Jukka Oksaharju
Helsingin pörssin yleisindeksillä on takanaan kaksi negatiivisen tuoton kalenterivuotta. Kuluva vuosi 2024 on alkanut jotakuinkin vaakalennossa. Onko kestävälle positiiviselle käänteelle eväitä?
10 000 pisteen kirous?
Helsingin pörssin yleisindeksin 10 000 pisteen rajapyykki ylittyi ensi kerran 1990-luvun lopulla it-huuman pyörteissä. Seuraavan kerran kymppitonni ylitettiin vuosina 2006–2007 ennen globaalin finanssikriisin käynnistymistä. Tämän jälkeen yleisindeksi nousi yli kymppitonnin myös eurokriisin jälkimainingeissa ja ennen koronapandemiaa. Myös koronapandemian elvytystoimet nostivat yleisindeksin taas yli kymppitonniin.
Erinäiset suhdannevaihtelut ovat kuitenkin tähän mennessä aina pudottaneet Helsingin pörssin alle kymppitonnin. Tätä blogimerkintää julkaistessa yleisindeksin pisteluku on jälleen noin 10 000 pistettä.
Tietenkin vuosien saatossa suomalaiset pörssiyritykset ovat maksaneet merkittävän määrän osinkoja, mikä kohentaa kokonaistilannetta osakesijoittajan näkökulmasta. Tosiasia on kuitenkin se, etteivät osingot muuta ”nollatuoton neljännesvuosisadan” havaintoa kummoisestikaan, kun tarkastellaan reaalituoton kehitystä. Toisin sanoen osinkotuotoista suuri osa on kulunut taisteluun inflaatiota vastaan. Näin siis suuressa kuvassa, mikä ei tietenkään ole estänyt yksittäisiä pörssiyhtiöitä menestymästä hyvin.
Pysyvä nousu yli kymppitonnin teknologian kautta?
Kaikki Helsingin pörssissä noteeratut yhtiöt tekivät viime vuonna yhteenlaskettuna noin 19 miljardia euroa tulosta. Vertailukohtia tuloksenteolle voi etsiä vaikkapa Yhdysvalloista. Kärjistettyinä esimerkkeinä toimivat mm. Alphabet (Google), Microsoft, Apple ja Meta (Facebook).
Alphabet teki vastikään raportoidun tuloskauden tietojen valossa tulosta tammi-maaliskuussa noin 23,7 miljardia dollaria. Euron ja dollarin nykyisellä noin 1,07:n vaihtokurssilla kvartaalitulos oli euroissa mitattuna reilut 22 miljardia. Yksittäinen amerikkalainen yhtiö siis teki kolmessa kuukaudessa enemmän tulosta kuin koko Helsingin pörssilista teki vuodessa.
Microsoft puolestaan teki alkuvuonna kolmessa kuukaudessa tulosta 21,9 miljardia dollaria eli 20,5 miljardia euroa. Havainto on sama kuin edellä Alphabetin vertailussa suomalaisten pörssiyhtiöiden tuloskertymään. Applella vastaavat luvut olivat tammi-maaliskuussa 23,6 miljardia dollaria ja 22,1 miljardia euroa – ja jälleen samalla havainnolla suhteessa kaikkiin suomalaisiin pörssiyhtiöihin.
Meta (Facebook) sentään antoi vertailussa hieman armoa tekemällä ensimmäisellä vuosineljänneksellä tulosta ”vain” 12,4 miljardia dollaria eli 11,6 miljardia euroa. Yhtiö tarvitsee siis suuruusluokkana kaksi kvartaalia tehdäkseen tulosta enemmän kuin koko suomalainen pörssilista tekee vuodessa yhteensä. Ottamatta mitään kantaa yhtiökohtaisiin tuleviin kehityksiin tästä eteenpäin, on sekin huomionarvoista, että esimerkiksi Metan tuloksen kasvuvauhti oli alkuvuonna 117 prosenttia edellisvuodesta.
Eräänlainen rautalankavertailu on mahdollista suorittaa esimerkkiyhtiöillä myös siten, että kertoo niiden kvartaalituloksen karkeasti neljällä saadakseen suuntaa antavasti vuosituloksen. Meta pois lukien yhtiökohtaiset vuositulokset asettuvat haarukkaan 82–88 miljardia euroa. Sattumoisin Suomen valtion kuluvan vuoden 2024 talousarvioesitys (budjetti) on 87,9 miljardia euroa. Yksittäinen amerikkalaisyhtiö tekee siis tulosta suuruusluokkana saman verran kuin Suomen valtio käyttää vuodessa rahaa. Erona on se, että teknologiayhtiö investoi kasvuun ja kehitykseen suuren osan tuloksestaan, siinä missä Suomen valtion taloudessa rahat kuluvat nykytoimintojen tekohengittämiseen. Tulevaisuuden näkymä on tässä suuressa kuvassa suomalaisittain varsin ankea.
