UK-raportti 10/2022: BKT, ulkomaankauppa, valtionvelka, korkomeno, budjetti, keskuspankki, inflaatio, korkotaso ja punta

→ Läs artikeln på svenska

Tapahtumia

Tämän raportin kuvat auttavat tulkitsemaan syyskuussa laajasti uutisoituja tapahtumia Englannin valtionlainamarkkinoilla. 1) Iso-Britannian valtionvelka on viime vuosikymmenten aikana kasvanut merkittävästi (kuva 7) ja on nyt saman kokoinen kuin maan bruttokansantuote, 2) maan keskuspankin, Bank of Englandin, tase on samanaikaisesti paisunut tunnistamattoman isoksi (kuvat 13 ja 14) ja suuri määrä keskuspankin painamista uusista punnista on mennyt valtionobligaatioiden ostoon – auttamaan ylivelkaantunutta valtiota ja 3) korkojen nyt noustessa (kuva 16) laukkaavan inflaation (kuva 15) seurauksena samanaikaisesti kuin BoE oli määrä alkaa supistamaan tasettaan (pitkä) valtionobligaatiomarkkina paloi pohjaan – liki silmänräpäyksessä. Asetelma on sama kuin kaikkialla muuallakin länsimaailmassa: Mistä rahat jättivaltionvelan kantamiseen, kun QE (= valtionvelan setelirahoitus) vähenee, ja jos QE ei vähene, niin miten inflaatio saadaan alas?

Äskettäin aloittaneella uudella valtionvarainministerillä ei siksi liene muuta mahdollisuutta kuin kääriä hihat ja ryhtyä supistamaan budjettialijäämää (kuvat 11 ja 12). Tehtävää vaikeuttaa mm. korkojen nousun aiheuttama valtion selvästi kasvava korkokulurasitus (kuva 10). Kokonaistilannetta kuvaa hyvin raporttimme pitkä korkokäppyrä vuosilta 1960 – 2022: Valtionobligaatiomarkkinan kipukynnys on, ei ehkä täysin yllättäen, nykyään huomattavan alhainen historiaan nähden.

Muiden päävaluutta-alueiden kokonaistaloudellista tilannetta kuvaa ehkä parhaiten se, että punnan vaihtokurssi (kuva 17) ei oikeastaan lopulta ole juurikaan reagoinut tilanteeseen. Pääviesti onkin tässä käsityksemme mukaan melko selvä: Euro-alueen ja Yhdysvaltain valtionlainamarkkinat ovat enemmän tai vähemmän identtisessä tilassa.

RAPORTTI

Zenostockin Yhdistyneen kuningaskunnan valtiontaloutta kuvaava kuvaraportti. Sisältö koostuu 17 kuvasta, joiden tiedot on kerätty seuraavista avoimista lähteistä: ons.gov.uk (Office for National Statistics), ecb.europa.eu (Euroopan Keskuspankki) sekä oecd.org (OECD – Organisation for Economic Co-operation and Development).

Huomioitavaa raportin vuosiluvuista:

1. Brittien budjettivuosi (”financial year”) alkaa huhtikuun ensimmäisenä päivänä ja loppuu seuraavan vuoden maaliskuun viimeisenä päivänä (esimerkiksi budjettivuosi 2021/2022 käsittää 1.4.2021 – 31.3.2022).
2. Keskuspankin (Bank of England) vuosittaiset taseluvut ovat kunkin vuoden helmikuun lopulta, vuosikertomuksen mukaisesti.

BRUTTOKANSANTUOTE JA ULKOMAANKAUPPA

Kuva 1 Yhdistyneen kuningaskunnan bruttokansantuote kalenterivuositasolla 1991 -2021, ja kvartaalitasolla kuluvan kalenterivuoden osalta.

Kuva 2 Yhdistyneen kuningaskunnan talouden eri sektoreiden prosentuaalinen osuus bruttokansantuotteesta.

Kuva 3 Yhdistyneen kuningaskunnan vaihtotase budjettivuosilta 1990/1991 – 2021/2022.

Kuva 4 Tavaroiden ja palveluiden osuudet Yhdistyneen kuningaskunnan vientikaupasta 2022.

Kuva 5 Yhdistyneen kuningaskunnan tavaravientikaupan yhteenveto.

Kuva 6 Yhdistyneen kuningaskunnan palveluvientikaupan yhteenveto.

VALTIONVELKA

Kuva 7 Yhdistyneen kuningaskunnan valtionvelka budjettivuositasolla 1997/1998 – 2021/2022, sekä kuukausitasolla kuluvan budjettivuoden osalta.

Kuva 8 Yhdistyneen kuningaskunnan bruttokansantuote ja valtionvelka kalenterivuositasolla 1998-2021, sekä kvartaalitasolla kuluvan kalenterivuoden osalta.

VALTIONVELAN KORKOMENO

Kuva 9 Yhdistyneen kuningaskunnan valtionvelka ja korkomeno budjettivuositasolla 1997/1998-2021/2022.

Kuva 10 Yhdistyneen kuningaskunnan valtionvelan korkomenon kumulatiivinen kuukausikehitys budjettivuositasolla.

BUDJETTIALIJÄÄMÄ

Kuva 11 Yhdistyneen kuningaskunnan budjettitasapaino (yli-/alijäämä), kumulatiivinen kuukausikehitys budjettivuosittain.

Kuva 12 Yhdistyneen kuningaskunnan budjettitasapaino (yli-/alijäämä) budjettivuositasolla 1997/1998 – 2021/2022.

