Indeksisijoittamisen armoton logiikka

Indeksisijoittamisen logiikka on yksinkertaisuudessaan armoton. Niin armoton, että maailman menestyneinkin “aktiivinen” sijoittaja on tunnettu passiivisesta pitkäaikaisesta sijoitustyylistään tietynlaisia ominaisuuksia omaaviin yrityksiin, vivun avulla.

Lyhyt kertaus

Sijoittamistapojen pääkategoriat ovat aktiivinen tapa, missä sinä itse tai salkunhoitajasi aktiivisesti yrittää arvata, mitkä osakkeet tuottavat muita osakkeita paremmin, sekä passiivinen sijoittaminen missä varat sijoitetaan jonkin osakeindeksin mukaisiin osakkeisiin sen enempää viisastelematta.

Edellisessä sijoittamisen kustannukset ovat jälkimmäistä merkittävästi korkeammat. Siinä missä indeksisijoittaminen on parhaimmillaan jopa kulutonta, aktiivisessa sijoitusrahastossa vuotuiset kulut voivat olla jopa toista prosenttia. Lisäksi sitten vielä arvopaperikaupoista syntyvät kulut.

Kulut ovat tuoton vastakohta

Kulut syövät tuottoa. Sijoittamisen kahden prosentin vuotuiset kulut syövät kolmessakymmenessä vuodessa puolet sinulle kuuluvasta tuotosta, kun osakemarkkinoiden tuotto-odotus on keskimääräiset seitsemän prosenttia vuodessa.

Mutta aktiivisesti sijoittamallahan saa keskimääräistä osakemarkkinatuottoa parempaa tuottoa, eikö?

Keskimääräinen vuotuinen osakemarkkinatuotto edustaa kaikkien sijoittajien keskimääräistä vuotuista tuottoa, ennen kuluja. Kun sijoittamiseen liittyvät kulut lisätään kuvioon, kolme neljäsosaa sijoittajista jää osakemarkkinatuotolle. Siksi kalliimpi aktiivinen sijoitustyyli ei yleisesti ottaen kannata.

Aktiivisuuden riski

Lisäksi aktiivisuus tuo riskiä siitä, että sinulle voi käydä tosi huonosti osakemarkkinatuottoon nähden. Minimoimalla kulut lähelle nollaa ja sijoittamalla indeksinomaisesti tiedät jo tänään, että sijoituksesi tulee tuotoltaan kuulumaan ylimpään neljännekseen kahdenkymmenen vuoden kuluttua.

Maksamatta mitään tiedät, että käy hyvin. Maksamalla korkeita kuluja voi olla, että sinun käy vielä paremmin, mutta se on epätodennäköistä. Tilastojen valossa häviät 75 prosentin varmuudella indeksille. Ja lisäksi on olemassa riski, että sinun käy todella surkeasti, kun et tiedä etukäteen, onnistuuko salkunhoito hyvin.

Kasino ja osakemarkkinat

Aktiivinen sijoitustyyli on kuin kasinoiden pelit. Toivotaan, toivotaan, mutta tilastollisesti toivojat häviävät aina pitkässä juoksussa. Kasinotoiminta kun sattuneesta syystä on äärimmäisen kannattavaa. Se on käytännössä lupa tulostaa rahaa, ja onkin siksi luvanvaraista useimmissa maissa.

Toki kasinolla, kuten sijoittamisessa, aktiivisuudelle on myös paikkansa. Pokeripelaamisessa voit olla muita taitavampi. Sama pätee salkunhoitajiin esimerkiksi tehottomammilla kehittyvillä markkinoilla. Mutta rahapeliautomaatit ja tehokkaammat osakemarkkinat peittoavat taitavimmatkin pitkässä juoksussa.

Lisäarvoa tuottavat ominaisuudet

Toki ihan vertaisarvioiduissa objektiivisissa akateemisissa tutkimuksissa on löytynyt joitain “ylituottoa” synnyttäviä ominaisuuksia. Näitä ovat halvat pienyhtiöt, momentum (eli trendaava osakekurssikehitys), sekä vivutetut sijoitukset matalan beetan ja tylsän tasaista tulosta tekeviin yrityksiin.

Tämän lisäksi yleisestikin kannattavaa tekemistä on verotappioiden hyödyntäminen ja megatrendit, jotka tavallaan ovat joukkoistettua momentumia. Verotappioita lukuun ottamatta kyse on kuitenkin todennetuista ilmiöistä, eikä niinkään yksittäisistä sijoituksista.

Kaikki tutkitusti kannattava tekeminen voidaan indeksoida. Kyse on vain valistuneemmasta tavasta tehdä indeksi. Toistaiseksi kaikkia mainittuja ominaisuuksia huomioivaa indeksirahastoa ei ole. Sijoitustyylien viidakosta kannattaa kuitenkin keskittyä todennettuihin ilmiöihin ja indeksisijoittamisen armottomaan logiikkaan.