Suuri kuva korostaa teknologiaa
Me suomalaiset olemme tottuneet pitämään osaa kotipörssimme suuryhtiöistä globaaleina markkinajohtajina tai vähintäänkin sellaisen asemasta omalla toimialallaan uskottavasti kamppailevina toimijoina. Näin varmasti onkin, mutta sijoittajan kannalta olennaista on havaita, ettei näillä liiketoimintamalleilla näytetä synnyttävän yritysarvoa maailman mittakaavassa. Yleinen elämänkokemus ja arkiset esimerkit osoittavat, että teknologia on onnistuessaan nopein ja tehokkain tapa arvonluontiin. Siinä niin suomalaiset kuin ylipäätään eurooppalaiset toimijat ovat kaukana perässä sekä Yhdysvaltoja että osin myös Kiinaa.
Tässä blogimerkinnässä esitetyt vertailut eivät missään tapauksessa ole kehotus, neuvo eikä suositus sijoittaa tai olla sijoittamatta tekstissä mainittuihin yhtiöihin tai markkinoihin. Verrattain tehokkailla arvopaperimarkkinoilla kaikki tässä esitetty julkinen tieto on lähtökohtaisesti jo hinnoiteltu sisään osakkeiden kurssitasoihin ja odotuksiin. Ennen kaikkea tämän blogimerkinnän tarkastelun kantavana ajatuksena on konkretisoida sitä pelikenttää, jossa suomalaiset pörssiyhtiöt kilpailevat asiakkaista.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana olemme jo saaneet todistaa erilaisten teknologiayhtiöiden ”tunkeutumisen” perinteisten toimialarajojen yli. Esimerkiksi perinteisinä pidetyt mediayhtiöt kamppailevat samoista euroista hakukoneyhtiöiden ja someyhtiöiden kanssa. Kaupan ala ja logistiikka-ala taistelevat asemistaan verkkokauppojen kanssa. Ja niin edelleen.
Tuloskausilla valtavirtainen uutisointi keskittyy yleensä lähinnä tulosodotusten alittamiseen ja ylittämiseen sekä kasvuprosenttien tarkasteluun vuodentakaiseen nähden. Tällöin jää tarkastelematta suuri kuva. Vaikka pörssiyhtiöiden tuloskehityksen osalta nykyisen taantuman ja varastosyklin vaikeimmat vaiheet alkaisivat jäädä jo taaksepäin, on suomalaisilla ja eurooppalaisilla yhtiöillä megatrendinomaisesti melkoisesti kirittävää teknologiassa.
Ottamatta kantaa sijoitussuosituksella tai -neuvolla on lähtökohtaisesti erittäin hyvä asia, että suomalaisella yksityissijoittajalla on ulottuvillaan laajan maantieteellisen hajautuksen pelikenttä.
***
Tutustu yli 100 000 kappaletta myyneiden seitsemän sijoituskirjan pakettiin Nordnetissä!
Nordnetin kautta tilattavissa sijoituskirjoissa on tarkasteltu sijoitusstrategioita Helsingin pörssin arvo-, kasvu-, laatu- ja pienyhtiöiden näkökulmista. Seitsemän teoksen sijoituskirjapaketti on tilattavissa Nordnetistä. Sijoituskirjat ovat saatavissa myös yksittäin. Kirjat sisältävät pyynnöstä signeerauksen. Lue lisää ja tilaa omasi.
Kirjoittaja lähipiireineen ei omista tekstissä mainittujen yhtiöiden osakkeita kirjoitushetkellä. Teksti ei ota kantaa ajoitukseen eikä yksittäisiin sijoituskohteisiin, sijoitusstrategioiden paremmuuteen tai yksittäisiin yhtiöihin. Teksti ei myöskään ota kantaa tulevaan kehitykseen. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä, indekseistä, strategioista tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta, indeksistä tai strategiasta suositusta taikka tavoitehintaa. Tässä blogissa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja, -suosituksia tai -kehotuksia, eikä sijoitustoiminnassa historia ole tae tulevista tuotoista. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään blogin välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa. Sijoitustoiminta sisältää riskin menettää pääoma kokonaan, ja jokainen vastaa sijoituksistaan itse. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju). Blogi sisältää Nordnetin markkinointilinkin.
