoitan | 27,5 % |
| Olen aloittanut sijoittamisen pandemian aikana, koska markkinoilla oli houkuttelevia vaihtoehtoja tarjolla | 19,9 % |
| Sijoitan merkittävästi enemmän, koska markkinahinnat ovat houkuttelevia | 18,8 % |
| Hyödynsin korkean markkinaheilunnan ja sain lyhyen aikavälin tuottoja | 18,2 % |
| Olen alkanut valita enemmän vastuullisia sijoituskohteita | 17,9 % |
| Olen vaihtanut sijoituskohteideni tyyppiä (esimerkiksi osakkeista indeksirahastoihin tai kiinteistöistä osakkeisiin) | 15,5 % |
| Olen myynyt osan sijoituksistani, koska suuret markkinoiden heilahtelut huolestuttivat minua | 13,8 % |
| Minulla on pandemian vuoksi vähemmän varoja käytettävissä pitkän aikavälin sijoituskohteisiin (ml. asuntolaina, eläkesijoittaminen) | 9,3 % |
| Olen alkanut kyseenalaistamaan vastuullista sijoittamista | 7,1 % |
| Olen myynyt kryptosijoitukseni | 2,7 % |
SFDR-rahastoluokitukset tunnetaan heikosti
EU:n kestävän rahoituksen lainsäädäntö etenee vauhdilla ja se tuo sijoittajalle paljon uutta lisäinformaatiota. Esimerkiksi Kestävän rahoituksen tiedonantoasetus (SFDR) vaatii, että sijoittajille täytyy antaa tietoa sijoituskohteen kestävyydestä. Käytännössä rahastot jaetaan tumman vihreisiin (artikla 9), vaalean vihreisiin (artikla 8) ja muihin (artikla 6). Tumman vihreät ovat kestävän kehityksen mukaisia sijoituksia, kun taas artikla 6:n mukaisilla rahastoilla ei ole kestävyystavoitteita.
Tutkimuksen mukaan 73 % sijoittajista ei tunne SFDR-luokittelua lainkaan. Niistä 27 % vastaajista, jotka tuntevat SFDR:n, vain joka kolmannella se vaikuttaa sijoituspäätöksiin. Vastuulliset sijoittajat tuntevat SFDR-luokittelun vähän perinteisiä sijoittajia paremmin, mutta heidänkin joukossaan luokittelun tuntevien osuus jää 37 prosenttiin. Klassifikaation tavoitteena on auttaa sijoittajaa valitsemaan salkkuunsa kestäviä sijoituskohteita ja vähentämään rahastojen markkinointiin liittyvää viherpesua. Suomen Finanssivalvonta on ilmoittanut, että vain tumman vihreät tai vaalean vihreät rahastot voivat käyttää rahaston nimessä kestävyyteen liittyviä termejä, kuten esim. kestävä, ESG ja vastuullinen.
Johtopäätöksenä voidaankin todeta, että SFDR-luokituksia ei tunneta vielä kovin hyvin yksityissijoittajien keskuudessa, vaikka enemmistö sijoittajista valitseekin jo vastuullisen sijoitusstrategian.
Taustaa: Tutkimusprojektin toteuttivat apulaisprofessorit Hanna Silvola and Emilia Vähämaa (Hankenin kauppakorkeakoulu) ja professori Bonnie Buchanan (University of Surrey, UK). Tutkimusaineisto on kerätty kyselylomakkeen avulla yhteistyössä Nordnetin kanssa. Nordnet avusti tutkimusryhmää vastaanottajien tavoittamisessa. Kyselyaineisto kerättiin aikavälillä 15.12.2022-31.1.2023. Kyselyyn vastasi yli 13 000 yksityissijoittajaa.
Tutustu Nordnetin ESG-työkaluihin
Meille finanssialan toimijoille vastuullisuus tarkoittaa muun muassa sitä, että teemme vastuullisten sijoituskohteiden löytämisen niin helpoksi kuin mahdollista. Koska Nordnetin kautta voi sijoittaa tuhansiin eri sijoituskohteisiin, on tärkeää, että niistä voi seuloa esiin vastuullisimmat – ja toisaalta jättää hakutuloksista pois sellaiset, jotka eivät täytä käyttäjän itsensä asettamia vastuullisuuskriteerejä. Lue lisää vastuullisesta sijoittamisesta ja tutustu Nordnetin ESG-työkaluihin alta.
