Kohtuullinen tuloskausi takana

Suomi on ollut jo useita vuosia lamassa, mutta siitä huolimatta sekä viime vuoden taloudellisia tuloksia että osinkoja voi luonnehtia kohtuullisiksi. On aika vetää yhteen luvut, kun vain kahden pörssiyhtiön, Talvivaaran ja Cleantech Investin luvut puuttuvat. Tulevaisuus on vielä hämärän peitossa. Ennusteiden valossa Suomen useimpia muita EU-maita heikompi kehitys näyttää kuitenkin jatkuvan. Osakesäästäjien onneksi yhtiömme ovat kansainvälistyneet ja yhä harvempi yhtiö hakee tuloseuronsa pelkästään täältä. Yritykset ovat myös määrätietoisesti leikanneet kuluja, joten taloudellisen toimeliaisuuden lisääntyminen heijastunee kannattavuuden nopeana paranemisena.

Finanssikriisistä lähtien pörssiyhtiöiden liikevaihdot ovat supistuneet; vuodesta 2008 lähes neljänneksen. Normaalioloissa euromääräinen myynti kasvaa joka vuosi jo pelkästään inflaationkin vuoksi, joten kyseessä on todella poikkeuksellinen ilmiö. Kannattavuuden säilyttäminen sellaisissa oloissa tuntuu lähes mahdottomalta. Kahtena vuonna, 2009 ja 2012, tulostaso on kärsinyt erityisen paljon ensin finanssikriisin ja sitten Euroopan velkakriisin seurauksena. Lukuihin heijastuvat myös suurella painolla Nokian ongelmat ennen matkapuhelintoiminnan myymistä Microsoftille.

 

Kotimaisten pörssiyhtiöiden avainlukuja, miljoonaa euroa

Tilikausi    Liikevaihto *)    Liikevoitto *)    Nettotulos    Osingonjako
2008           187 795               12.094                  8.354               5.560
2009           151 532                 5.307                  2.882                6.362
2010           163 387               11.142                  9.702                6.667
2011            172 098                7.845                  5.856                6.329
2012            170 742               4.765                   2.179                5.784
2013            149 423               7.838                  6.402                7.200
2014           142 877                9.949               10.042                6.601
*) Pl. rahoitusala

 

Tulosraportoinnissa kirjavuutta

Kansainvälinen tilinpäätösstandardi IFRS vaikeuttaa tuntuvasti pitkien aikasarjojen ylläpitämistä. Mikäli yhtiö luopuu joistakin liiketoiminnoista, nämä käsitellään ”lopetettuina toimintoina” ja voidaan ”unohtaa”, mikä saattaa olla yritysjohdon mieleen, sillä tavanomaisin myyntiperuste on liiketoiminnan tappiollisuus.  Esimerkiksi Oriola-KD:n tapauksessa Venäjän liiketoiminta oli kroonisesti tappiollista ja tuotti yhtiölle viime vuonna peräti 259 miljoonan euron tappio, joten siitä oli syytä päästä eroon. Loppuvuoden myynnin vuoksi Venäjän liiketoiminnot eivät enää ole ”jatkuvia toimintoja”, minkä vuoksi vuoden 2013 tilinpäätösluvut on korjattu jälkikäteen.  Vuoden 2013 liikevaihto ilmoitettiin vuosi sitten olevan 2.598 miljoonaa euroa, nyt sen sanotaan olleen vain 1.620 miljoonaa euroa.

Eri tilikausien tuloslukujen keskinäinen vertailu on vaikeaa myös kertaluonteisten erien vuoksi. Ulkopuolisen on lähes mahdotonta oikaista tilinpäätöstä niin, että pystyisi luotettavasti selvittämään todellisen operatiivisen tuloksen ja lisäksi tekemään tarvittavat vero-oikaisut. Markkinoilla on varsin erilaiset näkemykset siitä, mitä kaikkea voi pitää kertaluonteisena eränä. Taitaa olla niin, että mitä heikommin yhtiö kannattaa, sitä innokkaammin ainakin kulut ilmoitetaan kertaluonteisiksi, jotta tulos siistiytyisi. Kertaluonteisilla erillä kuten esimerkiksi myyntivoitoilla ja myyntitappioilla voi olla ratkaisevan tärkeää vaikutusta yhtiön taloudelliseen tilanteeseen. Kertaerät voivat myös olla esimerkiksi kirjanpitoarvojen alaskirjauksia, joilla ei ole mitään kassavaikutusta, mutta jotka kuitenkin usein paljastavat, että joku aiemmin tehty investointipäätös on ollut epäonnistunut.

Viime vuonna kotimaiset pörssiyhtiöt (pl. rahoitusala) myivät tuotteita ja palveluja 143 miljardin arvosta. Edellisestä vuodesta liikevaihto supistui muutaman prosentin. Tästä huolimatta sekä liikevoitto että etenkin raportoitu tilikauden tulos kasvoivat verraten voimakkaasti, jälkimmäinen 6,4 miljardista 10,0 miljardiin. Kannattavuus ei kuitenkin ole parantanut samassa suhteessa. Erityisesti Fortumin ja Fiskarsin saamat myyntivoitot paisuttavat tilikauden 2014 tuloslukuja. Yksinomaan Fortumin myyntivoitto oli 2,1 miljardia euroa, josta pääosa tuli Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan luopumisesta.

