Treidaaminen ei kannata

Eikö treidaaminen muka kannata? Viime vuosina sijoittamisesta ja säästämisestä on tullut muoti-ilmiö, jonka hyödyistä tuuttaavat minunkaltaiseni talousviisastelijat kaupungin ja sosiaalisen median raiteilla. Viime aikoina olemme lisäksi kiihtyvään tahtiin saaneet lukea juttuja treidaamisesta. Onko se siis uusin ja helpoin keino taloudelliseen riippumattomuuteen?

Tee-se-itse-henkilöille on käytännössä olemassa kolme tyyliä harrastaa tätä uuden ilosanoman tekemistä, eli sijoittamista:

• pitkäjänteinen kustannustehokas osakesijoittaminen, joko suoraan mutta varsinkin indeksirahastojen kautta
• Warren Buffettmainen pitkäjänteinen arvosijoittaminen, sekä
• spekulatiivinen markkinaliikkeiden arvaamiseen perustuva treidaaminen

Nordnetin video- ja podcast-tuuteista löytyykin Titaanien taisto -sarja, ja siitä kunkin tyylisuunnan puolestapuhuja. Siinä minun, Jukka Oksaharjun ja Jukka Lepikön salkkujen tuottoja seurataan noin kuukausittain. Parasta antia ovat kuitenkin keskustelut ajankohtaisten aiheiden ympäriltä.

Treidaamisen puolesta puhuvan Jukka Lepikön salkku on vuoden aikana kuitenkin tuottanut huomattavasti paremmin kuin Oksaharjun ja minun salkut. Mutta silti minulla on otsaa väittää, ettei treidaaminen kannata? Olenko siis huono häviäjä? Kaikkihan tietävät, että treidaamisella voi rikastua!

Henkilökohtainen huomio

Minusta on ikävää väitellä varsinkin nuorten kykyjen kanssa treidaamisen menestymisen mahdollisuuksista. Ei vähiten siksi, että ymmärrän varsin hyvin, että “jos kivikauden lapset olisivat kuunnelleet vanhempia, eläisimme edelleen kivikaudella”.

Viime aikoina julkinen mielikuva treidaamisesta on kuitenkin muuttunut sellaiseksi, että sillä ikään kuin vaurastuu nopeasti – vaikka muiden töiden ohella. Tämä huolestuttaa minua, koska tällainen mielikuva on, jopa treidausammattilaisten mielestä, täysin epärealistinen.

Siitäkin huolimatta toivon kaikkea onnea ja menestystä tämän ihmiskunnan suurimpiin houkutuksiin lukeutuvan tekemisen onnistumisessa. Minusta olisi mieletöntä ja täysin oikeutettua, jos joku purkaa lukon sattumanvaraisuuden ennustamisesta (mikä määritelmällisesti ei onnistu) ja siinä sivussa tienaa miljoonia.

Toki markkinoiden tehokkuus on välillä heikkoa ja liikkeet muuta kuin sattumanvaraisia. Siitä tosin seuraa, että yhä useampi ryhtyy hyödyntämään tuota heikkoutta. Kun yhä useampi hyödyntää heikkoutta, hinnoitteluvirhettä tai ilmiötä, siitä seuraa, että kyseinen mahdollisuus tehdä rahaa katoaa.

Lopussa, kun markkinoilla vallinnut kannattava treidausilmiö on poistumassa takavasemmalle, ansaitut rahat tulee helposti treidattua kankkulan kaivoon. Kannattaa siis lopettaa ajoissa. Ongelmana on vain se, mistä tietää milloin kannattaa lopettaa?

Akateeminen näyttö?

Kun ilmiöitä tutkitaan akateemisten käytäntöjen mukaisesti, siinä pyritään kaikin keinoin poistamaan riippuvuuden ja sattuman vaikutus tutkimuksen tuloksista, suuria otoksia ja pitkiä aikavälejä hyödyntämällä. Huonosti tehdyillä tutkimuksilla kun pystyy todistamaan lähes mitä vaan.

Useiden kymmenien vuosien aikana tehtyjen satojen hyvälaatuisten tutkimusten valossa ei ole löydetty näyttöä markkina-ajoituksen johdonmukaisesta onnistumisesta yli ajan. Päinvastoin. Markkinoiden ajoittamisen yrittäminen yleensä pikemminkin syö tuottoa. Vaikka sitä on yrittänyt ja tälläkin hetkellä yrittää kaikenkarvaiset ihmistyypit, älykkyysosamäärät, tekniset varusteet ja resurssit.

Myöskään sijoitussalkkujen historiallisen tuoton syntyä tutkittaessa (ns. Quantitative Portfolio Performance Measurement and Attribution), missä tutkitaan sitä mistä sijoitussalkun tuotto on syntynyt (osakevalinnoista, markkinariskin ajoittamisesta, momentumista jne.) ei löydy merkkejä siitä, että markkina-ajoituksilla pystyisi luomaan lisäarvoa muuta kuin sattumalta.

Sattuman puitteissa kun pitäisikin saada aikaiseksi ylisuurta tuottoa melkein kolme vuotta kymmenestä. Edellisen treidaamisbuumin aikana IT-huuman aikana onlinevälittäjät totesivat päivätreidaajistaan, etteivät he ryhmänä sinänsä olleet menettäneet rahaa, vaikka pörssi-indeksien arvot olivat samana aikana monikertaistuneet.

