Ulkomainen osinko vaatii veronsa

Sijoitatko suoraan ulkomaisiin osakkeisiin? Ulkomailta saadut arvopapereiden luovutusvoitot verotetaan tavallisesti vain Suomessa, mutta ulkomaisille osinkomaksuille tehdään lähdemaassa ennakonpidätys, joka ei välttämättä vastaa Suomen ja lähdemaan välistä verosopimusta. Ennakonpidätys saatetaan toteuttaa lähdemaan omien veroprosenttien mukaan. Liikaveron palautusta voi tosin hakea myös takautuvasti. Onko sinulla tuhansien eurojen potti odottamassa oikaisua?

Verotuksen periaate

Jos osinkoa jakava yhtiö on EU-maasta tai sellaisesta valtiosta, jonka kanssa Suomella on osinkoihin sovellettava verosopimus (osinkoverokohtelu sisältyy yleensä tuloverotusta käsitteleviin sopimuksiin), osinkoveron lopullinen määrä vastaa suomalaista osinkoverotusta. Silloin ulkomaisista osingoista peritään ulkomailla lähdevero, joka on suuruudeltaan Suomen ja lähdevaltion verosopimuksessa määritetty prosenttiluku. Tämä prosenttiluku hyvitetään Suomeen maksettavasta verosta, jolloin sinulle jää maksettavaksi lähdeveron ja suomalaisen osinkoveron erotus.

Esimerkki: Suomessa osinkoveroprosentti on 30 aina 30 000 euron osinkotuloon asti, jonka ylittävältä osalta veroprosentti on 34. Listatuista yhtiöistä saaduista osingoista kuitenkin vain 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa.  Jos saat 100 euron osinkotuoton suomalaisesta yhtiöstä, maksat siis 100 x 85 % x 30% = 25,5 euroa veroa. Jos saat saman osinkotuoton ulkomailta ja valtioiden välisessä verosopimuksessa lähdeveroksi on määritetty 15 prosenttia, yrityksen kotivaltion on tarkoitus ottaa ennakkopidätyksenä 15 euroa. Silloin sinulle tuloutuisi 85 euroa josta vielä joudut maksamaan 25,5 – 15 = 10,5 euroa Suomen valtiolle. Esimerkissä maksat siis saman veron, tuli osinkotuotto sitten Suomesta tai ulkomailta.

Osinkoverotus käytännössä

Tähän yksinkertaiseen käytäntöön saattaa syntyä mutkia matkaan rahoitusmarkkinoiden rakenteesta johtuen. Omistamasi ulkomaiset osakkeet, esimerkiksi Orange, saatetaan säilyttää yhteisillä säilytystileillä* muiden ulkomaalaisten omistamien Orangen osakkeiden kanssa, jolloin lähdemaan veroviranomainen ei voi tietää keitä osakkeiden lopulliset omistajat ovat (beneficial owner). Näin he eivät tiedä omistaako osakkeet yksityinen henkilö, säätiö, rahasto vai yritys tai edes sitä, minkä maalainen omistaja on. Silloin ulkomaisten veroviranomaisten ennakonpidätykset saattavat mennä suurimman mahdollisimman veroprosentin mukaan.

Ranska käy hyvästä (tai oikeastaan erittäin huonosta) esimerkistä. Siellä osingoille tehdään normaalisti 30 prosentin ennakonpidätys, mutta koska Suomella on Ranskan kanssa verosopimus, joka määrittää lähdeveron nollaksi, ennakonpidätystä ei pitäisi tehdä. Mutta jos sinun ja muiden kansalaisuuksien omistamat osakkeet säilytetään samalla säilytystilillä, ranskalainen verottaja ei osaa huomioida Suomen kanssa tehtyä verosopimusta sinun osinkojesi osalta.

Lisäksi ainakin suomalaisilla on ranskalaisten yksityishenkilöiden tavoin oikeus veronhyvitykseen (avoir fiscal). Alun perin jaetun osingon ja verohyvityksen yhteismäärästä suomalainen sijoittaja maksaa sitten 15 prosentin veron Ranskaan (katso verosopimus, 10 artikla, kohta 3 a). Tätä ei hyvitetä Suomen verotuksessa, koska verosopimuksen mukaan (10 artikla, kohta 1) lähdeveron pitäisi olla nolla.

Avoir fiscal -verohyvitystä voi kuitenkin hakea Ranskan valtionrahastosta (Trésor) ja mahdollisen 30 prosentin ennakkopidätyksen palautushakemuksen voi lähettää sikäläiselle verottajalle.

Maassa maan tavoin

Eri maista tulevien osinkojen verotuskäytännöt eroavat toisistaan valtavasti. Esimerkiksi Yhdysvalloista, Englannista ja muista Pohjoismaista lähtöisin olevien osinkojen verokohtelu on kohtalaisen suoraviivaista, kun taas Saksassa takkiin tulee ainakin 5,5 prosentin solidaarisuusveron muodossa, joka ei sisälly Suomen ja Saksan väliseen verosopimukseen.

Verosopimuksettomat maat

Jos saat osinkoa muusta maasta kuin EU- tai verosopimusvaltiosta, osinko on kokonaan veronalaista ansiotuloa. Suomella ei esimerkiksi ole voimassa olevaa verosopimusta Hong Kongin kanssa, joten sieltä kotiutuvat osinkotuotot verotetaan ansiotuloprosenttisi mukaan.

Mitä tehdä?

Verosopimusvaltioiden kohdalla voi vertaila verosopimuksissa mainitun lähdeveromäärän ja kyseisen maan ennakonpidätyskäytäntöjen (withholding tax) eroavaisuutta. Jos ennakonpidätysprosentti ylittää verosopimuksessa mainitun lähdeveron määrän, on olemassa riski, että osingosta on otettu/ otetaan liian suuri ennakonpidätys. Silloin liikaveron palautushakemuksien tehtailu voi osoittautua hyvinkin kannattavaksi puuhaksi.

Helpoiten pääsee sijoittamalla (kustannustehokkaisiin) sijoitusrahastoihin.

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Dollar Photo Club

Muut lähteet: www.vero.fi, www.finlex.fi

* Osakevälittäjäsi (esimerkiksi Nordnet) ulkoistaa asiakkaidensa arvopaperisäilytyksen ulkoiselle säilyttäjälle (yleensä paikallinen pankki, esimerkiksi Handelsbanken, SEB, Nordea), joka puolestaan ulkoistaa ulkomaisten arvopapereiden säilytyksen edelleen, arvopaperin liikkeeseenlaskijan kotimaiselle alasäilyttäjälle (jenkkiyhtiöiden osalta esimerkiksi Citibank, Goldman Sachs, Bank of New York). Alasäilyttäjä ei tiedä kuka arvopaperit loppukädessä omistaa, koska (osakevälittäjän käyttämän) säilytyspankin kaikkien asiakkaiden osakkeet säilytetään samalla tilillä.