Missasitko vuosikymmenen parhaan ostopaikan?

Osakeindeksit ovat nousseet maaliskuun myyntipaniikissa tehdyn pohjakosketuksen jälkeen jo yli 40 %, Helsingin pörssi mukaan lukien. Atlantin toisella puolella nousu on ollut tätäkin rivakampaa – pääasiassa teknologiayhtiöstä koostuva Nasdaq 100 -indeksi kävi tällä viikolla jo alle 2 % päässä kaikkien aikojen korkeimmasta noteerauksestaan. Mediassa ja keskustelupalstoilla nousua on ihmetelty ja pidetty kestämättömänä. Sillä on kuitenkin hyvät perusteet, joita pyrin avaamaan tässä kirjoituksessa.

Pandemia oli ennustettavissa

Sen lisäksi, että me ihmiset aiheutamme itse kriisitilanteita (mm. sodat, terrorismi), elämme tällä maapallolla luonnon armoilla. Emme voi kontrolloida maanjäristyksiä, tulivuorenpurkauksia tai muitakaan luonnonilmiöitä. Osaksi luonnon ekosysteemiä kuuluvat myös virukset, joiden pyrkimys on lisääntyä ja levitä. Joka päivä miljardit virukset pyrkivät tekemään saman, missä koronavirus onnistui. Se ei ollut ensimmäinen laatuaan, sillä 2000-luvun aikanakin meitä on koetellut SARS, MERS, sikainfluenssa ja ebola. Nämä eivät kuitenkaan onnistuneet leviämään koronan kaltaiseksi globaaliksi pandemiaksi. Edelliset koronaan verrattavat pandemiat tapahtuivat 50- ja 60-luvuilla, kun aasialainen influenssa ja Hong Kongin influessa sairastuttivat miljardi ihmistä ja vaativat noin miljoona kuolonuhria ympäri maailmaa. 1900-luvun vakavin pandemia oli espanjantauti, johon sairastui keskimäärin joka kolmas ihminen. Siihen kuoli arviolta jopa 100 miljoonaa ihmistä. Vertailun vuoksi koronatapauksia on todettu nyt noin 6 miljoonaa (lievät ja oireettomat tapaukset eivät sisälly tähän lukuun) ja viruksen aiheuttamia kuolemia noin 350 000.

Pandemioita on siis aina ollut ja tulee aina olemaan. Useat asiantuntijat olivat myös ennustaneet, että pandemian ilmaantuminen on vain ajan kysymys. Vaikka uhka oli tiedossa, voidaan jälkikäteen todeta, että varautuminen siihen ei ole ollut riittävällä tasolla.

Miksi osakemarkkinan reaktio oli niin voimakas?

Osakemarkkinan lyhyen aikavälin liikkeitä selittää monelta osin psykologia. Koronavirus iski poikkeuksellisella tavalla voimakkaimpaan päätöksentekoamme ohjaavaan tunteeseen, pelkoon. Usein kriisitilanteet ovat paikallisia ja pystymme sijoituspäätöksiä tehdessämme tekemään suhteellisen objektiivisa ja rationaalisia päätöksiä. Tällä kertaa tilanne oli kuitenkin erilainen. Pandemia kosketti kaikkia ihmisiä globaalisti, samalla hetkellä. Kaiken kukkuraksi media vielä omalta osaltaan lietsoi paniikkia, ja sosiaalisessa mediassa levisivät kuvat, joissa ihmisiä näkyi luuhistuneena kaduille. Jokainen voi varmaan allekirjoittaa, että maaliskuussa, kun poikkeustila alkoi ja päivittäiset rutiinimme laitettiin kertaheitolla uusiksi, tietty pelon ja epätietoisuuden kokemus valtasi meidät.

Kun soppaan lisätään vielä heikkenevät fundamentit (pitkän taloussyklin huippu, korkeat arvostuskertoimet) ja valtioiden päätös sulkea taloudet, ainekset historian nopeimmalle ja syvimmälle pörssiromahdukselle olivat valmiina. Markkinoiden volatiliteetti pomppasi hetkessä kaikkien aikojen ennätykseen. Lasku ruokkii laskua ja mm. sääntöperusteiset strategiat joutuivat kiihdyttämään myyntejään koko ajan laskun jatkuessa. Monet sijoitusstrategiat eivät olleet varautuneet tilanteeseen, jota ei ollut koskaan aiemmin tapahtunut. Maaliskuussa nähtiin myös paljon pakkomyyntejä, kun vivutetut rahastot ja sijoittajat joutuivat pakon edessä realisoimaan omistuksiaan. Moni tekijä siis kiihdytti laskua ja jälkikäteen voidaankin todeta, että moni osake hinnoiteltiin hetkellisesti epärationaalisille tasoille.

