Vuoden 2008 niin sanotun subrime-finanssikriisin jäljiltä kukaan ei joutunut vastuuseen mistään. Sen sijaan keskuspankkien määrällisen elvytyksen ohjelmat kasvoivat kuin pullataikina aina koronakriisiin asti, jolloin kulmakerroin jyrkkeni nextille levelille. Niin ikään osakemarkkinoiden huonojen uutisten sietokyky on finanssikriisistä lähtien ollut loputon. Edes pandemia ei vaikuttanut mihinkään.
Markkinat
Osakemarkkinoiden yleistä kehitystä mittaavia indeksejä tarkastaessa käy kuitenkin ilmi, että kurssinousu on vain muutaman yhtiön varassa. Esimerkiksi teknologiapainotteisessa Nasdaq 100 -indeksissä viisi suurinta yhtiötä edustavat noin 40 prosenttia indeksin painosta. Samalla neljännes amerikkalaisista pörssiyhtiöistä on niin sanottuja zombie -yhtiöitä, jotka tekevät juuri niin paljon operatiivista tulosta, että pystyvät maksamaan lainojensa korot.
Ajan henkeä kuvaa myös meemiosakkeiden joukkoistetut satojen prosenttien kurssiliikkeet, missä ryhmäkuri säilyy hedgerahastoja kohtaan tunnetun vihan voimalla. Vastaavaa ryhmäidenttiteettiä löytyy teknistä analyysiä hyödyntävien treidaajien ja krypto-uskovaisten keskuudessa, joiden mielestä keskuspankit ovat kaiken pahan alku ja juuri. Tunteet ovat näiden ilmiöiden osalta pinnalla ennennäkemättömällä tavalla. Yhä kaksijakoisemmassa maailmassa tämä ei ehkä ole yllättävää. Ilmassa on anarkiaa.
Vallanpitäjät
Sillä välin vallanpitäjät yrittävät luovia todellisuudessa, jonka oppikirjat kirjoitetaan jälkikäteen. Ennen vanhaan inflaatio oli peikko, jota opetettiin pelkäämään. Viime vuosina tämä pelko on hautautunut lähes käsittämättömien negatiivisten korkojen ja määrällisen elvytyksen alle. Euroopan talous- ja rahaliitossa (EMU) konkurssikypsän ja vahvan valtion korot ovat käytännössä samat. Riskin hinta ei ole koskaan ollut näin alhainen.
Euroopassa korkoerojen pieninä pitäminen, määrällinen elvytys, yhteisvelkainstrumentti ja kansalliset koronatukipaketit ovat lyöneet laudalta markkinaehtoisen luovan tuhon. Olemme siirtyneet lähes neuvostoaikaisen keskusjohtoiseen talousjärjestelmään, jossa tukehtuvaa talouden tulta yritetään pitää hengissä kaatamalla lisää rahaa liekkeihin, vaikka hapen saamiseksi tarvittaisiin rakenteellisia uudistuksia. Vanhasta eroon pääsemistä. Ylimääräinen raha kuitenkin ylläpitää vanhaa ja uusiutumisen pakkoa ei näy mailla halmeilla. Tuottavuuden kasvu tyrehtyy.
Epäjatkuvuuskohta
Yhdysvalloissa sen sijaan alkaa olla ilmeistä, että määrällistä elvytystä pitää alkaa ruuvaamaan pienemmälle ja korkojakin nostaa. Mikäli näin tosiaan käy, on se konkreettinen epäjatkuvuuskohta nykyiselle osakemarkkinoiden luonteelle. Vaikka osakemarkkinat senkin jälkeen jatkaisivat nousuaan, on se enemmänkin liikevoiman ansiota, koska moottorit ovat jo sammuneet. Keskuspankkirahan virta markkinoille hidastuu, tyrehtyy ja alkaa imeytyä pois markkinoilta takaisin keskuspankille, zombieyrityksiä menee konkurssiin ja kuluttajien koronatukirahat loppuvat.