Ehkei treidaaminen siis onnistu kaikilta vaan vain pienemmältä vähemmistöltä? Tämä selittäisi miksi objektiivisissa tutkimuksissa näyttöä ei löydy? Voi myös olla, että treidaajat sopivasti rikastuneena lopettavat hermoja syövät hommat ajoissa. Tämäkin selittäisi akateemisen näytön puuttumisen pitkältä aikaväliltä.

Lyhyemmän aikajakson poikkeukset

Myönnetään tämä heti alkuunsa: Nordnetillakin on olemassa sellaisia asiakkaita, jotka treidaamalla ovat kasvattaneet vuosituottonsa 200 000 – 300 000 euron paikkeille. Mahdotonta kannattava treidaaminen ei siis ole, ainakaan muutaman vuoden jaksolla.

Tällaisten kasvavaan levitykseen päättyvien esimerkkien innoittamana yhä useampi lähtee kokeilemaan onneansa. Jos kolmekymppisellä Lepiköllä on miljoonasalkku, niin miksen minäkin tuohon pystyisi? Kun noin viiden vuoden oppirahat on maksettu, niin voitonkulkua ei estää mikään?

Samaan aikaan ja kasvavassa määrin rahoja menettäviä treidaajia löytyy sitäkin enemmän. Monet onlinevälittäjät kertovatkin ihan avoimesti alustoillaan eräänlaisena vastuunrajoituksena, että ylivoimaisesti suurin osa heidän treidaavista asiakkaistaan häviää rahaa.

Mikäli vuodesta toiseen menestyviä treidaajia löytyy, ovat ne suunnilleen yhtä yleisiä kuin vuodesta toiseen menestyvät pokerinpelaajat. Edellistä harrastanee monin kerroin useampi kuin jälkimmäistä, mutta jälkimmäisessä on sentään kysymys todennäköisyyksistä.

Missä ovat pitkä-aikaisen treidaamisen miljardöörit?

Treidaaminen ja sen työkaluna käytetty tekninen analyysi kynttiläkuvaajineen ja liukuvine keskiarvoineen ei ole mikään uusi keksintö. Tekninen analyysi on jossakin määrin ollut käytössä jo 1930-luvulta ja juuret johtavat aina 1600-luvulle asti.

Silti maailmasta ei löydy yhtäkään yleisesti tunnettua treidaamisen miljardööriä. On toki mahdollista, että useimpia hissukseen treidaamisella miljardööreiksi tulleita treidaajia ei kiinnosta julkisuus, mutta jos näitä on satoja, niin miksemme ole kuulleet ensimmäisestäkään?

Tai miksei maailmasta löydy sijoitusrahastoja, jotka treidaamalla löisivät vertailuindeksinsä mennen tullen vuodesta toiseen, vuosikymmenyksestä toiseen? Sellaisella rikastuisi nimittäin pelkkää treidaamista huomattavasti nopeammin. Mikään regulaatio ei estä tällaista sijoitusrahastoa olemasta.

Maailmasta löytyy toki muutamia yli kymmenen vuotta ylituottoa tehneitä rahastoja ja hedge-rahastoja, mutta näiden strategiat eivät perustu tekniseen analyysin vauhdittamaan treidaamiseen.

Mikä sitten kannattaa?

Muutaman vuoden aikajaksoilla treidaaminen voi olla hyvinkin kannattavaa kouralliselle treidaajia, olkoonkin, että enemmistö häviää rahaa tällaisesta tekemisestä. Sen sijaan pitkäjänteinen kustannustehokas hajautettu sijoittaminen lähes mihin tahansa kannattaa varmasti, ihan kaikille.

Maailman menestyneimmät sijoittajat, Warren Buffett mukaan lukien, ovat viimeisen sadan vuoden aikana lisäksi olleet jonkinlaisia arvosijoittajia. Kurinalainen määrätietoinen tekeminen on tässä ollut keskiössä (ns. “digi-Buffettista” lisää täältä).

Tämän jatkeeksi pintaan on uinut tiettyihin ominaisuuksiin keskittyvien osakeindeksien ja niitä peilaavien kustannustehokkaiden rahastojen strategia. Ensin oli maantieteelliset indeksirahastot, toimialarahastot ja sitten esimerkiksi pieniin ja halpoihin yhtiöihin sijoittavat indeksirahastot.

Lopuksi havahduttiin siihen, että osakemarkkinoita ei välttämättä tarvitse määrittää maantieteellisesti. Niitä voi yhtä hyvin rajata esimerkiksi jonkin ihmiskunnassa vallitsevan megatrendin, kuten digitalisaation, kestävän kehityksen tai robotiikan mukaisesti.

Näin tekemällä et valitse yksittäisesti menestyviä osakkeita vaan menestyvämmän markkinan. Siihen voi sitten vielä soveltaa Buffettin tekemisestä opittua. Treidaamisesta poiketen, näiden muiden strategioiden menestyksestä löytyy käytännön, tilastollista, sekä akateemista ja julkista näyttöä, vuosikymmenien ajalta.

Pitkäjänteinen kustannustehokas osakesijoittaminen varsinkin kustannustehokkaiden sijoitusrahastojen kautta toimii varmasti. Treidaamisella rikastuu varmasti vain palveluntarjoaja.

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinPaasi ja puhelimitse numerosta 050 591 8292.