SalkunRakentaja
Osakesalkun kohteiden valintakriteerit poikkeavat toisistaan sijoitushorisontin ja riskin suhteen.
Vapun lähestyessä moni sijoittaja pohtii osakesalkkunsa asentoa. Historiallisesti loppukevään ja kesän aika on ollut tuottojen osalta se kaikista heikoin heti alkusyksyn jälkeen, jolloin nähtiin vuosien 1929, 1987 ja 2008 pörssiromahdukset. Tuottojen historialliset kausivaihtelut menevät sijoittajan työkalupakissa kuitenkin kategoriaan ”hyvä tietää, mutta huono argumentti sijoituspäätökselle”.
Uskottavampi argumentti kesän kynnyksellä osakesijoitusten lisäämisen puolesta on pandemian väistyminen sekä sitä seuraava talouden elpyminen ja kulutusjuhlan alkaminen. Lisäksi osakekurssit saavat edelleen tukea tiettyjen osakemarkkinoiden sektorien kohtuullisesta arvostustasosta ja sijoitusvaihtoehtojen puuttumisesta.
Markkinariskin keventämistä sitä vastoin puoltaa sijoittajien velkavivun huima nousu, kehittyvien teknoyhtiöiden kuplahinnoittelu ja sijoittajien optimismi tulevista tuotoista. Tulevia tuotto-odotuksia painaa myös osakesijoittamisen muodikkuus sekä pitkään jatkunut kevyt rahapolitiikka höystettynä finanssipolitiisilla elvytyksellä.
Osakemarkkinoiden meno on tänä vuonna yltynyt hinnoittelun osalta hurjimmaksi sitten teknokuplan. Vai mitä sanotte siitä, että kahden vuoden aikana reilut 30.000 dollaria liikevaihtoa tehneen herkkukaupan markkina-arvo oli vastikään USA:ssa yli 100 miljoonaa dollaria?
Vähintään yhtä hullu esimerkki hinnoittelusta on erään elektroniikkajätteisiin erikoistuvan yhtiön markkina-arvo. Kyseisellä yhtiöllä ei ole myyntiä, vaan sen ”tuotteet” vaativat edelleen kehitystyötä ennen liiketoiminnan aloittamista. Siitä huolimatta yhtiön hintalappu on pörssissä noin 80 miljoonaa dollaria.
Moni on todennut, että markkina on tällä hetkellä kaukana tehokkaasta. Markkinoiden tehokkuuden mittaamisessa on kuitenkin mukana ajallinen aspekti.
Pitkässä juoksussa markkina on tehokas, mutta lyhyellä aikavälillä esimerkkien kaltaiset ylilyönnit ovat mahdollisia, erityisesti jos Mr. Markkina on maanisessa vaiheessa.
Lyhyen horisontin sijoittaja ylipainottaa edullisia ja matalan markkinariskin osakkeita
Sijoitushorisontin pituus on riskinoton kannalta määräävä tekijä. Osakkeille suositellaan yleensä usean vuoden sijoitushorisonttia, joten lyhyen horisontin (alle 5 vuotta) sijoittajalle sopivimpia kohteita ovat perinteisesti korkotuotteet.
Tämän hetken markkinatilanteessa länsimaisten korkotuotteiden tuotto-odotus on kuitenkin surkea suhteessa luottoriskiin, joten osakemarkkinoilta poissaolo saattaa osoittautua turhan kalliiksi.
Lyhyen horisontin (alle 5 vuotta) sijoittajan kannattaa vakavasti harkita matalan markkinariskin ja edullisen arvostustason osakkeita vaihtoehtona korkotuotteille.
Matalan markkinariskin ja arvostuksen kohteet kestävät keskimääräistä osaketta paremmin markkinoiden turbulenssia. Iskunkestäviä ovat varsinkin kohteet, joiden matala arvostustaso yhdistyy terveeseen liiketoimintaan ja kilpailukykyiseen osinkotuottoon. Ne ovat yleensä yhtiöitä, jotka toimivat konsensuksen mielestä tylsillä, epämuodikkailla ja perinteisillä toimialoilla.
Sijoittaminen helpottuu, jos sijoitushorisontti pitenee. Pitkän sijoitushorisontin osakesijoittaja voi nukkua yönsä, vaikka tyynyn alla olisi korkean markkinariskin salkku.
