Jeremias Makkonen
Osakesijoittamisessa alkuun pääseminen voi tuntua hämmentävän monimutkaiselta. Millä perusteilla osakkeita kannattaisi salkkuunsa poimia ja mihin kaikkeen tulisi muistaa kiinnittää huomiota ennen sijoituspäätöksen tekemistä? Mistä päätöksenteon tueksi tarvittavia tietoja voi löytää? Listasin tähän kirjoitukseen 10 asiaa, joihin perehtymisestä voi olla apua sopivan sijoituskohteen etsinnässä.
TL;DR
Osakesijoituksia tehdessäsi kiinnitä huomiota mm. seuraaviin:
1. Liiketoimintamalli, visio, missio ja strategia: Miksi yritys on olemassa? Millä keinoin yritys pyrkii saavuttamaan tavoitteensa? Löytyykö merkkejä kilpailueduista?
2. Liikevaihto ja liikevaihdon kasvu: Kasvaako liikevaihto vai junnaako se paikallaan?
3. Markkinan koko ja tulevaisuuden kasvupotentiaali: Kuinka suuri yhtiölle relevantin markkinan koko on? Onko kyseessä kasvava markkina vai tarvitseeko kasvun ylläpitämiseksi voittaa markkinaosuuksia?
4. Kilpailuedut: Mihin yhtiön kilpailuedut perustuvat? Ovatko ne kestäviä?
5. Myyntikate, käyttökate, liiketulos ja nettotulos: Onko yhtiön liiketoiminta kannattavaa? Näkyykö liikevaihdon kasvu myös tuloslaskelman alemmilla riveillä vai tuhoaako kasvu omistaja-arvoa?
6. Vapaa kassavirta: Kuinka paljon yhtiöllä jää varoja voitonjakoon tai velkojen lyhennykseen käytettäväksi?
7. Oman pääoman tuotto: Miten sijoittajan yhtiöön sijoittama oma raha tuottaa? Onko oman pääoman tuotto pysynyt pitkään korkealla tasolla kielien vahvoista kilpailueduista?
8. Markkina-arvo ja arvostuskertoimet: Miten yhtiö on hinnoiteltu markkinalla – voidaanko osaketta pitää edullisena vai kalliina? Miltä arvostus näyttää lähivuosien tulosennusteiden valossa?
9. Sisäpiirin osakeomistukset: Omistaako yhtiön sisäpiiri merkittävän määrän osakkeita? Ovatko osakkeenomistajat ja yhtiön johto ns. samassa laivassa?
10. Pääomien allokointi ja voitonjako: Miten yhtiö käyttää voittovaransa – kasvuinvestointeihin vai voitonjakoon osinkojen tai omien osakkeiden oston muodossa? Onko osinko kestävällä pohjalla?
Liiketoimintamalli, visio, missio ja strategia
Potentiaaliseen sijoituskohteeseen tutustuminen kannattaa aloittaa peruskysymyksillä. Miksi yritys on ylipäätään olemassa, mitä se tavoittelee ja millä keinoin se pyrkii saavuttamaan tavoitteensa? Löytyykö yhtiökuvauksesta, liiketoimintamallista tai strategiasta merkkejä kilpailueduista? Vastauksia näihin kysymyksiin löytyy esimerkiksi yhtiöiden sijoittajasivuilta, joihin on koottu olennaista informaatiota sijoittajia varten.
Esimerkiksi Keskon visiona on olla Pohjois-Euroopan johtava kasvuhakuinen kaupan alan toimija parhaalla asiakaskokemuksella ja missiona luoda vastuullisesti hyvinvointia kaikille sidosryhmilleen ja koko yhteiskunnalle. Yhtiö pyrkii pääsemään tavoitteisiinsa keskittymällä erityisesti asiakaskokemukseen, digitaalisuuteen ja vastuullisuuteen päivittäistavarakaupan, rakentamisen ja talotekniikan kaupan ja autokaupan aloilla.
