Siirry pääsisältöön

Treidaaminen ei kannata

Eikö treidaaminen muka kannata? Viime vuosina sijoittamisesta ja säästämisestä on tullut muoti-ilmiö, jonka hyödyistä tuuttaavat minunkaltaiseni talousviisastelijat kaupungin ja sosiaalisen median raiteilla. Viime aikoina olemme lisäksi kiihtyvään tahtiin saaneet lukea juttuja treidaamisesta. Onko se siis uusin ja helpoin keino taloudelliseen riippumattomuuteen?

Tee-se-itse-henkilöille on käytännössä olemassa kolme tyyliä harrastaa tätä uuden ilosanoman tekemistä, eli sijoittamista:

  • pitkäjänteinen kustannustehokas osakesijoittaminen, joko suoraan mutta varsinkin indeksirahastojen kautta
  • Warren Buffettmainen pitkäjänteinen arvosijoittaminen, sekä
  • spekulatiivinen markkinaliikkeiden arvaamiseen perustuva treidaaminen

Nordnetin video- ja podcast-tuuteista löytyykin Titaanien taisto -sarja, ja siitä kunkin tyylisuunnan puolestapuhuja. Siinä minun, Jukka Oksaharjun ja Jukka Lepikön salkkujen tuottoja seurataan noin kuukausittain. Parasta antia ovat kuitenkin keskustelut ajankohtaisten aiheiden ympäriltä.

Treidaamisen puolesta puhuvan Jukka Lepikön salkku on vuoden aikana kuitenkin tuottanut huomattavasti paremmin kuin Oksaharjun ja minun salkut. Mutta silti minulla on otsaa väittää, ettei treidaaminen kannata? Olenko siis huono häviäjä? Kaikkihan tietävät, että treidaamisella voi rikastua!

Henkilökohtainen huomio

Minusta on ikävää väitellä varsinkin nuorten kykyjen kanssa treidaamisen menestymisen mahdollisuuksista. Ei vähiten siksi, että ymmärrän varsin hyvin, että “jos kivikauden lapset olisivat kuunnelleet vanhempia, eläisimme edelleen kivikaudella”.

Viime aikoina julkinen mielikuva treidaamisesta on kuitenkin muuttunut sellaiseksi, että sillä ikään kuin vaurastuu nopeasti – vaikka muiden töiden ohella. Tämä huolestuttaa minua, koska tällainen mielikuva on, jopa treidausammattilaisten mielestä, täysin epärealistinen.

Siitäkin huolimatta toivon kaikkea onnea ja menestystä tämän ihmiskunnan suurimpiin houkutuksiin lukeutuvan tekemisen onnistumisessa. Minusta olisi mieletöntä ja täysin oikeutettua, jos joku purkaa lukon sattumanvaraisuuden ennustamisesta (mikä määritelmällisesti ei onnistu) ja siinä sivussa tienaa miljoonia.

Toki markkinoiden tehokkuus on välillä heikkoa ja liikkeet muuta kuin sattumanvaraisia. Siitä tosin seuraa, että yhä useampi ryhtyy hyödyntämään tuota heikkoutta. Kun yhä useampi hyödyntää heikkoutta, hinnoitteluvirhettä tai ilmiötä, siitä seuraa, että kyseinen mahdollisuus tehdä rahaa katoaa.

Lopussa, kun markkinoilla vallinnut kannattava treidausilmiö on poistumassa takavasemmalle, ansaitut rahat tulee helposti treidattua kankkulan kaivoon. Kannattaa siis lopettaa ajoissa. Ongelmana on vain se, mistä tietää milloin kannattaa lopettaa?

Akateeminen näyttö?

Kun ilmiöitä tutkitaan akateemisten käytäntöjen mukaisesti, siinä pyritään kaikin keinoin poistamaan riippuvuuden ja sattuman vaikutus tutkimuksen tuloksista, suuria otoksia ja pitkiä aikavälejä hyödyntämällä. Huonosti tehdyillä tutkimuksilla kun pystyy todistamaan lähes mitä vaan.

