Fundamenttianalyysi ei toimi lyhyellä aikavälillä

Valtaosa sijoittajista pyrkii löytämään sijoituskohteita fundamenttianalyysin perusteella, missä päähuomio keskittyy tarkasteltavan yrityksen liiketoimintaan, taseeseen ja tulevaisuuden kassavirtoihin. Sijoittaja pyrkii analyysin avulla haarukoimaan yrityksen todellista arvoa ja vertaa sitä yhtiön sen hetkiseen pörssikurssiin. Jos nykykurssi vaikuttaa sijoittajan mielestä edulliselta, sijoittaja voi pyrkiä hyödyntämään erotusta ostamalla osaketta.

Lähes jokaisella Helsingin pörssin yhtiöllä on myös analyytikkoseuranta, eli pankin tai yhtiöanalyysiin erikoistuneen yrityksen analyytikko seuraa työkseen kohdeyhtiön liiketoimintaa ja pyrkii ennustamaan sen tulevaa kehitystä. Osavuosikatsauksista saatavan tiedon lisäksi analyytikot pääsevät yleensä myös tapaamaan yritysten johtoa ja esittämään tarkentavia kysymyksiä. Kattavan analyysin perusteella analyytikko antaa osakkeelle tavoitehinnan (yleensä 12 kk tähtäimellä) sekä osta/myy-suosituksen.

Yksityissijoittajia usein hämmentää pörssin epärationaaliselta vaikuttava käytös, kun vahvojen fundamenttien yhtiöiden kurssit, joilla tavoitehinnat ovat huomattavasti nykyhintaa korkeammalla, laskevat viikosta toiseen. Välillä tuntuu myös siltä, että hyvätkään uutiset eivät jaksa nostaa kursseja. Tämä johtuu siitä, että pörssi antaa lyhyellä aikavälillä fundamenteille vain vähän painoarvoa. Tärkeimmät syyt kurssiheiluntaan löytyvät pörssisykleistä sekä ostajien ja myyjien epätasapainosta. Lyhyellä aikavälillä tässä kontekstissa tarkoitan alle 2 vuoden tarkastelujaksoa.

Ostajat ja myyjät määrittävät vallitsevan kurssitason

Osakkeiden hinnan pörssissä määrittää kysyntä ja tarjonta. Sijoittajan on siis hyvä sisäistää, että vallitseva pörssikurssi ei välttämättä kuvaa alla olevan liiketoiminnan arvoa, vaan ainoastaan edellistä hetkeä, jolloin yksi myyjä ja yksi ostaja ovat päässeet sopimukseen hinnasta, jolla osake vaihtaa omistajaa.

Kurssien voi kuitenkin pääsääntöisesti olettaa olevan jossain määrin järkevässä hintahaarukassa. Aina näin ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi kelpaa hyvin vaikka maaliskuinen koronapaniikki, jossa laadukkaidenkin yhtiöiden osakkeita myytiin jopa yli 40 % alennuksella verrattuna kuukautta aiempiin noteerauksiin. Näin suuri pörssilasku hinnoitteli jonkinlaista maailmanlopun skenaariota, jossa vain osa yhtiöistä selviää ja niidenkin tulokset romahtavat pitkäksi aikaa. Aiemmassa blogikirjoituksessani laskin auki, miksi yhden vuoden 20 % tulospudotuksen tulisi laskea kursseja vain noin 2 %. Koronakriisin poikkeuksellisia vaikutuksia yrityksiin ei voi vähätellä, mutta maaliskuussa osakkeita myytiin täysin niiden liiketoiminnasta riippumatta – myös koronakriisin selvät voittajat kokivat noin 30 % kurssilaskun ennen kuin niiden osakkeet nousivat uusiin kaikkien aikojen huippuihin. Fundamentit eivät siis ratkaisseet tälläkään kertaa. Enkä muuten tiedä yhtäkään fundamenttianalyytikkoa, joka olisi osannut ennustaa tämän vuoden kurssikehitystä oikein.

Poikkeuksellisempiakin tilanteita on nähty historiassa. Vuoden 2010 toukokuussa ns. “Flash Crash” sai ostajat ja myyjät tekemään kauppaa lähes absurdeilla hintatasoilla. Indeksitasolla S&P 500:ssa nähtiin noin 9 % pudotus päivän sisällä (josta 7 % vain 15 minuutin aikana), mutta yksittäisissä osakkeissa erot korostuivat entisestään. Kahdeksella S&P 500 -indeksiin kuuluvalla suuryhtiöllä käytiin kauppaa alimmillaan 1 sentillä. Toisaalla mm. Applen osake noteerattiin korkeimillaan 100 000 dollarissa. Osasta päivän outoa hinnankehitystä voi syyttää kaupankäyntialgoritmejä, mutta samaan hengenvetoon on syytä todeta, että ne vastaavat tänä päivänä yli puolesta pörssikaupoista, ts. niillä on merkittävä vaikutus hinnanmäärityksessä. Indeksitasolla Flash Crash ei myöskään ollut mikään hetkellinen markkinahäiriö, sillä indeksi valui vielä saman kuukauden aikana ks. päivän pohijen alapuolelle.

Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä siitä, kuinka hinnat määräytyvät osakemarkkinoilla epärationaalisesti. Joka päivä ammattitreidaajat löytävät eri markkinoilta väärinhinnoiteltuja osakkeita ja pystyvät näiden hinnoitteluvirheiden ansiosta tekemään voittoa.

Pörssisyklit ohjaavat kurssikehitystä

Osakekurssit heiluvat huomattavasti enemmän, kuin kaupankäynnin kohteena olevien yrityksien todellinen arvo. Tämä johtuu edellä esitetystä kysynnän ja tarjonnan vaikutuksesta sekä käyttätymismalleista, jotka ohjaavat ihmisten päätöksentekoprosesseja. Markkinapsykologia on lyhyellä aikavälillä merkittävä kurssiliikkeiden ohjaaja, joka muodostaa kurssiliikkeitä vahvistavia trendejä. Trendeillä on tapana kestää pidempään kuin voisi odottaa ja ne vievät osakekursseja hetkittäin epärationaalisen korkeille tai matalille arvostustasoille.

Globaalit finanssimarkkinat ovat nykypäivänä niin vahvasti liitoksissa toisiinsa, että pienikin liike päämarkkinoilla näkyy heti myös Helsingin pörssissä. Yllättävä tulos esimerkiksi Yhdysvaltain presidentinvaaleissa heijastuu välittömästi myös OMXH-yhtiöihin, vaikka sillä ei olisi mitään vaikutusta itse yhtiön liiketoimintaan. Jos verrataan Helsingin pörssin yhtiöiden (OMXHGI-indeksi, punainen) kehitystä 30 saksalaiseen (DAX, sininen) tai 500 amerikkalaiseen yhtiöön (S&P 500, vihreä) viimeisen puolentoista vuoden ajalta, nähdään että ne korreloivat lähes täydellisesti keskenään. USA–Kiina kauppasota, Trumpin twiitit, Yhdysvaltain keskuspankin poikkeuksellisen elvyttävä politiikka, öljyn romahdus ja koronavirus ovat siis vaikuttaneet pörssi-indekseihin ja niihin kuuluviin osakkeisiin täysin samalla tavalla. Vaikutukset eivät todellisuudessa ole indenttisiä, vaan kursseja ohjaavat toisiinsa kytkeytyneiden markkinoiden pörssisyklit ja niiden ympärille kehittyneet narratiivit.

Fundamenttianalyysi ja tekninen analyysi

Suurin korrelaatio globaaleihin indekseihin on Large Cap -yhtiöillä. Yhtiökohtaisia eroja toki löytyy, mutta ne korostuvat lähinnä niiden päivien ympärillä, kun markkinoille tulee uusia yhtiökohtaisia tietoja (esim. osavuosikatsaukset). Jos indeksit ovat vahvassa laskussa maailmalla, vetävät ne lähes poikkeuksetta suomalaisetkin yhtiöt laskuun ilman yhtiökohtaisia uutisia.

Opi ymmärtämään osakemarkkinoiden monimutkaista dynamiikkaa

Markkinoiden ajoittaminen ei ole helppoa ja vaatii syvällistä ymmärrystä sijoittajapsykologiasta sekä markkinasykleistä. Näihin kokonaisuuksiin paneudutaan Nordnetin Traders’ Club -sarjassa, jonka tavoitteena on antaa yksityissijoittajalle avaimet osakemarkkinan lyhyen aikavälin heilunnan ymmärtämiseen.

Lue myös:

Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
2 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Miika
Miika
08.08.2020 12:37

Rautaista analyysia taas Jukka 👍🏻

Treidaaja
Treidaaja
10.08.2020 16:44

Hei
En tiedä että vastaileeko Jukka viesteihin täällä, mutta minulla ei ole twitteria, niin koitetaan tätä kautta.
Kun sinulla on tuo selkeä trading range DAXissa, jonka postasit twitteriin, niin miksi otit shortin? Eikö olisi parempi pyrkiä ottamaan longeja rangen alalaidasta, kun shorteja ylälaidasta, koska markkinatrendi on tällä hetkellä niin vahvasti positiivinen. Ts. tällä hetkellä olisi parempi jos olisi long bias treidehin.
terveisin,
aloitteleva treidaaja