Markkinoilla on monta muutakin riskiä kytemässä, mutta määrällisen elvytyksen tyrehtyminen muuttaa markkinoiden luonnetta. Nyt viimeistään on hyvä sisäistää se, että osakkeet menevät paitsi ylös, myös alas. Osakemarkkinoiden perusvire voi muuttua toisenlaiseksi. Kurssit voivat puolittua ja jäädä kymmeneksi vuodeksi matelemaan. Viimevuotiset tuotot ovat muutaman, historian valossa nyt jo ajat sitten todella kalliiksi tulleiden yhtiöiden ansiota. IT-kuplan puhkeamista ja finanssikriisin alkamista edeltävänä päivänä kaikki oli hyvin.
Mikä avuksi?
Kupla voi puhjeta huomenna tai viiden vuoden kuluttua – kukaan ei kuitenkaan tiedä milloin. Mikäli tämä ei haittaa – pidä talla pohjassa. Mikäli hirvittää, pienennä riskiä kunnes nukut yösi taas hyvin. Mikäli olet pitkäjänteinen kustannustietoinen kuukausisäästäjä, pysy valitsemallasi tiellä, koska jossain vaiheessa kuukausisäästösummasi ostaa kaksi rahasto-osuutta yhden hinnalla.
Kun säästö- ja sijoitusasiat ovat sopivalla mallilla, on helpompi keskittyä tuottavuutta kasvattavaan tekemiseen, ihmiskunnan kestävän kehityksen jalkauttamiseen ja ilmastomuutoksen torjumiseen. Uskon ihmiskuntaan. Olemme poikkeuksellisen kekseliäitä. Ja kun jostakin ongelmasta tulee tarpeeksi iso, se saa tarvittavan huomion ja asiat alkavat muuttumaan.
Olkoon 2022 epäjatkuvuuskohtien vuosi!
Hei, kiitos todella mielenkiintoisista jaksoista myös vuonna 2021. Olisi hienoa jos voisitte käsitella joku kerta rahapodissa ETF rahastojen verotusta. Miten toimii esimerkiki Nordnetin suosituimpien Saksaan rekisteröityneiden rahastojen verotus (ACC) käytännössä kun rahastoa haluaa myydä ja voitot realisoida?
Onko olemassa rahastomuotoja joita kannattaisi suosia kuukausisäästämisessä tehokkaamman verokohtelun vuoksi? Onko olemassa rahastoja, jotka nykyregulaatiossa altistuvat esimerkiksi tuplaverotukselle ja siten näitä kannattaisi välttää?
Aihetta voisi lähestyä esimerkiksi Nordnetin suosituimpien rahastojen näkökulmasta (iShares NASDAQ 100 UCITS ETF USD (Acc), tai vastaava rahasto suoraan jenkki ETF:nä?)
Puhut taas jenkkimarkkinoista. Euroopassa loivempi nousu ei ole ollut muutaman firman ansiota
Onko kommenttini poistettu?
Martin, mistä päättelet että arvostuksissa on “kupla”?
Jos reaalikorot rahamarkkinoilla pysyvät negatiivisina, mihin osakemarkkinoilta mahdollisesti pakenevat rahat kuleksivat?
Kulujen ja korkojen noustessa Zombit menee konkkaan. OK.
Jos inflaatio jää pitkäaikaiseksi, keskuspankeilla on paine nostaa korkoja.
Mutta monet, myös julkiset toimijat, on kovin velkaisia. Siksi keskuspankit nostaa korkoja varovasti, ja melko iso mahdollisuus on että reaalikorot jää negatiivisiksi. Korkosijoitukset on silloin toivottomia. Raha juoksee paitsi kiinteistöihin, myös hinnoitteluvoimaisten yritysten kursseihin. Niinkauan kuin reaalikorot on negatiiviset, hinnoitteluvoimaisten yritysten kursseissa on rajana taivas.