KESKUSPANKKI

Kuva 13 Keskuspankin (Bank of England) taseen loppusumma ja Yhdistyneen kuningaskunnan kymmenen vuoden valtionobligaatiolainan korko, vuositasolla 2000 – 2022 ja kuluvan vuosiraporttikauden osalta kuukausitasolla

Kuva 14 Keskuspankin (Bank of England) taseen loppusumma ja Yhdistyneen kuningaskunnan kymmenen vuoden valtionobligaatiolainan korko, vuositasolla 1960 – 2022.

INFLAATIO JA KORKOTASO

Kuva 15 Vuosittainen prosentuaalinen muutos Yhdistyneen kuningaskunnan Retail Price Index kalenterivuosittain 1945-2022.

Kuva 16 Yhdistyneen kuningaskunnan kymmenen vuoden valtionobligaatiolainan korko, 1960 – 2022.

VALUUTTA

Kuva 17 Valuuttakurssi, Euro (€)/Punta (£), 1999-2022.

Tutustu Zenostockin koko sisältöön | Bekanta dig med Zenostocks hela innehåll

Pelaa osakebiljardia | Spela aktiebiljard

Zenostock on verkossa toimiva osakkeiden ja osakesalkkujen etsintä- ja tutkimuspalvelu, joka tuottaa ideoita ja arvokasta tietoa itsetoimiselle osakesijoittajalle. Palvelu toimii kokeneiden salkunhoitajien työkaluna ja on sittemin avattu kaikille pörssinoteeratuista osakkeista kiinnostuneille sijoittajille. Palvelun tavoitteena on tunnistaa alhaisesti hinnoitellut osakkeet.

Tämä blogi sisältää Zenostock-palvelussa julkaistavia artikkeleita.

Zenostock är en nättjänst ämnad för att söka efter och forska i aktier och aktieportföljer. Tjänsten producerar idéer och värdefull information för den självständige aktieplaceraren. Zenostock fungerar som arbetsredskap för erfarna professionella portföljförvaltare och har sedermera gjorts tillgänglig för den aktieintresserade allmänheten. Zenostocks huvudsakliga syfte är att hitta underprisatta aktier.

Denna blog innehåller artiklar publicerade i Zenostock-tjänsten.

---

Tämän artikkelin sisältö ei ole sijoitustutkimusta, rahoitusanalyysiä eikä sijoitusneuvontaa, eikä artikkelin sisältöä saa tulkita minkään­laisena suosituksena ostaa tai myydä mitään osaketta tai sijoitus­kohdetta. Mitään takeita tämän artikkelin sisällön oikeel­lisuudesta ei voida antaa. Jos tämän artikkelin lukija haluaa muodostaa jostain osakkeesta tai sijoitus­kohteesta mielipiteen mahdollista sijoituspäätöstä varten, vastaa hän tästä vain ja ainoastaan itse. Tässä tapauksessa suosittelemme, että lukija joko itse tai mahdollisen sijoitus­neuvojansa kanssa hankkivat lisätietoa asiasta.

Zenito Oy julkaisee artikkeleita aiheista, jotka Zenito Oy syystä tai toisesta pitää mielenkiintoisina. Tämä ei tarkoita sitä, että asia objektiivisesti tarkasteltuna olisi mielenkiintoista tai relevanttia.

Innehållet i denna artikel är inte investerings- eller finansanalys och inte heller investerings­rådgivning. Artikelns innehåll får inte heller ses som någon form av rekommendation att köpa eller sälja någon aktie eller annat placeringsobjekt. Inga garantier angående innehållets riktighet i denna artikel kan ges. Ifall läsaren av denna artikel vill forma en åsikt beträffande någon aktie eller något placerings­objekt för ett eventuellt placeringsbeslut, ansvarar läsaren och enbart läsaren själv för detta. I detta fall rekommenderar vi att läsaren antingen själv eller tillsammans med sin eventuella investerings­rådgivare införskaffar tilläggsinformation angående saken.

Zenito Oy publicerar artiklar om ämnen, som Zenito Oy av en eller annan orsak anser vara intressanta. Detta betyder inte att ämnet, objektivt sett, skulle vara intressant eller relevant.

Tällä sivulla ja linkeistä avautuvan materiaalin on tuottanut ja toimittanut Zenostock. Nordnet Bank AB (Nordnet) ei ole osallistunut materiaalin laatimiseen eikä ole tarkistanut sen sisältöä tai tehnyt sisältöön muutoksia. Näin ollen Zenostock vastaa materiaalista ja siitä, että materiaali noudattaa sovellettavia lakeja ja säädöksiä, ei Nordnet.

Materiaali ei ole yksilöllistä sijoitusneuvontaa. On tärkeää, että sijoittajana teet sijoituspäätöksen harkitusti, esimerkiksi perustat sijoituspäätöksen omaan arvioosi eri lähteistä saaduista tiedoista. Nordnet ei vastaa mistään välittömästä tai välillisestä vahingosta tai menetyksestä, jotka johtuvat tämän sivun tietojen käytöstä. Aineistoa ei saa kopioida ilman Nordnetin nimenomaista suostumusta.

On mahdollista, että Nordnetillä voi olla omistuksia arvopapereissa, joita esitellään tässä materiaalissa. Tällaiset mahdolliset omistukset on hankittu ainoastaan hallinnollisista syistä, eli niillä ei tavoitella voittoa.

Nordnetin toimintaa valvoo Ruotsin valvontaviranomainen, Finansinspektionen. Lisäksi Nordnetin Suomen sivuliikkeen toimintaa valvoo menettelytapojen osalta Suomen Finanssivalvonta.

Sijoittamiseen osake- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan.