Siirry pääsisältöön
Käyttämääsi selainta ei enää tueta – lue lisää.
Kirjaudu

finanssikriisi

Ajankohtaista pörssissä
08.09.2020

Helsingin pörssin suuryhtiöt – finanssikriisi vs. koronakriisi

Tarkastelen tässä blogimerkinnässä Helsingin pörssin suuryhtiöiden osinkotuottojen elpymistä finanssikriisistä nykypäivään sekä suuryhtiöiden arvostustasoja finanssi- ja koronakriisien välillä.

Jukka Oksaharju
Nordnet
9
Kaikki kirjoitukset
Sijoitusideat & inspiraatio
30.09.2016

Deutsche Bank ja uusiutuvan pankkikriisin anatomia

Edellisen finanssikriisin (2008) jälkipyykin johdosta Deutsche Bankille on osoitettu 14 miljardin dollarin sakko. Jatkuneessa nollakorkoympäristössä pankin markkina-arvo on laskenut suunnilleen tuon sakon kokoiseksi (tätä kirjoittaessa alle 14 miljardia euroa). Huonon liiketoimintaympäristön johdosta pankilla on ongelmia täyttää vakavaraisuusvaatimukset. Samalla Deutsche Bankilla on noin 10 prosentin osuus maailman johdonnaismarkkinoista. Miksi, ja miten Deutsche Bankin mahdollinen konkurssi voisi tulla kolkuttamaan sinunkin kotiovea?

Martin Paasi Nordnet
53
Sijoitusideat & inspiraatio
05.01.2016

Uskaltaako enää luottaa tammikuun nousuun?

Pörssivuosi 2016 sai tyrmäävän alun, kun huonot uutiset Kiinasta aiheuttivat voimakasta hermoilua kaikkialla maailmassa. Alku oli myös yllättävä, sillä ns. tammikuuilmiö, toisin sanoen vuoden ensimmäisen kuukauden vahva pörssitunnelma, on suhteellisen harvoin pettänyt sijoittajia. Mutta voiko vielä puhua tällaisista kalenterista riippuvaisista kurssimuutoksista? Mikäli niitä todella on, voidaan täydellä syyllä puhua pörssianomaliasta, sillä kalenteriin sidottu kurssikehitys on järjenvastainen. Mikäli sijoittajat yksissä tuumin luottaisivat siihen, että pörssi vahvistuu tammikuussa, he toimisivat typerästi, elleivät aienna pörssiostoksiaan vaikkapa joulukuuhun. Näin toimimalla sijoittajat itse asiassa eliminoisivat koko tammikuun ilmiön.

Kim/Tom Lindström Yksityishenkilö
50
Säästäminen & sijoittaminen
27.11.2015

Löytyykö Helsingin pörssistä ostettavaa nykyhinnoilla?

Yleinen taloustilanne on viime vuodet ollut Euroopassa, ja etenkin Suomessa, melko synkkä. Tästä huolimatta osakkeet ovat tuottaneet hyvin. Osakekurssien voimakas nousu on saanut jokaisen sijoittajan pohtimaan arvostustasojen järkevyyttä. Ovatko osakkeet kokonaisuudessaan (indeksitasolla) vielä ostohinnoissa tai löytyykö markkinoilta yksittäisiä osakkeita, jotka tarjoavat riittävän suuren tuotto-odotuksen? Vai onko ”normaali” arvostustaso jo ylitetty? Tässä kirjoituksessa esittelen kehittämäni mallin, jonka avulla seuraan Helsingin pörssin (indeksin) arvostusta ja kuvaan sen avulla näkemykseni markkinan nykyisestä hintatasosta. Tutkin myös sitä, miten hyvin malli on osannut indikoida parhaat ostopaikat finanssikriisin jälkeen. Lisäksi tarkastelen pörssin 50 suurinta yhtiötä (jotka ovat aktiivisessa seurannassani) tunnuslukujen kautta ja pohdin löytyykö näiden joukosta vielä nykyhinnoilla houkuttelevia sijoituskohteita.

Random Walker Yksityishenkilö
142
Säästäminen & sijoittaminen
11.10.2015

Milloin pörssissä on ostajan markkinat?

On mahdotonta ennustaa yksittäisiä kursseja. Yhtä vähän voimme tietää nousevatko tai laskevatko osakenoteeraukset esimerkiksi viikon tai kuukauden kuluttua. Lyhyellä aikavälillä pörssitunnelman muutokset eivät noudata minkäänlaista logiikkaa. Jälkikäteen pörssikommentaattorit osaavat kyllä aina keksiä hyviä syitä kurssien nousulle tai laskulle. He voisivat rikastuttaa suunnattomasti sekä itseään että muita kertomalla samat asiat etukäteen!

Varsin hyödyllistä ja mahdollistakin on sen sijaan selvittää, onko pörssin keskimääräinen kurssitaso pitkän aikavälin trendin ylä- tai alapuolella, toisin sanoen kannattaako painottaa ostoja tai myyntejä. Tämä helpottaa myös osakevalintaa, sillä useimmilla osakkeilla on taipumus joko vahvistua tai heikentyä samaan aikaan riippumatta siitä ovatko ne ali- tai yliarvostettuja.

