Julkisuudessa on esiintynyt sekaannusta siitä, mitkä PRIIPs tuotteet (Packaged Retail and Insurance-based Investment Products) kuten ETF:t katoavat vuodenvaihteessa Eurooppalaisten välittäjien tarjonnasta, kun MiFID II -direktiivi tulee voimaan. Nykyisellä tulkinnalla kaikki pohjoisamerikkalaiset ETF:t, joille ei ole markkinointilupaa Euroopassa poistuvat tarjonnasta. Kyseisiä tuotteita voi myös jatkossa omistaa tai myydä, muttei ostaa.
Eurooppalaiset vastineet
Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi legendaarista SPDR® S&P 500® ETF (SPY) ei voi enää ostaa eurooppalaisen välittäjän kautta. Eurooppalaisen välittäjän kautta sen sijaan voi ostaa SPDR® S&P® 500 UCITS ETF:ää (SPY5). Kyseinen rahasto on käytännössä täysin sama sijoitustuote kuin tuo edellinen sillä erotuksella, että sen rekisteröintimaa on Irlanti.
ETF:en (SPY ja SPY5) kotisivuja vertailemalla voi todeta, että kumpikin rahasto sijoittaa suoraan S&P 500 indeksin mukaisiin osakkeisiin, rahastot ovat molemmat dollarimääräisiä (vaikka kaupankäyntivaluutta esimerkiksi Saksan pörssissä onkin euro), ne maksavat osingot ulos ja kokonaiskulut ovat käytännössä samat ~0,09 bps. Ei siis ole yllättävää, että rahastojen tuottoluvut ovat samat (eriävät arvostushetket huomioiden).
Unionissa unionin tavalla
Koska Irlanti on osa Euroopan unionia, Irlantiin rekisteröityjä PRIIPs sijoitustuotteita voi vapaasti markkinoida ympäri EU:ta, kunhan niistä on olemassa vakiomuotoinen, kohdemaan kielelle käännetty avaintietoesite, eli “Key Investor Information Document” (KIID). Suomessa hyväksyttävät kielet ovat Suomi tai Ruotsi(!).
Vuodenvaihteen jälkeen myös Pohjois-Amerikkaan rekisteröidyltä ETF:ltä ja muilta PRIIPs tuotteilta vaaditaan kohdemaan kielellä kirjoitettua avaintietoesitettä. Pohjoisamerikkalaiset rahastoyhtiöt eivät tästä innostu, ei vähiten siksi, että vastaavat, esimerkiksi Irlantiin rekisteröidyt sijoitustuotteet avaintietoesitteineen ovat useimmiten jo olemassa.
Siltä osin kun Pohjois-Amerikkaan rekisteröidyille sijoitustuotteille ei löydy Eurooppalaista vastinetta, voi aina ryhtyä asiakkaaksi paikallisella palveluntarjoajalla. Euroopan unionissa aletaan nyt joka tapauksessa vaatimaan kaikilta alueella markkinoiduilta ja jaetuilta sijoitustuotteilta samat, vakiomuotoiset tiedot.
Epäkohta?
Euroopan unionin sääntöjen mukaan sijoitustuotteelle pitää siis löytyä avaintietoesite samalla kielellä kuin millä sitä markkinoidaan. Kysymys kuitenkin kuuluu, suorittaako arvopaperivälittäjä markkinointia, kun se ylläpitää väylää Euroopan unionin ulkopuolisille sijoitustuotteille?
Yksi – tällä hetkellä voimassa oleva – tulkinta on se, että pääsyn järjestäminen rinnastetaan markkinoinniksi. Tämä on loogista ainakin jos mietitään vaihtoehtoa. Mikäli pääsyä ei rinnastettaisi markkinointiin, Eurooppalaiset toimijat voisivat ohittaa paikallisen säännöstön perustamalla sijoitustuotteita masinoivia tytäryhtiöitä maailmalle ja jaella sijoitustuotteitaan arvopaperivälittäjien kautta.
Tästä tulkinnasta keskusteltaneen vielä…
Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Adobe Stock.