Liikevaihto ja liikevaihdon kasvu
Tuloslaskelman ylin rivi eli liikevaihto kuvastaa yhtiön myymien tuotteiden ja/tai palveluiden arvoa (ilman arvonlisäveroa). Liikevaihdon kasvuvauhdista voi tehdä johtopäätöksiä yhtiön liiketoimintamallin toimivuudesta ja yhtiön tuotteisiin kohdistuvasta kysynnästä.
Pitkällä aikavälillä yhtiö voi kasvattaa tulostaan vain parantamalla kannattavuutta tai kasvattamalla liikevaihtoa. Koska kannattavuutta ei voi parantaa loputtomiin, on ainoa kestävä tulosparannuksen lähde liikevaihdon kasvu.
Nordnetin palvelusta löydät liikevaihdon neljän edellisen tilikauden osalta kohdasta “Tietoja yrityksestä” → “Tilinpäätöstiedot”. Kuvan esimerkistä voidaan todeta, että Qt Groupin liikevaihto on yli kaksinkertaistunut vuoden 2017 noin 36 miljoonasta eurosta vuoden 2020 yli 79 miljoonaan euroon. Ennusteita tulevien vuosien liikevaihdon kasvusta löytyy esimerkiksi Inderesiltä (kotimaiset pörssiyhtiöt) tai Koyfiniltä.
Markkinan koko ja tulevaisuuden kasvupotentiaali
Markkinan koko tai niin sanottu TAM (Total Addressable Market) määrittää lopulta sen, kuinka suureksi yritys voi kasvaa. Kasvava ja suuri markkina tarjoaa sillä toimiville yrityksille pitkän kiitoradan kasvulle, mutta toisaalta joissain tapauksissa on parempi dominoida pientä niche-markkinaa kuin taistella verisesti pienistä osuuksista suurella markkinalla, jolla on lukuisia eri toimijoita.
Tietoa markkinan koosta löytää useimpien pörssiyhtiöiden sijoittajasivuilta. Esimerkiksi Harvia kertoo sijoittajasivuillaan vuonna 2016 teettämänsä tutkimuksen mukaan yhtiölle relevantin markkinan arvon olevan arviolta yli 3 miljardia euroa.
Kilpailuedut
Yksi olennaisimmista osakepoimijan tehtävistä on löytää vahvoilla kilpailueduilla varustettuja yhtiöitä, sillä ilman kilpailuetuja yhtiön taival on jatkuvaa eloonjäämiskamppailua matalilla marginaaleilla. Kilpailuetu on jotain, mikä vallihaudan tavoin suojaa yhtiön markkina-asemaa ja kannattavuutta kilpailijoilta. Kilpailuedut voivat liittyä esimerkiksi brändiin, teknologiaan, patentteihin, liiketoimintamalliin, yrityskulttuuriin tai markkina-asemaan.
Facebook on hyvä esimerkki yhtiöstä, jonka kilpailuetu perustuu äärimmäisen suuren käyttäjämäärän luomaan verkostovaikutukseen. Kun miljardit ihmiset ympäri maailman käyttävät Facebookin palveluita, niiden käytöstä luopumiseen voi olla korkea kynnys. Apple puolestaan saa brändin ja verkostovaikutuksen yhdistelmällä itselleen poikkeuksellisen hinnoitteluvoiman ja pystyy sen myötä pitämään marginaalinsa korkealla tasolla. Helsingin pörssistä kilpailuetuja löytyy esimerkiksi Reveniolta (teknologia, patentit), Koneelta (brändi, teknologia, markkina-asema) Keskolta (markkina-asema), Ponsselta (markkina-asema, yrityskulttuuri) ja Marimekolta (brändi).