Kim/Tom Lindström Yksityishenkilö
69
Säästäminen & sijoittaminen
12.09.2015

Osakesäästäminen palkitsevaa 2000-luvulla

Pääomamarkkinoiden toistuvien kriisien vuoksi voisi kuvitella, etteivät sijoitukset suomalaisiin osakkeisiin voi olla erityisen kannattavia. Todellisuudessa on päinvastoin, vaikka Helsingin pörssissä toimivan on myös siedettävä rajuja kurssivaihteluja. Halusimme selvittää suomalaisten osakkeiden kokonaistuoton pitkällä aikavälillä. Erityisesti meitä kiinnosti arvostrategian toimivuus maassamme. On jo pitkään todistettu, että arvosijoittaminen tarjoaa ylituottoa, kunhan sijoitushorisontti on riittävän pitkä. Näin on ainakin maailman johtavissa pörsseissä. Entäs Suomessa?

Selvityksemme alkuajankohdaksi valitsimme 28.2.2002. Laskelmaamme tulivat mukaan kaikki ne 102 yhtiötä, jotka ovat olleet vertailukelpoisessa muodossa Helsingin pörssissä koko tarkastelukautena eli 28.2.2002–31.8.2015. Jokaiseen edellä mainittuun 102 osakkeeseen ajateltiin sijoitetun 28.2.2002 yhtä paljon eli 10.000 euroa. Osakeindekseistä poiketen kaikille osakkeille annettiin sama paino. Sijoitusten kokonaistuotto tarkasteltiin 31.8.2015. Sijoitusaika oli siten 13,5 vuotta, mikä on riittävän pitkä aika jotta todellinen pitkän ajan kehitystrendi selviäisi. Halusimme myös selvittää, olisiko vuonna 2002 ollut hyötyä kolmen tavallisen tunnusluvun (P/B, P/E, osinkotuotto) käytöstä.

Kim/Tom Lindström Yksityishenkilö
92
Talouden trendit ja ilmiöt
21.08.2015

Pörssihinnoittelu ja realismi

Markkinapsykologian ja erityisesti sijoittajien laumakäyttäytymisen vuoksi pörssikurssien vaihtelut eivät aina ole järkiperustein perusteltavissa. Ylilyönnit kumpaankin suuntaan voivat olla järkyttävän suuria. Tämä ei kuitenkaan pysäytä hyvien aikojen intoa puhkuvia ostajia tai huonojen aikojen paniikkimyyjiä. Vastavirtaan menevä arvosijoittaja voi näissä tapauksissa tehdä elämänsä parhaita sijoituksia.

Ehkä uskomattomin ylilyönti tapahtui kesäkuussa 2000, kun Nokian osake maksoi 65 euroa. Kauppa kävi, vaikka yhtiön markkina-arvo oli 300 miljardia euroa. Nokian pörssiarvo yksinään oli 2,5-kertainen kaikkien muiden suomalaisten pörssiyhtiöiden yhteenlaskettuun arvoon verrattuna. Nokian arvo oli myös yli kaksinkertainen Suomen kokonaistuotantoon eli bruttokansantuotteeseen verrattuna. Sääli, ettei Microsoft-kauppa tehty vuosituhannen vaihteessa...

Kim/Tom Lindström Yksityishenkilö
44
Sijoitusideat & inspiraatio
11.03.2015

Kohtuullinen tuloskausi takana

Suomi on ollut jo useita vuosia lamassa, mutta siitä huolimatta sekä viime vuoden taloudellisia tuloksia että osinkoja voi luonnehtia kohtuullisiksi. On aika vetää yhteen luvut. Tulevaisuus on vielä hämärän peitossa. Ennusteiden valossa Suomen useimpia muita EU-maita heikompi kehitys näyttää kuitenkin jatkuvan. Osakesäästäjien onneksi yhtiömme ovat kansainvälistyneet ja yhä harvempi yhtiö hakee tuloseuronsa pelkästään täältä. Yritykset ovat myös määrätietoisesti leikanneet kuluja, joten taloudellisen toimeliaisuuden lisääntyminen heijastunee kannattavuuden nopeana paranemisena.

Finanssikriisistä lähtien pörssiyhtiöiden liikevaihdot ovat supistuneet; vuodesta 2008 lähes neljänneksen. Normaalioloissa euromääräinen myynti kasvaa joka vuosi jo pelkästään inflaationkin vuoksi, joten kyseessä on todella poikkeuksellinen ilmiö. Kannattavuuden säilyttäminen sellaisissa oloissa tuntuu lähes mahdottomalta. Kahtena vuonna, 2009 ja 2012, tulostaso on kärsinyt erityisen paljon ensin finanssikriisin ja sitten Euroopan velkakriisin seurauksena.

Kim/Tom Lindström Yksityishenkilö
28

Kirjoittajat

Suvi Tuppurainen Nordnet Suomen maajohtaja
Jukka Oksaharju Osakestrategi, Nordnet Suomi
Nordnet Nordnetin työntekijät
Ina Mattila osakesijoittaja / bloggaaja
ZENOSTOCK Verkkopalvelu
Katso kaikki kirjoittajat