”Siltä osin kun Pohjois-Amerikkaan rekisteröidyille sijoitustuotteille ei löydy Eurooppalaista vastinetta, voi aina ryhtyä asiakkaaksi paikallisella palveluntarjoajalla.”
Tarkoittaako tämä sitä, että voin rekisteröityä esim. Yhdysvaltalaiselle palveluntarjoajalle ja ostaa sieltä jenkki-etf tai -etn arvopapereita, saaden niistä ulosmaksettavia tuottoja kyseisen palveluntarjoajan tilille? Ne ilmoitan sitten itse Suomen verottajalle? Jos näin, niin tätä en tiennytkään. Jos näin, niin tekeekö joku tällä lailla ja mitä palveluntarjoajaa käytätte?
Minulla on ollut asiakkuus Etrade:llä viimeiset 20 vuotta…
“””Euroopan unionin sääntöjen mukaan sijoitustuotteelle pitää siis löytyä avaintietoesite samalla kielellä kuin millä sitä markkinoidaan. “”” Markkinoikaa siis englanninkielellä 🙂
“Sijoitustuotteelle pitää siis löytyä avaintietoesite samalla kielellä kuin millä sitä markkinoidaan.”
Voisiko jenkkituotteet olla englanninkielisessä portaalissa? Yksi osasto sivulla olisi vaikka “Global markets” ja se olisi kokonaan englanniksi. Ei varmaan olisi haitaksi, jos osastolle pääsemiseksi pitäisi vielä kuitata osaavansa englantia.
Martin, paljon hyviä kysymyksiä mm. verotuksesta – toivottavasti saamme vastauksia.
Onko tämä direktiivimuutos tehty lobbaamaan eurooppalaisia toimijoita.
“Kyseinen rahasto on käytännössä täysin sama sijoitustuote kuin tuo edellinen sillä erotuksella, että sen rekisteröintimaa on Irlanti.” Mitenkäs rahaston itsensä saamien osinkojen verotus menee? Joutuuko Irlantiin rekisteröity ETF maksamaan niistä enemmän veroja kuin USA versio?
Kyllä joutuu maksamaan osingoista 15% enemmän. 40,5% vs. 30% käytännössä ero. SPY5 on huono korvaaja. On vähän ikävää, että sen väitetään olevan ihan vastaava kuin SPY. Kuluiltaan ei tältä osin ole.
Teillä oli artikkeli “ETF-rahastot ovat supersuosittuja juuri nyt”. (https://www.nordnet.fi/blogi/mihin-etf-sijoittajan-tulee-kiinnittaa-huomiota/) Kirjoituksessa oliu seuraava osio: Ohessa lista tunnetuimmista menetelmistä muodostaa älykäs osakeindeksi: laatu (quality) – vakaa tuloskasvu osinkotuotto (dividend yield) – keskiarvoa suurempi osinkotuotto koko (low size) – pienten yritysten tuotto miinus suurten yhtiöiden tuotto arvo (value) – alhainen hinta suhteessa arvoon pienet yhtiöt (small cap), keskisuuret yhtiöt (mid cap) ja suuret yhtiöt (large cap) Millä rahastoilla nykyään pääsen kiinni esimerkkinä pieniin yhtiöihin koko maailman kattaen tai pois lukien Amerikka. Olisin kiinnostunut vastaavasta Vanguard FTSE All-World Ex-US Small Cap ETF (VSS). Indeksissä 3500 osaketta, haluasian vastaavan laajan hajautuksen ja alhaiset kulut, tässä… Lue lisää >>
Kyllähän tuolta valikoimasta putoaa pois paljon hyviä ETF:iä. Itse esimerkiksi aloin juuri sijoittamaan Global X:n Robotics & Artificial Intelligence ETF:ään ,jolle ei löytyne suoraa vastinetta Euroopassa markkinoitavista ETF:stä.
Olet oikeassa. Paljon, varsinkin uusimpien sijoitustrendien – myös ihan järkeviä – tuotteita jää pois. Toisaalta se, että jenkkeihin rekisteröidyistä etf:stä on vaikea löytää kasvu-osuuksia on melkoinen tuottojarru pitkässä juoksussa.
