Mikä tuottaa korkojen noustessa?

Lähes jokainen suomalaiselle yksityissijoittajan ulottuvilla oleva omaisuuslaji on kärsinyt korkojen noususta. Inflaatiosuoja ja turvasatama ovat hukassa. Miltä sijoitusmarkkina näyttää koronnousussa?

Korkojen nousu riisti kahden vuoden kurssinousun

Helsingin pörssi on tätä blogimerkintää kirjoittaessa laskenut vuoden 2022 alusta noin 14 prosenttia. Lukema ei huomioi osinkojen vaikutusta – niiden jälkeen kokonaistuotto on indeksitasolla ollut tänä vuonna toistaiseksi noin kymmenen prosenttia negatiivinen. Kuitenkin osinkoja suurempi vaikutus saadaan aikaan, jos tuottoja tarkastellaan reaalisesti eli inflaation jälkeen. Olettamalla koko kuluvan vuoden inflaatioksi esimerkiksi 7–8 prosenttia, on pörssin reaalituotto koko vuodelta tähän mennessä hieman yli 20 prosenttia miinuksella ennen osinkoja ja hieman alle 20 prosenttia miinuksella osinkojen jälkeen.

Kuukauden kuluttua käynnistyy 15. kalenterivuoteni Nordnetissä ja sitä edeltäneessä eQ Pankissa. Tästä ajanjaksosta suurimman osan olen pohtinut ja vastaillut kysymykseen siitä, mitä eri sijoituksille tapahtuu sitten, kun korot joskus nousevat. Korkojen laskuhan toteutui voimallisesti vuosien 2008–2009 finanssikriisin myötä, ja varsinkin Euroopassa korot ovat olleet historiallisen matalat siitä lähtien.

Nyt tiedämme, mitä sijoituksille silloin tapahtuu. Joskin sillä huomautuksella, että korkojen nousu ei tapahtunut niinkään siksi, koska talous olisi kasvanut erityisen voimakkaasti päätyen jonkinlaiseen ”pysyvästi” ylikuumentuneeseen tilaan. Korot nousivat ennen kaikkea siksi, koska inflaatiokehitys (lähes) riistäytyi hallinnasta nousten noin 40 vuoden huippulukemiinsa. Talouskasvua hidastavilla koronnostoilla siis pyritään taltuttamaan inflaatiota.

Osakemarkkinoiden yleistilannetta en pidä erityisen katastrofaalisena. Helsingin pörssiä tarkastellen viimeisen reilun vuoden ajan kestänyt ”laskutrendi” on pudottanut yleisindeksin kahden vuoden takaiselle tasolle. Nykytaso vastaa jotakuinkin joulukuun 2020 tasoa. Ei ole millään tavalla poikkeuksellista, että kahden vuoden kurssinousut ”nollautuvat” pörssiturbulenssin takia ainakin tilapäisesti. Tällainen riski kuuluu osakemarkkinoiden luonteeseen, ja osaltaan lyhyen aikavälin heilunta luo pohjaa muita omaisuusluokkia paremmalle pitkän aikavälin tuotto-odotukselle. Jos kurssit eivät voisi heilua voimakkaasti, osakesijoittamisesta vähenisi määritelmällisesti sekä riski että tuotto-odotus.

Sivuhuomiona Yhdysvaltain markkinoilla ei ole tätä kirjoittaessa nollattu edes kahden vuoden tuottoja, vaan Dow Jones -indeksi noteerataan parhaillaan huhtikuun 2021 tasolle ja S&P 500 -indeksi maaliskuun 2021 tasolle. Yhdysvaltalaisen teknologiaindeksi Nasdaqin osalta tilanne muistuttaa Helsingin pörssin yleisindeksiä Nasdaq-indeksin nykyisen pisteluvun ollessa lokakuun 2020 tasolla.

Yksi keskeinen peruste indeksitason kurssilaskulle on osakkeille ”sallittaviin” arvostuskertoimiin liittyvä. Nouseva korkotaso tekee kauempana tulevaisuudessa olevista tuloksista ja osingoista (=kassavirroista) vähemmän arvokkaita nykyhetkessä. Vaikka liiketoiminnan näkymät eivät kuvitteellisessa maailmassa muuttuisi, osakekurssi voisi perustellusti laskea arvostuskertoimen laskun kautta. Sama mekanismihan toimi tuottoja tukevaan suuntaan 2010-luvulla, kun yleinen korkotaso laski. Kurssit siis paikoitellen nousivat selvästi nopeammin kuin yhtiöiden tulokset.

Onko nousevien korkojen maailmassa voittajia?

Tänä vuonna olen törmännyt toistuvasti kysymykseen, missä sijoituskohteessa tai omaisuusluokassa varat tuottaisivat korkojen noustessa. En ole toistaiseksi keksinyt vastaukseksi yhtään suomalaisen kotitalouden ulottuvilla olevaa sijoituskohdetta, jonka tuottonäkymä olisi erityisen hyvä korkojen noustessa. Varsinkaan, kun puhutaan ns. indeksitasosta eli kokonaisista omaisuusluokista. Sen sijaan löydän lähihistoriasta ja nykyhetkestä useita sijoituskohteita ja omaisuusluokkia, jotka ovat jo kärsineet tai kärsimässä korkojen noususta. Tältä osin en ota kantaa tulevaan kehitykseen, vaan konkretisoin jo nähtyä kehitystä eri markkinoilla.

Yksi käytännön esimerkki korkojen nousun vauhdittamasta ”kuplan” puhkaisusta löytyy ns. meemi-osakkeista. Ne eivät ehkä ole olleet enää aivan tämän vuoden muotia, mutta ne edustavat joka tapauksessa 2020-luvun alun sijoitusilmiötä. Julkisuudessa toistuvasti mainittujen meemiyhtiöiden osakkeet ovat yhtiöstä riippuen pudonneet kymmeniä prosentteja huipuistaan. Ja osalla markkina-arvosta on jäljellä enää kymmenen tai joitakin kymmeniä prosentteja suhteessa kurssihuippuun. Korkojen nousu näyttää vähentäneen ”löysää rahaa” näissä osakkeissa.

Toinen esimerkki koronnousun kurittamasta sektorista löytyy ns. kasvuosakkeista, joiden arvostuskertoimet ovat yleisesti pudonneet selvästi. Selvennyksenä on syytä todeta, että arvostuskertoimilla viitataan tässä yhteydessä esimerkiksi osakekurssin suhteeseen yhtiön osakekohtaiseen tulokseen tai osakekohtaiseen nykyomaisuuteen. Arvostustaso ei siis ole sama asia kuin kurssitaso. Ennätysmatalien korkojen aikana yhä kauempana tulevaisuudessa olevilla liiketoiminnan menestysnäkökulmilla oli kasvavaa arvoa nykyisyydessä – viimeisen vuoden aikana korkojen vähitellen noustua tämä arvo on vähentynyt, mikä ilmenee arvostuskertoimien pudotuksessa.

Osaltaan edeltävään kytkeytyvät myös globaalit teknologiajätit, joiden kurssikehitykset ovat olleet viime kuukausina merkittävästi heikompia kuin viime vuosina oltiin ehditty tottua.

Osansa markkinaturbulenssista ovat saaneet myös virtuaalivaluutat, toisin sanoen kryptovaluutat. Hyvän sään aikana moni puolusteli niitä sijoituskohteina esimerkiksi oletetun inflaatiosuojan vuoksi. Tämä on pääosin osoittautunut harhaluuloksi. Korkojen nousun yhteys kryptovaluuttojen keskimääräiseen romahdukseen ei ole aivan suoraviivainen, mutta yhtäläisyysmerkki on helpohkoa vetää kryptovaluuttojen romahduksen ja yleisen riskinottohalukkuuden vähenemisen välille.

Viime vuosi oli Helsingin pörssissä kaikkien aikojen ennätysvuosi uusien pörssilistautujien määrällä mitattuna. Tänä vuonna on ollut hiljaisempaa, pois lukien aivan alkuvuosi ja aivan viime viikot. Korkojen nousun aiheuttaman listautumiskynnyksen hienoisen nousun lisäksi markkina on osoittanut, että viime ja toissa vuonna nollakorkojen (ja negatiivisten korkojen) aikana listautuneista yhtiöistä osa on pettänyt pahemman kerran liiketoiminnan kehityksellään. Sijoittajalle tämä on tarkoittanut tuntuvia sijoitusten markkina-arvojen alaskirjauksia, kun listautumisantien arvostuskertoimet ovat optimismin vallitessa olleet keskimääräistä korkeampia. Moni ns. ”pikavoitto” on muuttunut ikävän suuruiseksi tappioksi.

Tavanomaiselle suomalaiselle kotitaloudelle yleisimmät säästämisen kohteet ovat olleet ”kautta aikojen” asuntomarkkinat eli oman asuntolainan lyhentäminen ja pankin talletus- tai säästötili. Nyt molemmat edellä mainitut tuottavat historiallisessa katsannossa erittäin heikosti.

Suomen Pankin tilastojen valossa uusien asuntolainojen keskipituus on noin 22 vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että lainapääoma lyhenee noin 4,5 prosenttiyksikköä vuosittain (korkojen, vastikkeiden, sähkölaskujen ja varsinaisen lainanlyhennyksen jälkeen). Viimeisimmät asuntomarkkinoiden tilastot osoittavat, että asuntohintojen lasku on kiihtynyt Suomen suurimpia kaupunkeja myöten viime keväästä nykyhetkeen nopeamman pudotuksen tahdille kuin lainanlyhennykset ehtivät nettovarallisuutta kerryttää. Näin ollen asuntolainan lyhentäminen ei juuri nyt kasvata omistusasujan nettovarallisuutta – ainakaan lyhyellä aikavälillä. Vastaavasti vähitellen nollasta ylöspäin nousevien talletuskorkojen taso jää edelleen selvästi jälkeen yleisestä hintatason noususta (inflaatio), joten ns. varovaisten tilisäästöjenkin ostovoima putoaa selvästi. Varovaisuus on siis tästä näkökulmasta maksullista.