Useiden kymmenien vuosien aikana tehtyjen satojen hyvälaatuisten tutkimusten valossa ei ole löydetty näyttöä markkina-ajoituksen johdonmukaisesta onnistumisesta yli ajan. Päinvastoin. Markkinoiden ajoittamisen yrittäminen yleensä pikemminkin syö tuottoa. Vaikka sitä on yrittänyt ja tälläkin hetkellä yrittää kaikenkarvaiset ihmistyypit, älykkyysosamäärät, tekniset varusteet ja resurssit.

Myöskään sijoitussalkkujen historiallisen tuoton syntyä tutkittaessa (ns. Quantitative Portfolio Performance Measurement and Attribution), missä tutkitaan sitä mistä sijoitussalkun tuotto on syntynyt (osakevalinnoista, markkinariskin ajoittamisesta, momentumista jne.) ei löydy merkkejä siitä, että markkina-ajoituksilla pystyisi luomaan lisäarvoa muuta kuin sattumalta.

Sattuman puitteissa kun pitäisikin saada aikaiseksi ylisuurta tuottoa melkein kolme vuotta kymmenestä. Edellisen treidaamisbuumin aikana IT-huuman aikana onlinevälittäjät totesivat päivätreidaajistaan, etteivät he ryhmänä sinänsä olleet menettäneet rahaa, vaikka pörssi-indeksien arvot olivat samana aikana monikertaistuneet.

Ehkei treidaaminen siis onnistu kaikilta vaan vain pienemmältä vähemmistöltä? Tämä selittäisi miksi objektiivisissa tutkimuksissa näyttöä ei löydy? Voi myös olla, että treidaajat sopivasti rikastuneena lopettavat hermoja syövät hommat ajoissa. Tämäkin selittäisi akateemisen näytön puuttumisen pitkältä aikaväliltä.

Lyhyemmän aikajakson poikkeukset

Myönnetään tämä heti alkuunsa: Nordnetillakin on olemassa sellaisia asiakkaita, jotka treidaamalla ovat kasvattaneet vuosituottonsa 200 000 – 300 000 euron paikkeille. Mahdotonta kannattava treidaaminen ei siis ole, ainakaan muutaman vuoden jaksolla.

Tällaisten kasvavaan levitykseen päättyvien esimerkkien innoittamana yhä useampi lähtee kokeilemaan onneansa. Jos kolmekymppisellä Lepiköllä on miljoonasalkku, niin miksen minäkin tuohon pystyisi? Kun noin viiden vuoden oppirahat on maksettu, niin voitonkulkua ei estää mikään?

Samaan aikaan ja kasvavassa määrin rahoja menettäviä treidaajia löytyy sitäkin enemmän. Monet onlinevälittäjät kertovatkin ihan avoimesti alustoillaan eräänlaisena vastuunrajoituksena, että ylivoimaisesti suurin osa heidän treidaavista asiakkaistaan häviää rahaa.

Mikäli vuodesta toiseen menestyviä treidaajia löytyy, ovat ne suunnilleen yhtä yleisiä kuin vuodesta toiseen menestyvät pokerinpelaajat. Edellistä harrastanee monin kerroin useampi kuin jälkimmäistä, mutta jälkimmäisessä on sentään kysymys todennäköisyyksistä.

Missä ovat pitkä-aikaisen treidaamisen miljardöörit?

Treidaaminen ja sen työkaluna käytetty tekninen analyysi kynttiläkuvaajineen ja liukuvine keskiarvoineen ei ole mikään uusi keksintö. Tekninen analyysi on jossakin määrin ollut käytössä jo 1930-luvulta ja juuret johtavat aina 1600-luvulle asti.

Silti maailmasta ei löydy yhtäkään yleisesti tunnettua treidaamisen miljardööriä. On toki mahdollista, että useimpia hissukseen treidaamisella miljardööreiksi tulleita treidaajia ei kiinnosta julkisuus, mutta jos näitä on satoja, niin miksemme ole kuulleet ensimmäisestäkään?

Tai miksei maailmasta löydy sijoitusrahastoja, jotka treidaamalla löisivät vertailuindeksinsä mennen tullen vuodesta toiseen, vuosikymmenyksestä toiseen? Sellaisella rikastuisi nimittäin pelkkää treidaamista huomattavasti nopeammin. Mikään regulaatio ei estä tällaista sijoitusrahastoa olemasta.

Maailmasta löytyy toki muutamia yli kymmenen vuotta ylituottoa tehneitä rahastoja ja hedge-rahastoja, mutta näiden strategiat eivät perustu tekniseen analyysin vauhdittamaan treidaamiseen.

