Martin Paasi
Suomen pankin tänään julkaiseman tiedon mukaan Suomen talous supistuu tänä vuonna 0,5 prosenttia. Tätä vuotta painaa edelleen suhteellisesti korkeammat korot, rakentamisen pysähtyminen, mutta myös viennin supistuminen. Valoa tunnelin päädyssä kuitenkin olisi tarjolla. “Vaikka toteutunut talouskehitys on ollut ennustettuakin heikompaa, tulevaisuudennäkymät ovat pysyneet ennallaan”, totesi ennustepäällikkö Meri Obstbaum tiedotteessa.
Suomen Pankin mukaan taantuman pohja on siis jo saavutettu, ja kasvun odotetaan käynnistyvän ensi vuonna 1,7 prosentin ja sitä seuraavana vuonna 1,5 prosentin edestä.
Hidastunut inflaatio on parantanut kuluttajien ostovoimaa, ja vuonna 2023 palkansaajien reaaliansiot jo kasvoivat edellisvuodesta. Inflaatio hidastuu edelleen vuonna 2024, alle yhden prosentin vauhtiin, mutta se kiihtyy hiukan vuonna 2025. Kuluttajahintojen nousua pitää yllä lähinnä palveluiden kallistuminen, tiedotteessa todetaan.
Samaan aikaan Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnin maalailee piruja seinille. Hänen mukaansa hallituksen on orastavasta talouskasvusta huolimatta tehtävä nopeita toimia, ettei Suomi joudu EU:n alijäämämenettelyyn. ”Olen seurannut viime vuodet Suomen talouden velkaantumista ja julkisen talouden kestävyyden murentumista syvän huolestuneena”, Olli Rehn tiivistää.
”Meillä oli pitkään muhiva kriisi, jonka estämiseksi olisi voitu ruveta toimiin, mutta on kulunut vuosia, kello käy, eikä Hakulista näy. Nyt tästä on tullut akuutti kriisi”, Rehn lataa. Julkisen talouden alijäämä suhteessa bkt:hen oli 3,7 prosenttia joulukuussa (eli sen verran kulutetaan yli tulojemme). Tänään julkaistun väliennusteen nojalla näkymä on heikompi, mikä vaatii merkittävää lisäsopeutuksen tarvetta.
Istuva hallitus valmistelee jo uutta sopeutusta ja arvion mukaan uusia säästö- ja verotoimia tehdään yhteensä miljardeilla, joten kokonaissopeutus olisi vaalikauden lopulla jopa kymmenen miljardia. Suomen Pankin suositus perjantaisen väliennusteen pohjalta on ”mittaluokka on karkeasti ottaen kolme miljardia euroa”, Rehn sanoo. Tutkimus suosittelee kasvun takaamisen varmistamiseksi sopeutusta, joka painottuisi menosäästöihin veronkorotusten sijasta.
Niitäkin tosin nähtäneen vielä.
