Kupla puhkeaa, oletko valmis?

Tänään niin Kauppalehti kuin Helsingin Sanomatkin ovat kirjoittaneet jutun “sijoituspomosta”, jonka mielestä pörssien historiallinen superkupla on nyt puhkeamassa. Tämä Bloomberginkin kyseisestä aiheesta haastattelema Jeremy Grantham on tutkinut isojen pörssiromahdusten ominaispiirteitä ja sanoo nyt olevansa varma, että kuplan puhkeaminen on alkanut. Tätä kirjoittaessa teknologiaindeksi Nasdaq-100 on jo laskenut 10 prosenttia huipustaan.

Kolme kuplaa

Grantham puhuu itse asiassa kolmesta kuplasta ja näiden muodostamasta superkuplasta. Ensimmäinen kupla on kiinteistökupla. Koskaan aikaisemmin asuntojen hinnat suhteutettuna amerikkalaisten palkkatuloon ei ole ollut näin korkealla. Ongelmat ovat vielä pahemmat Kanadassa, Australiassa, Isossa-Britanniassa ja varsinkin Kiinassa. Granthamin toinen kupla on sijoittajien sentimentti. Granthamin mielestä sijoittajien kollektiivinen usko ainaiseen pörssinousuun ei ole koskaan ollut näin vahvaa.

Kolmanneksi Grantham mainitsee matalat korot, joka käytännössä tarkoittaa, ettei keskuspankki pysty elvyttämään pörssiromahduksen jälkeisessä taantumassa. Tavallisesti taloutta hidastetaan korkoja nostamalla ja kiihdytetään korkoja laskemalla. Kun korot jo ovat nollassa, niitä on hankala laskea lisää. Kun ihmiskunnalta viedään puolet varallisuudesta ja taantuma iskee, keskuspankilla ei ole oikein mitään keinoa elvyttää taloutta. Myöskään lisärahan kylvääminen ei taida auttaa enää siinä vaihessa.

Hysteeriset boomerit?

No, näitä kuplan huutajiahan on ollut ennenkin, joten miksi huolestua nyt tästäkään? Kirjoitin joululomalla aihetta laajemmin käsittelevän jutun, mutta lyhykäisyydessään kyse on siitä, että keskuspankkien pörssikursseja siivittämä määrällinen elvytys ja matalat korot saattavat tulla tiensä päähän Fedin ryhtyessä hillitsemään 7 prosentin inflaatiota. Osakekursseja on vauhdittanut paitsi kannattavien sijoitusvaihtoehtojen vähyys, myös elvytys, jonka puitteissa keskuspankit ovat ostaneet markkinoilta kaikki vähäriskiset valtiolainat pois.

Paljon riskisijoituksia

Kun korkoinstrumentteihin ei ole voinut sijoittaa, ihmiskunnan tavallisesti vähäriskisesti sijoitettavaksi tarkoitettu varallisuus on kulkeutunut yhä korkeariskisempiin vaihtoehtoisiin sijoituksiin, kuten kiinteistöihin, pääomasijoitus- ja hedgerahastoihin. Vaikka näissä tilastollinen riski (volatiliteetti) on matala, ne eivät missään tapauksessa ole yhtä matalariskisiä sijoituskohteita kuin valtioiden lainat. Osa tästä ihmiskunnan vähäriskisesti sijoitettavaksi tarkoitetusta varallisuudesta on päätynyt osakemarkkinoille asti.

On siksi helppo nähdä, miksi kuplan puhkeaminen tulee aiheuttamaan poikkeuksellisen suurta kärsimystä. Ihmiskunnan aikaansaamasta todellisesta varallisuudesta (eli muu kuin keskuspankkiraha) poikkeuksellisen suuri osa on sijoitettuna poikkeuksellisen riskillisesti. Kun osakemarkkina- ja kiinteistökuplat puhkeavat, suuri osa ihmiskunnan varallisuudesta katoaa. Ja tosiaan pörssiromahduksen palautumisessa saattaa kestää vuosia. Eikä vähäriskisesti sijoitettavaksi tarkoitettu varallisuus tule palaamaan osakkeisiin.

Mitä tehdä?

Kukaan ei oikeasti osaa ennustaa tulevia tapahtumia. Varmaa on, että kupla tulee puhkeamaan jossain vaiheessa. Ensi viikolla, ensi vuonna tai kymmenen vuoden kuluttua. Mikäli nykyiset puheet kuplien puhkeamisesta kuitenkin huolestuttavat, kannattaa vähentää sijoitusriskiä juuri niin paljon, että saat nukuttua yöt. Mikäli olet säätösuunnitelmasi osalta päässyt tavoitteeseesi kymmenen vuotta ennen aikojaan, voi myös olla hyvä keventää riskiä. Kuplan puhkeamiselle on nyt poikkeuksellisen hyvät perustelut, ei vähiten keskuspankkitekemisen epäjatkuvuuden takia.

Pitkäjänteisen kuukausisäästäjän kannattaa kuitenkin jatkaa valitulla polulla. Kohta saatat samalla rahalla saada tuplasti enemmän.