Pörssiyhtiöiden kirjanpidolliset omat pääomat eivät ole kehittyneet läheskään yhtä hyvin kuin tulokset. Tasesubstanssi oli tosin viime vuoden lopussa 82,8 miljardia euroa eli korkeampi kuin vastaava luku 78,9 miljardia vuotta aiemmin, mutta oli kuitenkin hieman alhaisempi kuin vuosina 2011 ja 2012. Turhan takia yhtiöt eivät ilmoita osakekohtaista omaa pääomaa tulostiedotteissaan. Menestyvän yhtiön tulisi jatkuvasti pystyä kasvattamaan sekä omistajilleen jakamia osinkoja että yhtiöön jäävää omaa pääomaa.

Viime vuoden lopussa kotimaisten pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu markkina-arvo oli 161 miljardia euroa. P/B-luku, toisin sanoen markkina-arvon ja tasesubstanssin välinen suhde, oli keskimäärin runsaat 1,9. Tällä tunnusluvulla mitattuna pörssin arvostus oli maltillinen kuluvan vuoden alussa. Samalla on muistettava, että pörssissä on kymmeniä kriisiyhtiöitä, jotka polttavat omia pääomiaan vinhaa vauhtia useista pelastusanneista huolimatta.

Lähes kaikki yhtiöt ilmaisevat kannattavuutensa liikevoittotasolla, koska harkinnanvaraisten erien merkitys liiketuloksessa on jonkin verran pienempi kuin tilikauden tuloksessa. Liikevoitto suhteessa liikevaihtoon on puolestaan käyttökelpoinen mittari suhteellisen kannattavuuden kehityksestä. Kotimaisten pörssiyhtiöiden liikevoitto ilman rahoitusalaa kasvoi viime 9,9 miljardiin euroon edellisvuoden 7,8 miljardista. Keskimääräinen liikevoittomarginaali koheni siten 5,2 prosentista 7,0 prosenttiin. Yhtiökohtaiset erot ovat luonnollisesti huomattavat.

Osinkokausi odotettua parempi

Kommentoimme kevään osinkokautta jo aikaisemmin (Miellyttävä osinkokevät lamasta huolimatta, 14.2.2015), joten yhtiökohtaiset havainnot voidaan tässä ohittaa lyhyesti. Tällä hetkellä kotimaisten pörssiyhtiöiden osingonjako tilikaudelta yltää 6,6 miljardiin euroon. Summa tulee varmasti vielä kasvamaan, koska Metso, Panostaja, Ramirent, Solteq ja Talentum pyytävät valtuutusta jakaa lisäosinkoa yhtiökokouksissaan.

Kuitenkaan osingot eivät ilmeisesti nouse vuoden 2013 tasolle 7,2 miljardiin. Vuosi sitten jaettuja osinkoja nostivat Nokian ja Fiskarsin poikkeuksellisen suuret lisäosingot, minkä lisäksi aiemmin pörssiin suurimpiin osingonmaksajiin kuulunut Pohjola Pankki ei enää ole kartuttamassa tilikauden 2014 lukua.

Vaikka vuoden 2014 osinkosumma on odotettua suurempi, se jää selvästi jälkeen huippuvuoden 2007 voitonjaosta. Silloin pörssiyhtiöiden varojen jako nousi ennätykselliseen 8,9 miljardiin euroon ja raportoitu tulos oli peräti 18,5 miljardia, johon tosin sisältyi muutaman miljardin verran myyntivoittoa, kun Sampo myi pankkinsa Danske Bankille.

Meillä vain toissijaisesti listatut viisi Tukholman pörssin ruotsalaisyritystä ei sisälly euromääräisiin osingonjakolukuihin, koska ne vääristäisivät kuvan Suomessa jaetuista osingoista. Ruotsalaisyhtiöistä Nordea ja TeliaSonera jakavat osinkoa enemmän kuin yksikään suomalaisyhtiö. Sammon suuren Nordeaomistuksen lisäksi näiden kahden yhtiön yhteenlasketuista 3,9 miljardin osingoista varsin pieni osuus tulee Suomeen siitä huolimatta, että kummallakin on lukumääräisesti paljon suomalaisia osakkeenomistajia. Kaikesta huolimatta Nordean osingon peräti 44 prosentin korotus ansaitsee erityismaininnan.

Kun osinkoehdotukset yhtä lukuun ottamatta on tiedossa ja tarkasteluun ei oteta niitä First North -listalla olevia yhtiöitä, joista ei ole olemassa vertailukelpoista osinkoa vuodelta 2013, saldo näyttää yllättävänkin hyvältä. Kun tässä tarkastelussa otetaan huomioon myös ruotsalaisyritykset, 125 pörssiyhtiöstä 59 yritystä eli lähes puolet nostaa osinkoaan tilikaudelta 2014 verrattuna edelliseen tilikauteen, 18 yritystä pitää osinkoaan ennallaan ja 17 yritystä laskee osinkoaan. Näiden lisäksi peräti 31 yritystä ei pystynyt jakamaan yhtään mitään omistajilleen kummaltakaan tilikaudelta. Viimemainittu häntäpään joukko on kohtuuttoman suuri, joskin se näyttää olevan supistumassa, sillä tällä hetkellä on meneillään lunastustarjoukset Ixonoksessa ja Turvatiimissä.

Omistamme osakkeita edellä mainituissa yhtiöissä paitsi Cleantech Investissä, Danske Bankissa, Ixonoksessa, Microsoftissa, Nordeassa, Pohjola Pankissa, Solteqissa, Talvivaarassa ja Turvatiimissä.

Kim Lindström

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit