Kannattaako pitkäaikaissäästäjän hajauttaa osakeriskiä korkosijoituksilla?

KYSYMYS:

Indeksisijoittamisen isät John C. Bogle ja Burton Malkiel korostavat korkojen osuutta yhtenä hajauttamisen muotona osakeindeksirahastojen lisäksi. Korkorahastojen tuottoja tarkastellessa ne näyttävät hyvin matalilta ja jopa negatiivisilta verrattuna osakerahastoihin. Ovatko korkorahastot tai ETF:t varteenotettavia vaihtoehtoja osakerahastojen lisäksi pitkällä aikajänteellä? Minkälaisiin korkorahastoihin kannattaisi sijoittaa? Mitä olennaisia eroja on yritysten ja valtioiden lainoissa?

VASTAUS:

Riskinhajautuksen kannalta talletus, vakuutus tai korkosijoitus voi olla perusteltua. Kysymys on lähinnä siitä, miten paljon lyhyen aikavälin heilahteluita sietää. Jos osalle tai kaikille varoille on käyttöä muutaman vuoden kuluttua, korkosijoitukset ja jopa talletukset istuvat enenevässä määrin osakesijoitusten tilalle. Sijoitusten riskiä pienentämällä pyritään välttämään tilanne, missä joudutaan myymään sijoitus juuri sillä hetkellä kun sen arvo (tehtyjen sijoitusten mukaisen luonnollisen arvonvaihtelun seurauksesta) on notkahtanut alas.

Mikäli osakesijoitusriskiä pitäisi pienentää, voi myös harkita yrityslainoihin (Corporate Bond) sijoittamista, esimerkiksi hyvin hajautetun ja kustannustehokkaan rahaston kautta. Yrityslainoissa on yleensä hyvä, osakkeiden pitkän aikavälin keskimääräistä vuotuista tuottoa lähestyvä korko. Koska yrityslainoista tuloutuvat kassavirrat (korko- ja takaisinmaksut) toteutetaan ennen osakkeenomistajien kassavirtoja (osingot), yrityslainoista tuloutuvat kassavirrat ovat varmempia ja tasaisempia, eli vähäriskisempiä. Yrityslainojen arvot vaihtelevat kuitenkin matkan varrella markkinakorkojen mukana olkoonkin, että osakekursseja vähemmän.

Yrityslainoissa (kuten osakkeissa) on lisäksi myös olemassa konkurssiriski. Valtionlainoissa varsinaista konkurssiriskiä ei ole, koska itsenäinen valtio voi aina painattaa enemmän rahaa. Kyseisen valtion rahan arvo kuitenkin alenee tällaisen seurauksesta. Valuuttaunionissa yksittäisen valtion laina saattaa menettää arvonsa mikäli se johtaa kyseisen valtion lähtemiseen valuuttaunionista. Kaikki riippuu kuitenkin viimekädessä siitä, miten kyseistä lainaa kohdellaan tällaisessa ennenäkemättömässä tapauksessa. Mikäli lainan valuutta säilyy, valuuttaunionista lähtevä valtio voi teoriassa painaa tarpeeksi omaa kansallista valuuttaa alkuperäisen lainan takaisin maksamiseksi.

Juuri ennen täysin riskitöntä, talletussuojan piirissä olevaa talletusta löytyy vielä niin sanotut rahamarkkinarahastot, jotka sijoittavat yritysten, pankkien tai valtioiden lyhytaikaisiin alle 12 kuukauden pituisiin lainoihin. Koska lainat ovat lyhytaikaisia, niiden korkoriski ja konkurssitappioriski on pienempi. Valitettavasti riskittömänä myyty rahamarkkinarahasto voi osoittautua riskilliseksi äärioloissa, kuten kävi OP Euroa rahamarkkinarahastolle finanssikriisin jälkimainingeissa. Rahasto oli sijoittanut pankkien sijoitustodistuksiin. Mikäli rahamarkkinarahasto sijoittaa puhtaasti valtiopapereihin sen riski lähenee nollaa.

Pitkäjänteisen sijoittajan kannalta korkosijoitukset kannattaa kuitenkin unohtaa siihen asti, että sijoitusten realisointihetkeen on enää muutama vuosi aikaa. Osakkeet tuottavat pitkässä juoksussa paremmin kuin mitkään muut pääomaluokat. Pitkälle tulevaisuuteen sijoittavan kannalta korkosijoitusten lyhyen aikavälin arvonheilahduksia tasoittavasta vaikutuksesta ei ole hyötyä. Osakesijoitusten arvonvaihtelut käyvät käsi kädessä paremman tuotto-odotuksen kanssa. Heilahduksia vaimentamalla, myös tuotto vaimentuu.

PS. Korkosijoituksia kannattaa nyt välttää myös niihin kohdistuvien nousupaineiden takia. Kun korot nousevat, korkosijoitusten arvo laskee.

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Adobe Stock.