Mitä historialliset esimerkit kertovat meille?

Historia toistaa itseään ja ihmiset reagoivat kriisitilanteisiin samalla tavalla kuin aina ennenkin. Sen vuoksi oman päätöksenteon tueksi on hyvä tuntea historiaa. Kun katsotaan talousvaikutuksia ja osakemarkkinan kehitystä edellisten merkittävien pandemioiden yhteydessä, voidaan havaita yllättäviä tuloksia.

Espanjantauti oli pahin pandemia viimeisen yli 400 vuoden aikana. Se tappoi jopa 2 % maailman väestöstä ja osui erittäin tappavana parhaassa työiässä oleviin 20-40-vuotiaisiin ihmisiin. Taudin ehkäisyyn käytettiin samoja sosiaalisen etääntymisen taktiikoita kuin tänäkin päivänä: kauppoja suljettiin, kokoontumiset kielletiin ja joissain USA:n osavaltioissa säädettiin myös maskipakko. Kaikesta tästä huolimatta USA:n bruttokansantuote nousi vuonna 1918. Myös osakemarkkinat nousivat pandemiasta huolimatta. Vahvin lasku Dow Jones -indeksissä nähtiin viruksen 2. aallon aikana syksyllä 1918. Sekin oli huipusta ja absoluuttiseen pohjaan laskettuna vain 10 %.

Myös Hong Kongin influenssan aikaan vuonna 1968 USA:n talous kasvoi ja osakemarkkinat nousivat (BKT +4,8 %, DOW +4,3 %).

Pandemioiden ja niitä seuranneiden rajoitustoimenpiteiden on todettu vaikuttaneen taloudelliseen aktiviteettiin, mutta vaikutukset ovat jääneet vähäisiksi. Yhdysvaltain keskuspankin esityksessä espanjantaudin talousvaikutuksia kuvaillaan “poikkeuksellisen lyhyiksi ja kohtalaisiksi merkitykseltään“. Nämä opit on hyvä tuoda nykypäivään, kun mietitään miten korona tulee vaikuttamaan talouteen 2020 ja 2021. Historiallisen kehityksen ja nykyhetken välille ei kuitenkaan voida vetää yhtäsuuruusmerkkiä, sillä monet tekijät (mm. globalisaatio) ovat muuttaneet talouden rakenteita vertailukausilta. Koronan yhteydessä iskua talouteen pahentavat huomattavasti myös kaikki ne rajoitukset, joita valtioiden tasolla on asettu. Nämä tuovat taloudet polvilleen vuoden 2020 aikana, mutta rajoituksien poistuessa elpyminen voi olla hyvinkin nopeaa.

Yksi suurimmista riskitekijöistä on koronaviruksen toinen aalto ja sen seuraukset mm. rajoitustoimenpiteiden osalta. Jälleen historiallisia esimerkkejä tarkastelemalla voidaan todeta, että joihinkin pandemioihin liittyy toinen aalto, toisiin ei. On siis hyvä varautua myös sellaiseen skenaarioon, että toista aaltoa ei tule. Todennäköisesti rajoitustoimenpiteet tulevat ainakin olemaan paljon miedompia kuin viruksen alkuvaiheessa nähdyt rajoitukset. Ne oli suunnattu paljon tappavammalle ja vaarallisemmalle virukselle. Uusimpien tietojen perusteella USA:n tartuntatautikeskus CDC on arvioinut koronan kuolleisuuden olevan jopa alle 0,3 %. Normaalin kausi-influenssan kuolleisuus on 0,1 %. Talouksia siis tuskin enää suljetaan, kun tilannetta tarkastellaan suuremman kokonaisuuden kannalta.

