Martin Paasi
Asiantuntija-aloilla on yhteinen ongelma: johtajiksi valikoituu liian usein menestyvä asiantuntija, ei niinkään osaava johtaja. Esimerkiksi rahoitusalalla, insinöörialalla tai ajankohtaisella sosiaali- ja terveysalalla organisaatioiden johtamisen taso ei ole parhaimmasta päästä. Joskus se on jopa poikkeuksellisen surkeaa.
Suomen sosiaali- ja terveysalan palkat eivät ole ostovoimalla mitattuna erityisen huonot verrokkimaihin nähden. Norjassa saa toki enemmän euroja, muttei välttämättä enemmän elämänlaatua (ruokaa, polttoainetta tai isompaa asuntoa). Lisäksi suomessa on enemmän (!) sairaanhoitajia 1000 asukasta kohti kuin missään muualla EU:ssa.
Silti arjen sankarimme saavat tehdä kolmekin vuoroa peräkkäin ja asiakkaita on silti kuukausien jonoksi asti. Arvostus työpaikoilla matelee pohjamudissa ja väsymystä pukkaa kun kutsumusammatissa olevat vedetään ihan piippuun. Sitä kun ei noin vain jätetä kärsivää ihmistä pulaan, jos on valinnut ammattinsa muita auttaakseen.
Suomen sosiaali- ja terveysalalla tätä kutsumuksen piirrettä on surutta hyödynnetty varsinaisten ongelmien ratkaisemisen sijasta. Mihin muuhunkaan lopputulokseen voisi päätyä, kun katsoo Urjalan ja Kilon terveysasemien työn uudelleenorganisoimisen tuloksia. Kolmen kuukauden jonot lyhenivät kolmeksi päiväksi, jos sitäkään, kun “johtajat” siirrettiin taka-alalle.
Edellä mainitut esimerkit ruohonjuuritason kyvystä ratkaista omia työnteon ongelmia pistävät väkisinkin miettimään, kuka näitä yksiköitä oikein johtaa? Vai onko suorastaan niin, että sote-alalla huono johtamisen kulttuuri asuu seinissä? Kävi nykyisessä työtaistelussa sitten miten vain, niin nyt olisi äärimmäisen tärkeää todeta tämä huomio todeksi ja tehdä asialle jotain.
Ja palkkoja pitäisi voida kohdentaa. Kaksinkertaiset palkat niille, jotka ovat läpinäkyvillä mittareilla selkeästi osaavampia ja tehokkaampia, puolikkaat palkat häntäpään edustajille. Tasapuolistaminen on laiskan unelma, joka ei kannusta mihinkään.
Vasemmistohallituksemme pitäisi sallia ahkeruuden ja osaamisen seurauksesta syntyvä eriarvoistuminen. Verovarojemme tuhlaamisen hillitsemiseksi, mutta ennen kaikkea sote-alalla toimivien poikkeuksellisen hienojen ihmisten hyvinvoinnin takia.
Varoja, kuten ihmisiäkään, ei pidä kuluttaa loppuun. Varsinkin näinä aikoina meidän suomalaisten olisi hyvä alkaa pitää parempaa huolta toisistamme. Niin, ja taloudestamme.
#rahapodi -jaksossa 283 aiheesta lisää (Spotify, YouTube, iTunes, jne.) 🔥🔥🔥
En mä niitä euroja tarvitse lisää, mitä tuota ylen määrin tuohta repiä, mutta kun olisi niin hyvin henkilökuntaa, että joka ikäihminen saataisiin edes kohtuullisesti hoidettua. Voit tulla hoivakotimme yhteen koppiin viikoksi kokemaan, miltä tuntuu The Liukuhihna hoivakodissa. Ehkä sitten ymmärrät yskän paremmin. Nyt on helpottanut parin kuukauden ajan, kun olemme saaneet keittiötyöntekijöitä joka vuoroon, eikä tarvitse enää tiskata kakkarallin ohessa. Jess, tämä on jo jotakin! Hoitajapula on oikeasti paha. Jos joku vakkari sairastuu ja vuoroon yritetään saada rekrystä keikkalainen, niin aina sellaista ei saada. Sit kun muutenkin tekee pikkasen tiukkaa, että kaikki asukkaat saadaan hoidettua, puutos on katastrofi. En tiedä… Lue lisää >>
Kirjoittaja ei ole ymmärtänyt, että tässä:
“Lisäksi suomessa on enemmän (!) sairaanhoitajia 1000 asukasta kohti kuin missään muualla EU:ssa.”
Tarkoitetaan nimenomaan SAIRAANHOITAJIA. Pitäisi verrata kaikkien hoitajien määriä.
Keskustelussa käydään vähän läpi tietojärjestelmien ongelmia ja kuinka siitä vois säästää. Onko tästä lisää jossain?
Hyvää pohdintaa.
Kyllä ne palkatkin, linkissä vertailua sh-palkoista – ja tässäkin kun verrataan kokoistuloa – eikä sitä peruspalkkaa ilman haittalisiä. Oma perusbruttopalkkani sairaanhoitajana vaihdellut 2300-2400e/kk välillä, eli en allekirjoita, että Suomen sosiaali- ja terveysalan palkat olisivat verrokkimaiden tasoa. Tai edes jos palkka-arvostuksella verrataan muiden alojen palkkatasoon, jota varten käydään 3,5-4 vuoden AMK opinnot.
Katso, paljonko sairaanhoitaja tienaa eri Euroopan maissa – keskiansioihin verrattuna Suomi on aivan hännillä https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008752358.html
Entäs edustaako kolumnin / blogin sisältö Nordnetin mielipidettä? Onko Nordnet sitä mieltä että eriarvoisuus on hyvä asia? Joka jollain toistaiseksi tuntemattomalla mekanismilla lisää hyvinvointia?
Martin ei edusta Nordnetin mielipidettä. Martin edustaa itseään. Kiitos hyvästä kirjoituksesta Martin!
Näin se tosiaan on. Liitteenä työsopimukseni:
https://www.nordnet.fi/blogi/ryhdy-riippumattomuuteni-vahdiksi/
Kiitos Henri
Monta hyvää huomiota. Huono johtaminen vie voimat ja halun kehittää omaa työtä. Hyvä johtaja saa huiput loistamaan ja heikommatkin tekemään parhaansa. Mutta en näe ongelmaa vain siinä että johtajiksi valikoituu asiantuntijoita joiden people skills heikkoa. Myös johtamiseen koulutuksen saaneet sortuvat usein omiin sudenkuoppiin mm suhtautumalla alentuvasti asiantuntijoihin, esittämällä että hallitsevat erityisosaamista vaativien töiden yksityiskohdat niitä lainkaan ymmärtämättä, tekemällä päätöksiä osaajien työstä mutulla mitenkään kuulematta heitä. Monen heikkoitsetuntoisen yleisjohtajan on vaikea hyväksyä oman alansa erityisosaajien näkemystä, hiljaista tietoa ja suvereeniutta alansa hallitsemisessa. On pakko näyttää että täällä määrään minä. Kun tähän otetaan vielä mukaan usein johtoa myötäilevä keskiporras on asiantuntijan uupumus… Lue lisää >>