Myyntikate, käyttökate, liiketulos ja nettotulos
Liikevaihto voi olla kuinka suuri tahansa, mutta jos se ei näy myös tuloslaskelman alemmilla riveillä, sillä ei ole suurta arvoa sijoittajille. Näin ollen pelkän liikevaihdon kasvuvauhdin sijaan sijoittajan kannattaa pitää silmällä myös kannattavuuden mittareita, kuten myyntikate-, käyttökate- (EBITDA), liiketulos- (EBIT) ja nettotulosprosentteja.
Marginaaleista voi hakea osviittaa yhtiön kilpailueduista. Kilpailueduttomilla yhtiöillä käyttökate, liiketulos ja nettotulos suhteutettuna liikevaihtoon jäävät usein matalalle tasolle, kun taas vahvoja kilpailuetuja omaavat yhtiöt pystyvät pitämään marginaalit vakaasti korkealla tasolla vuodesta toiseen. Käyttökelpoisin tunnusluku riippuu yrityksen kehitysvaiheesta. Voimakkaasti kasvuhakuisilla yhtiöillä katsetta kannattaa suunnata esimerkiksi myyntikatteeseen, kun taas vakiintuneemmilla yhtiöillä muutkin mittarit ovat käyttökelpoisia.
On myös hyvä muistaa, että joillakin toimialoilla marginaalit ovat luonnostaan matalia, eivätkä kaksi eri alalla toimivaa yritystä ole välttämättä aina suoraan vertailukelpoisia. Esimerkiksi käytettyjä autoja myyvän Kamuxin liiketulosprosentti on “vain” 3,5–4,0 %, mutta alan luonteesta johtuen sitä voidaan pitää hyvänä tasona.
Kuvan esimerkissä on tarkastelussa Revenion liiketulosprosentti, joka on vuosina 2016–2020 pysynyt vakaasti erittäin korkealla 25–30 prosentin tasolla. Tunnuslukuja löytää esimerkiksi yhtiöiden sijoittajasivuilta, osavuosikatsauksista ja vuosikertomuksista. Ennusteita lähivuosille tarjoaa mm. Inderes (kotimaiset pörssiyhtiöt) ja Stockrow.
Vapaa kassavirta
Rahavirtalaskelman puolelta löytyy yksi osakepoimijan kannalta olennaisista luvuista. Vapaa kassavirta kertoo, kuinka paljon yhtiöllä jää kulujen, pääomakustannusten ja investointien jälkeen voitonjakoon (esimerkiksi osingonmaksuun) tai velkojen lyhennykseen käytettäväksi. Siinä missä tuloslaskelmaa on mahdollista kirjanpitokikkailujen avulla oikaista näyttämään suotuisammalta, kertoo kassavirtalaskelma aidomman kuvan yhtiön todellisesta tilanteesta.
Vapaan kassavirran selvittäminen voi vaatia yksinkertaisia laskutoimituksia, mutta sen löytää myös valmiiksi laskettuna esimerkiksi Yahoo Financen välilehdeltä “Financials” → “Cash Flow”.
Oman pääoman tuotto
Korkeiden marginaalien ohella oman pääoman tuotto (ROE, Return on Equity) on yksi mittareista, jota laadukkaita yhtiöitä metsästävän osakepoimijan kannattaa pitää silmällä, sillä pitkällä aikavälillä vakaa ja korkea ROE kielii kannattavuuden lisäksi yleensä myös vahvoista kilpailueduista. Jos kilpailuetuja ei olisi, söisi kireä kilpailu nopeasti pääoman tuoton alempiin lukemiin. Oman pääoman tuotto on sijoittajan kannalta siinäkin mielessä tärkeä mittari, sillä yksinkertaistettuna sen voi ajatella kuvaavan yhtiöön sijoitetun oman rahan tuottoa.