Keskuspankkien ja valtioiden poikkeuksellinen elvytys

Keskuspankit ja valtiot eivät jääneet laakereilleen lepäämään, vaan toimivat poikkeuksellisen proaktiivisesti ja aggressiivisesti heti kriisin alkumetreiltä. Keskuspankkien toimilla oli suuri merkitys mm. finanssijärjestelmän vakauden näkökulmasta maaliskuussa. Markkinoilla luottamus on säilynyt, mikä on estänyt kriisin leviämisen finanssikriisiksi. Osakkeet pärjäävät historiallisesti huomattavasti paremmin talouden kriiseissä, jotka eivät leviä finanssikriiseiksi.

Keskuspankit ovat avanneet rahahanat ja tulevat ostamaan tuhansilla miljardeilla arvopapereita tämän vuoden aikana. Yhdysvaltain keskuspankki on jälleen laajentanut työkalupakkiaan ja ostaa suoraan markkinoilta nyt myös yritysluottoja, jopa roskaluotoiksi määriteltyjä luottopapereita. Näin se turvaa yritysten lainansaantia ja laskee lainasta maksettavaa hintaa. Osakkeiden näkökulmasta uusi osto-ohjelma poistaa osakeriskiä, kun yritykset saavat lainaa varmemmin ja halvemmalla kuin ne muuten saisivat sitä, ilman keskuspankin tukea toimivilta markkinoilta.

Valtiot puolestaan pyrkivät tukemaan yrityksiä ja kuluttajia kriisin akuutin vaiheen yli tarjoamalla suoria tukia ja lainoja yli 10 000 miljardin dollarin edestä. Uusista elvytyspaketeista kuullaan viikoittain, ja tähän mennessä ne ovat pääasiassa keskittyneet kantamaan kriisin yli. Jatkossa ne suuntautuvat luultavasti enemmän kohti tulevaisuuden talouskasvun luomista, esimerkiksi tuotekehitystä ja yrittäjyyttä tukemalla.

Toivonpilkahduksia paremmasta huomisesta

Talousennusteet vuoden toiselle kvartaalille näyttävät todella pahalta, mutta elpyminen alkaa jo kolmannella kvartaalilla. Tiedot Kiinan teollisuustuotannon ja vähittäismyynnin elpymisestä lähelle normaalitasoaan antavat uskoa talouden nopeasta elpymisestä. Kulutuskysyntä on alkanut elpymään jo Suomessakin, vaikka merkittävä osa taloudesta on vielä kiinni. Nordean keräämän datan mukaan korttimaksut olivat 10.5. päättyneellä viikolla vain 5 % alempana kuin vuoden alussa, kun ne kävivät maaliskuussa 25 % pudotuksessa. Kun taloutta 1.6. alkaen asteittain avataan, kulutuskysynnän voi ennakoida palaavan viime vuoden tasolle. Se saattaa nopeasti jopa ylittää viime vuoden tason, kun patoutunut kysyntä pääsee purkautumaan.

Lähde: Nordea

Mitä seuraavaksi?

Viikoittaisessa Traders’ Club -sarjassa olen ennustanut jo yli 10 jaksoa putkeen nousevia kursseja osakemarkkinalla. 23.4.2020 julkaistussa jaksossa ennakoin, että USA:n S&P 500 -indeksi nousee vielä tänä vuonna uusiin kaikkien aikojen huippuihin. Tuo jakso kannattaa katsoa, sillä siinä avaan paljon tätä kirjoitusta tarkemmin, minkä vuoksi osakemarkkinoilla on edelleen varaa nousta.

Viikko viikolta alkaa näyttämään todennäköisemmältä, että todistimme juuri historian nopeimman karhumarkkinan, eikä pohjaa käydä enää kokeilemassa. Tuo pohja voi samalla hyvin jäädä tämän vuosikymmenen pohjanoteeraukseksi, jos mitään yllättävää ei tapahdu. Vaikka indeksit ovat nousseet pohjilta ja huomattavasti, kohtuuhintaisia osakkeita löytyy markkinalta edelleen. Lisäksi pienempiä korjausliikkeitä voi hyödyntää ostopaikkoina, mikäli uskoo markkinanousun jatkuvan.

Pysy kärryillä markkinanäkemyksestäni ja opi hyödyntämään markkinoiden liikkeitä aktiivisella kaupankäynnillä. Voit myös seurata miten itse hyödynnän markkinan liikkeitä Sharevillessä. Salkun tuotto viimeisen vuoden ajalta on 85,28 % (29.5.2019-28.5.2020).

Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
12 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Esko
Esko
30.05.2020 07:48

Kai sä Jukka tiedät, että MMT on vain teoria? Jos talouskasvu luotaisiin niinkin helposti kuin vain keskuspankkirahaa painamalla, niin verotuksesta olisi luovuttu jo ajat sitten. Koronaepidemia ei ole syklin loppu, se on vain piikki, joka vihdoin puhkaisi syklin kuplan.

anon
anon
Vastaa  Esko
31.05.2020 01:39

Tottakai verotus voitaisiin korvata rahan painamisella. Inflaatio on ihan normaali tasavero.

Esko
Esko
Vastaa  Jukka Lepikkö
03.06.2020 10:48

Markkinat eivät osaa hinnoitella romahduksia ennakkoon. Muutenhan niitä romahduksia ei koskaan tapahtuisi. Pandemia yksi esimerkki, vaikka uhkatekijät Kiinasta olivat jo tiedossa.

Pauli
Pauli
01.06.2020 19:50

kuka etukäteen voi ennakoida;
vai onko.joku pannut tinat tiskiin@

Olli
Olli
01.06.2020 19:56

Karhumarkkinat ovat aikaisemmin kestäneet noin 1½ vuotta syklin huipulta pohjalle. Siihen nähden nyt nähty romahdus ja palautuminen olisi aivan poikkeuksellisen nopea mikäli tämä oli nyt tässä, ellei sitten ole niin että taloussyklin todellinen huippu osuikin jo syksylle 2018 ja tämänkeväinen romahdus olisi vain lopullinen pohjakosketus joulukuun 2018 romahduksesta alkaneelle epävakaudelle — juuri 1½ vuotta vuoristoradan alkamisen jälkeen.

JJHS
JJHS
02.06.2020 16:50

“Miksi osakemarkkinan reaktio oli niin voimakas?” Itse taas ihmettelin alkuvuodesta, miksi markkina reagoi aluksi niin hitaasti pandemiaan. Pörssit tekivät ATH lukemat helmikuussa, vaikka kaiken järjen mukaan pandemia riskiä olisi pitänyt jo hinnoitella kursseihin. Valitettavasti en osannut reagoida itsekään tilanteeseen, vaan menin täydellä salkulla dippiin. Pohjilla tuli semmoinen tunne, että pitäisikö myydä, kun “vielä saa jotakin”. Samaan aikaan foorumeilla uudet sijoittajat alkoivat kyselemään shorttauksesta. Varmoja pohjan tunnusmerkkejö molemmat. 🙂 Onneksi en myynyt, mitä nyt tuli joitakin osakkeita veivailtua dipin aikana. Jukka, jos uskot vahvasti S&P 500:n tekevän vielä ATH lukemat tänä vuonna, miksi et ole ostanut Shareville-salkkuusi sopivaa long-viputuotetta? Vai odotatko… Lue lisää >>

Tuomas
Tuomas
02.06.2020 22:10

Kiitos Jukka mahtavasta duunista mitä teet meidän kaikkien eteen! Olen katsonut jokaisen traders clubin jakson sekä treidaushaasteen. Silmäni ovat avautuneet ja loppuelämä tulee olemaan erilainen – positiivisella tavalla!

Vielä tulee heinäkuun Q2 raportit
Vielä tulee heinäkuun Q2 raportit
02.06.2020 23:32

Veitsesi selässäni jätti vielä yhden paikan ehjäksi! =)

Ei sentään ihan, hyvin olen tärppinyt pohjalta, noin 50% nousu, harmi vaan etten koko salkulla vaan hajauttaen. Ehkä noin 30% on noussut hyvin, ja 30% on vieläkin käteisenä.

Hilda-täti
Hilda-täti
22.06.2020 10:04

Emme missanneet, koska sitä ei ole vielä tullut, kuten useimmat suursijoittajat tietävät. Maltetaan odottaa vielä muutama kuukausi.
Osakemarkkinakaava nyt:
TINA + MMT = MAMU -> MAMD

TINA = There Is no Alternative to stocks
MMT = Modern Monetary Theory
MAMU = The Mother of All Meltups
MAMD = The Mother of All Meltdowns