Miten Kiina päätyi turbulenssiin?

Kuluva sijoitusvuosi on muistuttanut Kiinan osakemarkkinoilla vuoristorataa. Paitsi Shanghain pörssissä, myös Helsingin pörssissä on riittänyt alamäkeä Kiinan kasvusta voimakkaasti sidonnaisille yhtiöille. Jokainen suomalainen Kiina-yhtiö on laskenut tähän päivään mennessä vähintään 15 prosenttia viime kevään huippunoteerauksestaan. Tarkastelen tässä merkinnässä lyhyesti aikajanan muodossa keskeisiä markkinatapahtumia Kiinassa viime kuukausien aikana.

Shanghai Composite -indeksi oli vuosi sitten noin 2400 pisteen tasolla. Parhaimmillaan indeksi kohosi kuluvan vuoden kesäkuun 10. päivään mennessä jopa 5100 pisteeseen. Nousua kertyi reilussa puolessa vuodessa yli 110 prosenttia.

Sittemmin indeksi on laskenut takaisin 3000 pisteeseen. Lasku-uraa alle kolmen kuukauden takaisilta huipuilta on kertynyt jo 41 prosenttia. Suhteellisuudentajua kurssikäyrän kehityskaaren analyysiin lisää kuitenkin havainto siitä, että indeksi on yhä reilut 20 prosenttia korkeammalla tasolla kuin 12 kuukautta sitten. Vertailun vuoksi Helsingin pörssin yleisindeksi on tänään ”vain” 8 prosenttia korkeammalla tasolla kuin 12 kuukautta sitten. Romahdus on siten suhteellinen käsite.

Tosin tässä yhteydessä on huomautettava, ettei osakemarkkinoilla tule koskaan tehdä sijoituspäätöksiä pelkän kurssikäyrän varassa – on analysoitava myös tuloskertoimia eli sitä, millaisia ovat osakkeiden markkina-arvot suhteessa alla olevien liiketoimintojen ansaintakykyyn. Ja kehittyvätkö nämä tandemissa, vai syntyykö kuplia. On ilmeistä, että kesäkuun kurssitasot edustivat tähän reaalimaailmaan osakkeiden hintoja suhteuttavaan lähestymistapaan nähden kuplailmiötä.

Listaan seuraavassa aikajanan muotoon Kiinan markkinoihin vaikuttaneita tekijöitä viimeisiltä 12 kuukaudelta.

Q4/2014

21.11.2014: Kiinan keskuspankki laskee korkoja.
7.12.2014: Bloombergin keräämä data osoittaa, että Kiinassa rahoituksen saatavuus on kiristynyt tiukimmilleen koko vuosikymmenellä. Huhujen mukaan lainan saamiseksi korkeariskisiin hankkeisiin ei riitä enää pelkkä vakuus aiemmin omistetusta kiinteästä kohteesta, vaan myös uudella hankkeella tulisi olla järkevä kassavirta itsenäisesti.
28.12.2014: Kiinan keskuspankki muuttaa pankkien vakavaraisuusvaatimuksia helpottaakseen lainoittamista ja lisätäkseen likviditeettiä markkinoilla.

Q1/2015

19.1.2015: Kiinan markkinasääntelijä nostaa osakelainauksen vakuusvaatimuksia; Shanghain pörssin indeksi laskee 8 prosenttia, eniten päivätasolla sitten vuoden 2008.
20.1.2015: Kiinan talouskasvun kerrotaan hidastuneen loka-joulukuussa 7,3 prosenttiin. Kiinan hallinto viestii haluaan tukea sijoitusmarkkinoita uskon vahvistamiseksi talouteen.
22.1.2015: Kiinan keskuspankki lisää markkinoille likviditeettiä 8,05 miljardia dollaria reverse repon kautta.
4.2.2015: Kiinan keskuspankki laskee pankkien reservivaatimuksia 50 peruspistettä tukeakseen lainanantoa ja siten edellytyksiä talouskasvuun.
28.2.2015: Kiinan keskuspankki leikkaa korkotasoa.
5.3.2015: Kiinan hallinto laskee virallisen kasvutavoitteensa vuodelle 2015 aiemmasta 7,5 prosentista 7,0 prosenttiin.
31.3.2015: CHFS-kyselytutkimus paljastaa, että vuoden alun kurssiralliin osallistunut keskimääräinen kiinalaissijoittaja ei ole kuluttanut koulun penkkiä peruskoulun jälkeen.

Q2/2015

19.4.2015: Kiinan keskuspankki laskee korkotasoa.
10.5.2015: Kiinan keskuspankki laskee korkotasoa.
10.6.2015: Shanghai Composite -indeksi saavuttaa huippunsa.
27.6.2015 Kiinan keskuspankki laskee korkotasoa. Kiinan hallinnon tuen myötä nousseen osakeindeksin arvellaan kasvattaneen Kiinan kansantaloutta alkuvuonna jopa 0,5 prosenttiyksiköllä.

Q3/2015

5.7.2015: Kiinalaiset osakekurssit ovat laskeneet 25 prosenttia alle kuukaudessa. Uudet listautumiset laitetaan jäihin. Suuret osakevälittäjät lanseeraavat ”markkinoiden vakautusrahaston”. Huhujen mukaan Kiinan keskuspankki aikoo aloittaa osakkeita velalla ostaneiden tukemisen vakavaraisuusvaatimuksia tarkastelemalla.
8.7.2015: Kiinalaiset osakekurssit ovat laskeneet kuukaudessa yli 30 prosenttia. Kiina kieltää suuromistajien osakemyynnit 6 kuukaudeksi, jotta kurssilasku saataisiin padottua. Kaupankäynti on keskeytetty yli tuhannen pörssiyhtiön osakkeilla. Huhujen mukaan Kiinan viranomaiset haluavat valtionyhtiöiden tukevan kurssitasoja.
15.7.2015: Kiina kertoo talouskasvunsa hidastuneen 7,0 prosenttiin huhti-kesäkuussa.
11.8.2015: Kiinan valuutan, juanin, ulkoista arvoa lasketaan devalvaatiolla. Tämän toivotaan virittävän uskoa Kiinan viennin piristymisestä talouskasvun vauhdittamiseksi. Osa sijoittajista kuitenkin näkee liikkeen paniikkiratkaisuna.
25.8.2015: Kiinan keskuspankki laskee korkotasoa ja pumppaa lisää likviditeettiä reverse repon kautta. Tavoitteena on ehkäistä kuolemanspiraali markkinoilla.
7.9.2015: Kiinalaiset osakekurssit ovat laskeneet kolmessa kuukaudessa yli 40 prosenttia. Keskuspankin tehtyä jo paljon, näyttää siltä, ettei yksinkertaista ja helppoa ratkaisua trendin kääntämiseen ole olemassa. Markkinoilla pelätään, että kurssipaniikki joko viestii alla olevasta Kiinan taloudesta tai sitten se on ainakin vaihtoehtoisesti omiaan tartuttamaan alakuloa myös reaalitalouteen. Myös niiden yhdistelmää pidetään täysin mahdollisena. Huhujen mukaan pessimistisiä markkinakommentteja antaneita kollegoita on pidätetty tai vangittu jopa 200 ihmisen verran.

Myös Helsingin pörssin Kiina-yhtiöt romahtaneet loppukevään kurssihuipuista

Konecranes: -15 %
Wärtsilä: -20 %
Kone: -21 %
Cargotec: -24 %
Valmet: -27 %
Outotec: -28 %
Metso: -30 %
Outokumpu: -53 %

Lyhyenä yhteenvetona Helsingin pörssin voimakkaasti Kiina-sidonnaisten (nykymyynnin osuudella kokonaismyynnistä tai myynnin kasvunäkymillä mitattuna) yhtiöiden kurssimuutoksista voidaan todeta, että laadukkaimmat yhtiöt ovat toistaiseksi pitäneet pintansa varsin hyvin turbulenssista huolimatta.

Sen sijaan niillä yhtiöillä, joilla on ollut haasteita jo vuosien ajan, osakekurssit ovat lahonneet omistajan käsiin viime kuukausina.

Pidän lähtökohtaisesti järkevänä nykytilanteessa Kiinaan sijoittamista teemalla ”laatuyhtiöihin kohtuuhinnalla”. Edeltävää listaa lähtisin siten koluamaan salkun ostoja ajatellen ylhäältä alaspäin, eli pienimmän prosentuaalisen pudotuksen mukaisessa järjestyksessä. Häntäpään miinuslukemat eivät ainakaan minulle viesti alennusprosenteista.

Kiinan hard landing = saman verran lisää laskua; soft landing = nousuvara?