Nähtäväksi jää miten uudet säädökset ohjaavat kysyntää eurooppalaisiin tuotteisiin. On mahdollista että EU:n on kasvavassa määrin kannattavaa/ mahdollista perustaa uusimpioa tuotteita kun EU kysyntä ohjautuu EU:ssa rekisteröintimaata pitäviin sijoitusvaihtoehtoihin.
Millä perusteella SPY ja SPY5 ovat täysin samat sillä papereiden YTD tuotto on +18,57% / +4,26% ? Vai jäikö multa jotakin huomaamatta.
SPY:n linkki ei toimi toivotulla tavalla, vaan vie muuhin kuin US sivuille. Jos valitsen vasemmasta yläkulmasta United States mnaaksi niin YTD tuotto identtinen tuon SPY5 kanssa
Siis mistä vasemmasta yläkulmasta? meni vastaus nyt kyllä täysin ohi…
Martin, eikös SPY5 ole kuitenkin lähdeverot ja lokaatio Irlannissa huomioiden yksiselitteisesti verotuksellisesti astetta kalliimpi kuin SPY?
Epämiellyttävä totuus vain ohitetaan ilman vastausta:
SPY osingoista vero 30%
SPY5 osingoista vero lähdeveroineen 40,5%
Tarkoittaa, että ei todellakaan kannata ostaa SPY5 nyt SPY sijaan.
Siltä osin kun pohjoisamerikkalaiselle ETP tuotteelle, kuten yhdysvaltoihin sijoittavalle ETF:lle löytyy Irlantiin rekisteröity serkku, lähdeverotuskohtelu on sama kuin jos sijoittaisit yhdysvaltalaiseen rahastoon (ETF:fään). Molemmat maksavat 15 lähdeveron yhdysvaltoihin. (Luxembourgiin rekisteröity rahasto joutuu maksamaan 30 prosentin lähdeveron yhdysvaltoihin osingoistaan). Sijoitusrahastot ja ETF:t eivät tavallisesti maksa veroja rahastoihin kertyvästä osinko- tai korkotuotosta. Tämä pätee myös Irlantiin rekisteröityyn ETF:ään (katso sivu 14 linkin takaa löytyvästä PWC:n selvityksestä). Yhdysvaltoihin sijoittavat, Euroopan Unioniin rekisteröidyt rahastot joutuvat kuitenkin maksamaan lähdeveron osingoistaan Yhdysvaltoihin. Lähdeveron määrä on määritelty rahaston rekisteröintimaan ja Yhdysvaltojen välisessä verosopimuksessa. Esimerkiksi Irlantilaiset ja Suomalaiset sijoitusrahastot maksavat Yhdysvaltalaisista osingoista 15 prosenttia lähdeveroa. EU:n alueelle sijoittavat… Lue lisää >>
“EU:n alueelle sijoittavat rahastot eivät maksa lähdeveroja, oli rahasto sitten rekisteröity EU:ssa tai Yhdysvalloissa. Verovapaus on toisin sanoen yksisuuntainen.” Ei ole. On melko helppo todeta vaikkapa jonkun iSharesin etf:n vuosikertomuksesta, että yhdysvaltalainen Eurooppaan sijoittava etf joutuu maksamaan lähdeveroja. Samoin johonkin EU-maahan rekisteröityneet rahastot joutuvat usein maksamaan osingoista veroja myös EU:n alueelta tulevista osingoista. Aloita tutustuminen vaikka Nordnetin Tanskan superrahastosta. Suomi, Ruotsi ja Britannia lienevät poikkeuksia osinkojen verovapauden suhteen. “Jos vuosittain muistat anoa oikaisua Suomen verosopimuksen puitteissa rahaston rekisteröintimaassa väärin tehtyyn ennakonpidätykseen…” Yhdysvalloista tulevat osingot myös etf:stä verotetaan lähdemaassa yleensä automaattisesti verosopimuksen mukaisesti, myös Nordnetissa. “Näin ollen osingot uudelleen sijoittavan rahaston… Lue lisää >>