Yleisesti ottaen oman pääoman tuoton kohdalla erittäin hyvän tason rajana voidaan pitää 20 prosentin lukemia. Jos tarkastellaan aiemmin mainittuja kilpailuetuja omaavia yhtiöitä Helsingin pörssissä, lähes kaikkien oman pääoman tuotto oli yli 20 % tasolla myös koronapandemian keskellä. Ponssen oman pääoman tuotto notkahti “normaalilta” 23–24 % tasoltaan haasteellisen vuoden seurauksena 13 prosenttiin, mutta analyytikot odottavat yhtiön ROE:n palaavan yli 20 % tasolle jälleen tänä vuonna.
| Yhtiö | ROE (2020) |
| Revenio | 20 % |
| Kone | 30 % |
| Kesko | 21 % |
| Ponsse | 13 % |
| Marimekko | 30 % |
Tietoa oman pääoman tuotosta löytää esimerkiksi pörssiyhtiöiden sijoittajasivuilta, osavuosikatsauksista, vuosikertomuksista tai Yahoo Financesta ja tulevaisuuden ennusteita mm. Inderesiltä ja Stockrow-palvelusta.
Markkina-arvo ja arvostuskertoimet
Markkina-arvo (osakekurssi x yhtiön osakkeiden lukumäärä) kuvaa sijoittajien näkemystä pörssiyhtiön arvosta. Teoriassa osakkeen käypänä arvona voidaan pitää kaikkien tulevaisuuden diskontattujen kassavirtojen nykyarvoa, joten tehokkailla markkinoilla yhtiön markkina-arvon tulisi olla lähellä tätä lukua. Sijoittajien toimintaan liittyy kuitenkin useita epärationaalisuuksia, joiden vuoksi näin ei aina välttämättä ole.
Monimutkaisten DCF-mallien (Discounted Cash Flow) sijaan varsinkin aloittelevat osakesijoittajat käyttävät usein helpommin lähestyttäviä arvostuskertoimia etsiäkseen markkinalta houkuttelevasti hinnoiteltuja sijoituskohteita. Yleisesti käytettyjä arvostuskertoimia ovat mm. P/E (Price/Earnings) ja P/S (Price/Sales), joissa yhtiön tulosta tai liikevaihtoa verrataan yhtiön markkina-arvoon.
Rajusti yksinkertaistettuna matala P/E- tai P/S-luku tarkoittaisi osakkeen olevan edullinen ja siten parempi sijoituskohde. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, sillä kyseiset tunnusluvut eivät ota kantaa esimerkiksi yrityksen velkaisuuteen, kasvuun tai kasvun laatuun. Kannattavasti ja vauhdikkaasti kasvavilla yhtiöillä P/E 25 (= markkina-arvo 25 kertaa nettotuloksen verran) on aivan eri asia kuin elinkaarensa loppupuolella “mörnivän” yhtiön kohdalla, joten omenoita kannattaa välttää vertaamasta päärynöihin.
Yleisessä käytössä ovat myös yritysarvoon (EV, Enterprise Value) perustuvat arvostuskertoimet, kuten EV/EBIT, EV/EBITDA tai EV/S, jotka huomioivat P/E- tai P/S-luvuista poiketen myös yhtiön velat ja kassan. Kyseisten arvostuskertoimien kohdalla pätee sama logiikka, eli karkeasti yksinkertaistettuna matalampi luku tarkoittaa edullisempaa osaketta, mutta mittarit toimivat parhaiten vain samankaltaisia yhtiöitä keskenään verratessa.
Arvostuskertoimia ja muita tunnuslukuja löytyy Nordnetin verkkopalvelusta kohdasta “Tietoja yrityksestä” → “Tunnusluvut” ja useiden pörssiyhtiöiden sijoittajasivuilta. Tulevaisuuden ennusteita tarjoavat mm. Inderes ja Stockrow.
Sisäpiirin osakeomistukset
Pörssiyhtiöiden sisäpiirin osakeostot ja -myynnit käynnistävät usein lennokkaita spekulaatioita mediassa ja keskustelufoorumeilla. Johtohenkilöiden tekemistä myynneistä tehdään herkästi johtopäätöksiä yhtiön tulevaisuudesta ja taivaalle maalaillaan synkkiä pilviä. Ennen suurempia toimenpiteitä kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että myynneille voi olla monia täysin yhtiön liiketoimintaan liittymättömiäkin syitä.