Jos Kiina välttää hard landingin talouskasvunsa suhteen, ovat sen markkinoiden kasvusta hyötyvät osakkeet nyt keskimäärin varsin järkevästi hinnoiteltuja pitkäjänteisen omistajan salkkuun. Esimerkiksi kannattavaa kasvua jo historiallisesti merkittävässä määrin Kiinan markkinoilla osoittaneet Kone ja Wärtsilä tarjoavat yli 3 prosentin osinkotuoton jo sijoitushetkellä, sisältäen soft landingin skenaariossa myös kasvuoption lähivuosille.

Jos Kiinan talouskasvu kuitenkin sakkaa pahemman kerran, huonolaatuisia luottoja paljastuu, investoinnit menevät jäihin ja raaka-aineiden hintasykli vajoaa entisestään, on pudotusta alaspäin edessä vielä melkoisesti. Sanoisin, että vähintään saman verran kuin edellä listatut kurssipudotukset viime kuukausilta.

Henkilökohtaisesti seuraan edellä mainituista yhtiöistä ostomielessä etusijoilla Konetta ja Wärtsilää, pitämättä kuitenkaan mitään kiirettä nykyisillä hintatasoilla. Muutaman aiemman kurssilaskun kokemusten valossa osakekursseilla on taipumus ylireagoida paitsi nousuissa, myös ja ehkä jopa aivan erityisesti laskuissa. Tähänastisissa turbulensseissa hyvän sään aikana säästämäni käteinen on loppunut aina ennen kuin kurssilasku. Kärsivällisyyden hyve on siis löydettävä, jotta mahdolliset ostot malttaa ajoittaa tasaisin euromäärin usealle kuukaudelle.

Pekingin ankkaa ei tarjoilla ilmaisena lounaana

Kiinan talous on kasvanut ajanjaksolla 1998–2010 keskimäärin 10 prosenttia vuodessa. Tämän jälkeen kasvuvauhti on hiipunut asteittan, mutta säilynyt erinomaisena.

Vaikka track record on vakuuttava ja monin tavoin menestyksekäs, korostan kuitenkin lopuksi, että sijoittajan tulee olla kriittinen Kiina-sijoituksissaan. Menestyvä sijoittaja kyseenalaistaa markkinoilla vallitsevat aksioomat. Niillä tarkoitan väitteitä, joita ei ole näytetty aukottomasti toteen mutta joita pidetään kansan keskuudessa itsestään selvinä asioina, jotka eivät tarvitse erityisiä todisteita.

Yhdysvalloissa tällainen oli ennen finanssikriisiä oletus siitä, etteivät asuntohinnat voi laskea. (Sama taitaa koskea myös Suomea.) Kiinaa koskien perusoletus on ollut 2000-luvulla se, ettei sen talous voi kääntyä lasku-uralle. Riskit ovat siis todelliset, koska osakkeet ovat hinnoitellut “jatkuvan vahvan kasvun oletuksella”. Toisin sanoen mikäli maailmantalouden kasvusta yli kolmasosaa edustava kansantalous ajautuu jyrkkään laskukierteeseen, koskee se takuulla myös Suomea.

Henkilökohtaisesti pidän päivänselvänä asiana Kiinan talouskasvun trendinomaista hidastumista, koska sen kauppakumppanit, Eurooppa ja Yhdysvallat, kasvanevat lähivuodet varsin kituliaasti. Hieman keskusjohtoisena Kiina voi toki ylläpitää taloutensa kasvuvauhtia lyhyellä aikavälillä erilaisin elvytyspaketein, infrastruktuurihankkein ja sisäisin toimin, mutta mikäli vientimarkkinoilla ei kauppaa synny entiseen kasvutahtiin, rakennetaan Kiinaan “ohjatulla talouskasvulla” lähinnä ylikapasiteettia. Pahimmillaan velkarahalla toteutettuna tällaisen kuplan puhkeaminen olisi omiaan aiheuttamaan syksyä 2008 muistuttavan finanssikriisin globaaleille markkinoille.

—

Kirjoittajan sijoituskirjoja Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen (2012, 233 s.) ja Hajauta tai hajoa (2013, 311 s.) voi tilata signeerattuna ja/tai omistuskirjoituksella.

https://www.nordnet.fi/palvelut-ja-tuotteet/sijoittamisen-tukena/sijoituskirja.html

Kirjoittaja lähipiireineen omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Outotecin osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: Foter / CC BY-SA