Pitkän sijoitushorisontin etuna on korkoa korolle -ilmiön lisäksi, että osakkeen matala arvostus purkautuu kertoimien nousun kautta sitä todennäköisemmin, mitä kauemmin jaksaa odotella.
Nämä sektorit valikoituvat arvostuksen ja markkinariskin perusteella salkkuun
Kirjoituksen alla olevassa kaaviossa on analyysi globaalista osakemarkkinasta, jonka sektorit on eritelty markkinariskin ja arvostustason perusteella.
Arvostustason osalta sektorien tämän hetken (28.4.2021) tasoa verrattiin viimeisen 10 vuoden keskiarvoon. Mikäli P/E-luku oli matalampi kuin historiallinen keskiarvo, tarkoitti se ”edullista” arvostustasoa. Luonnollisesti ”kalliiden” sektorien P/E-luku oli tällä haavaa yli 10 vuoden keskimääräisen P/E-luvun.
Kaaviosta huomataan, että maailman osakemarkkinoilla on edelleen löydettävissä edullisia kohteita. Spekulaatiot osakemarkkinoiden kuplasta liittyvät lähinnä USA:han sekä varsinkin tiettyihin sektoreihin (teknologia) ja niiden toimialoihin (mm. kehittyvä teknologia, sähköautot).
Lyhyeen osakesalkkuun valikoituu (matala markkinariski ja edullinen arvostustaso) tällä haavaa neljä eri sektoria; kiinteistöala, terveydenhoito, telekommunikaatio ja yhdyskuntahyödykkeet. Niihin sijoittaja pääsee käsiksi kustannustehokkaasti ETF:illä tai vaihtoehtoisesti ostamalla suoraan sektorin yhtiöitä. Seuraavassa on muutama esimerkki kyseisten sektorien ETF:istä.
- Kiinteistöala (mukana myös REIT-yhtiöitä, joiden arvostus korkeampi):
- Terveydenhoito
- Telekommunikaatio:
- Yhdyskuntahyödykkeet:
Pitkän horisontin (korkea & matala markkinariski ja matala arvostustaso) sijoittajalle houkuttelevia kohteita edellä mainittujen lisäksi ovat finanssiala (ml. pankit), autoala (pl. Tesla), REIT-yhtiöt, sekä raaka-aine- ja kaivosalan toimijat. Seuraavassa on kyseisten sektorien ETF:istä pari esimerkkiä.
- Finanssi:
- Kestokulutushyödykkeistä autoala (pl. Tesla) toimialana:
Lyhyen horisontin sijoittajan kannattaa myös huomioida tapetilla oleva inflaatioriski sekä finanssipolitiikan positiiviset ja negatiiviset ajurit sektoritasolla.
Inflaatioriskin suojaamisessa ovat vahvoiksi valinnoiksi historian perusteella osoittautuneet kiinteistöt, raaka-aineet ja kaivossektori sekä finanssi.
Finanssipoliittisen elvytyksen vaikutus riippuu paljon paketin sisällöstä, mutta tällä erää USA:ssa demokraattien suosiossa ovat varsinkin infrahankkeet. Infrayhtiöt ovat osa yhdyskuntahyödykesektoria.
Bidenin suunnitteleman yhteisöveron kiristämisestä eniten saavat lunta tupaan kärsimisjärjestyksessä teknologia, telekommunikaatio, kestokulutushyödykkeet, terveydenhoito ja finanssi.
Pitkän salkun näkökulmasta ajurit ovat osittain erilaisia. Sen osalta keskiössä on alueiden väliset talouskasvuerot, yhtiöiden pitkän aikavälin tuloskasvu, arvostustason lähtötaso ja megatrendit.
Globaaleilta osakemarkkinoilta löytyy kuplapuheista huolimatta edelleen houkuttelevia sijoituskohteita suhteessa tiettyjen sektorien historialliseen arvostustasoon.
Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Sinun tulee perehtyä rahastoesitteeseen ja avaintietoesitteeseen ennen kuin sijoitat rahastoihin. Rahastoesitteen saat rahastoyhtiöltä ja avaintietoesitteen löydät nordnet.fi-sivustolta rahaston yleiskatsaus -sivulta sekä toimeksiantosivulta.