Myynneille voi siis olla useita syitä, mutta ostoille käytännössä vain yksi. Mikäli yhtiön sisäpiiri omistaa merkittävän määrän osakkeita, on se merkki johdon luottamuksesta yhtiön tulevaisuuteen. Merkittävä sisäpiirin omistus varmistaa myös sen, että sisäpiirin ja yhtiön muiden osakkeenomistajien intressit ovat yhtenäiset.
Esimerkiksi Kamuxin toimitusjohtaja Juha Kalliokoski omistaa yli 5,3 miljoonaa Kamuxin osaketta, mikä tarkoitti kirjoitushetkellä lähes 75 miljoonan euron osakepottia. Kun toimitusjohtaja omistaa kymmenillä miljoonilla euroilla yhtiön osakkeita, voi sijoittaja suurella todennäköisyydellä luottaa siihen, että hän on sitoutunut luotsaamaan yhtiötä omistaja-arvon kannalta oikeaan suuntaan.
Tietoa suurimmista osakkeenomistajista ja johdon osakeomistuksista löytyy pörssiyhtiöiden sijoittajasivuilta. Sisäpiirin suorittamista ostoista ja myynneistä julkaistaan aina myös pörssitiedote.
Pääomien allokointi ja voitonjako
Yhtiö voi voittoa tehdessään käyttää voittovarat monella eri tavalla. Se voi pyrkiä kiihdyttämään kasvuaan sijoittamalla ne takaisin liiketoimintaansa tai jakaa voitot omistajilleen osinkojen tai omien osakkeiden oston muodossa.
Järkevin vaihtoehto riippuu yhtiön investoinneilleen saamasta tuotosta. Varhaisessa kasvuvaiheessa yhtiön kannattaa usein sijoittaa voitot takaisin liiketoimintansa kehittämiseen, mutta järkevien investointikohteiden puuttuessa osingonjako tai omien osakkeiden osto on omistaja-arvon kannalta järkevämpi ratkaisu.
Osinkojen suhteen kannattaa tarkastella muun muassa sitä, onko osinko kestävällä pohjalla ja olisiko yhtiöllä parempia vaihtoehtoja osingonmaksulle. Lähes koko tuloksen jakaminen osinkoina omistajille on lähtökohtaisesti järkevää vain silloin, kun yhtiö ei enää pysty uudelleensijoittamaan voittovarojaan riittävän tuottavasti. Varuillaan kannattaa olla etenkin silloin, kun osingonjakosuhde ylittää jatkuvasti yli 100 prosenttia. Tällöin osinkotuotto voi paperilla näyttää houkuttelevalta, mutta on harvoin kestävällä pohjalla, sillä yhtiö ei voi loputtomiin maksaa tulostaan suurempaa osinkoa.
Tietoa osingoista ja osinkotuotosta löytyy Nordnetin verkkopalvelusta kohdasta “Tietoja yrityksestä” → “Tunnusluvut”.
Listaa voisi jatkaa lähes loputtomiin. Todellisten helmien löytäminen käy lähes työstä ja vaatii useiden eri näkökulmien huomioimista. Harrastukselleen omistautuneimmat osakepoimijat saattavat käyttää valtavan määrän tunteja yhtiöiden tutkimiseen ja analysoimiseen, mutta usein vain murto-osa kyseisistä yhtiöistä päätyy salkkuun asti.
Toisaalta myös palkinto hyvin tehdystä työstä on suuri – vain pari nappiin osunutta poimintaa voi riittää turvaamaan talouden loppuelämäksi. Sijoittajalegenda Peter Lynchiä mukaillen: voittaja on lopulta se, joka kääntää eniten kiviä.
Kirjoittaja omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Qt Groupin, Harvian, Facebookin, Revenion, Marimekon, Kamuxin ja Nesteen osakkeita. Mikään tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.