Vähitellen korkojen nousu alkaa paljastaa todellisen kestävän elintason myös julkisen sektorin kautta. Valtioiden velkaantuminen on ollut merkittävää 2010-luvulla ja kuluvan vuosikymmenenkin aikana koronapandemian siivittämänä. Vaikka korkojen nousu ei välittömästi iske koko painollaan valtion lainanhoitokustannuksiin, se välittyy sinne vuosi vuodelta voimallisemmin. Tämä saattaa osaltaan vaikuttaa liiketoimintaympäristöön ja kuluttajien ostovoimaan. Ainakin se vaikuttaa kotitalouksien tunnelmiin kotimarkkinoilla, kuten Suomessa.

Arvostuskuplista on pihissyt ilma – yhtiöiden todellinen kehitys ratkaisee jatkossa

Useiden viime vuosien ajan moni on pelännyt markkinoilla sijoitusten hankkimista mahdollisen kuplavaaran vuoksi. Kuplaa on epäilty milloin monivuotisen pörssinousun, milloin poikkeuksellisen elvytyksen ja milloin ennätysmatalien korkojen vuoksi. On ilmeistä, että tänä vuonna nähty korkojen nopea ja selvä nousu on puhaltanut ilmoja pois arvostustasojen kuplista eri omaisuusluokissa. Tämä ei ota kantaa siihen, onko mikään pohja saavutettu. Ilmojen pois puhaltamisen tahti ja mahdollinen jatko tästä eteenpäin voivat hieman vaihdella omaisuusluokittain. Vaikkapa asuntomarkkinoilla näyttää siltä, että ennen hintojen laskua putoavat kauppamäärät. Vasta sitten, kun asuntojen myyjät ymmärtävät markkinahintojen laskeneen, kaupankäynti vilkastuu mutta aiempaa matalammalla hintatasolla.

Arvosijoittajan näkökulmasta korkojen nousu on ollut tavallaan tervehdyttävä ilmiö. Siinä missä vuosikausien ajan yleistä sijoitusmarkkinoiden kehitystä ohjasivat pääosin keskuspankkipolitiikka ja nollakorkojen maailma, tästä eteenpäin sijoitustuottojen kertymä perustuu aiempaa enemmän siihen, miten itse sijoituskohde – kuten yhtiö liiketoimintoineen – arjessa suoriutuu ja menestyy. Sijoittajan ei siis tarvitse ainakaan samassa mittakaavassa pelätä enää sitä, että hyvin menestyvä yhtiö osoittautuisi pitkällä aikavälillä huonoksi sijoitukseksi siksi, koska arvostuskertoimien kupla puhkeaisi.

Näin ollen hyvin johdettu yhtiö on tässäkin markkinatilanteessa harkitsemisen arvoinen pitkän aikavälin sijoitus – jokaisen omat lähtökohdat harkiten. Siinä missä 2010-luvulla osakemarkkinoiden suosimisen mantra oli mallia ”pörssin ulkopuolella ei juurikaan ole tuottoja nollakorkojen vuoksi”, niin nyt mantra vaihtunee malliin ”inflaation tuli polttaa tuotot osakemarkkinoiden ulkopuolella”. Tässä yhteydessä on silti syytä korostaa, että aivan kaikki ei osakemarkkinoillakaan tule tuottamaan. Nykymaailmassa on lukuisia oikeita murroskohtia, jotka vaikuttavat yksittäisten yhtiöiden liiketoimintanäkymiin. Analyysin arvo siis kasvaa, eikä se ole lainkaan huono uutinen liiketoimintalähtöiselle arvosijoittajalle.

Katso myös:

• 2.12. julkaistu video Käänteen merkkejä ilmassa | Oksaharjun osavuosikatsaus Q3/2022
• Osakeideoita ja rahastoideoita

—

Joulukampanja: yli 100 000 kappaletta myyneiden sijoituskirjojen pakettitarjouskampanja on alkanut.

Nordnetin kautta tilattavissa sijoituskirjoissa on tarkasteltu sijoitusstrategioita Helsingin pörssin arvo-, kasvu-, laatu- ja pienyhtiöiden näkökulmista. Kuuden teoksen sijoituskirjapaketti on nyt tilattavissa Nordnetistä tarjoushintaan. Kirjat sisältävät pyynnöstä myös signeerauksen. Lue lisää ja tilaa omasi.

—

Teksti ei ota kantaa ajoitukseen eikä yksittäisiin sijoituskohteisiin, sijoitusstrategioiden paremmuuteen tai yksittäisiin yhtiöihin. Teksti ei myöskään ota kantaa tulevaan kehitykseen. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä, indekseistä, strategioista tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta, indeksistä tai strategiasta suositusta taikka tavoitehintaa. Tässä blogissa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja, -suosituksia tai -kehotuksia, eikä sijoitustoiminnassa historia ole tae tulevista tuotoista. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään blogin välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa. Sijoitustoiminta sisältää riskin menettää pääoma kokonaan, ja jokainen vastaa sijoituksistaan itse. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju). Blogi sisältää Nordnetin markkinointilinkin.