Mikä sitten kannattaa?

Muutaman vuoden aikajaksoilla treidaaminen voi olla hyvinkin kannattavaa kouralliselle treidaajia, olkoonkin, että enemmistö häviää rahaa tällaisesta tekemisestä. Sen sijaan pitkäjänteinen kustannustehokas hajautettu sijoittaminen lähes mihin tahansa kannattaa varmasti, ihan kaikille.

Maailman menestyneimmät sijoittajat, Warren Buffett mukaan lukien, ovat viimeisen sadan vuoden aikana lisäksi olleet jonkinlaisia arvosijoittajia. Kurinalainen määrätietoinen tekeminen on tässä ollut keskiössä (ns. “digi-Buffettista” lisää täältä).

Tämän jatkeeksi pintaan on uinut tiettyihin ominaisuuksiin keskittyvien osakeindeksien ja niitä peilaavien kustannustehokkaiden rahastojen strategia. Ensin oli maantieteelliset indeksirahastot, toimialarahastot ja sitten esimerkiksi pieniin ja halpoihin yhtiöihin sijoittavat indeksirahastot.

Lopuksi havahduttiin siihen, että osakemarkkinoita ei välttämättä tarvitse määrittää maantieteellisesti. Niitä voi yhtä hyvin rajata esimerkiksi jonkin ihmiskunnassa vallitsevan megatrendin, kuten digitalisaation, kestävän kehityksen tai robotiikan mukaisesti.

Näin tekemällä et valitse yksittäisesti menestyviä osakkeita vaan menestyvämmän markkinan. Siihen voi sitten vielä soveltaa Buffettin tekemisestä opittua. Treidaamisesta poiketen, näiden muiden strategioiden menestyksestä löytyy käytännön, tilastollista, sekä akateemista ja julkista näyttöä, vuosikymmenien ajalta.

Pitkäjänteinen kustannustehokas osakesijoittaminen varsinkin kustannustehokkaiden sijoitusrahastojen kautta toimii varmasti. Treidaamisella rikastuu varmasti vain palveluntarjoaja.


Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinPaasi ja puhelimitse numerosta 050 591 8292.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
27 Kommenttia
uusin
vanhin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
06.01.2021 06:01

Martin osuu naulankantaan tekstissään. Suuri osa nyt markkinoilla aktiivisesti hääräävistä sijoittajista eivät ymmärrä mitään yritysten tunnuslukujen tulkinnasta, kasvun määrittämisestä tai ylipäätään maailman taloudesta. On helppo hypätä hulluun nousumarkkinaan mukaan, treidailla ihan millä sattuu instrumenteilla, koska kaikki on noussut.

Ja kyllä, osa onnistuu treidaamalla tekemään valtavia omaisuuksia, mutta suurin osa häviää. Todellisessa sijoittamisessa, missä ostetaan yritystä liiketoiminnan vuoksi voi kaikki voittaa.

Treidaaminen taas perustuu ajatukseen suuremmasta hölmöstä ja on pohjimmiltaan nollasummapeliä ja vedonlyöntiä. Siinä ei ole mitään pahaa, mutta iso osa ihmisistä ei tätä ymmärrä.

Nimetön
Nimetön
05.01.2021 13:57

Martin on aivan oikeassa siinä, että jos tavoitteena on maksimoida pitkän aikavälinen vähimmäistuotto, niin treidaaminen on huono idea. Jos taas tavoitteena on maksimoida suurin mahdollinen tuotto lyhyellä aikavälillä, treidaaminen on ainoa vaihtoehto. Kuten moni on jo kommentoinut, treidaamalla ei tule miljardööriksi, koska treidaamisen logiikka ei skaalaannu. Samasta syystä treidaamiseen perustuva rahasto ei voisi toimia. Onnistuessaan treidaus kuitenkin mahdollistaa nopean pääsyn miljoonakerhoon.

Nimetön
Nimetön
03.01.2021 00:37

Hyvää herättelyä tähän huumaan Martinilta, mikä oli varmasti tämän jyrkähkön tutkielman tarkoituskin. Tämä sama treidaushuuma, mikä johtuu jäätävistä kurssinousuista kuitenkin näkyy myös aivan samalla lailla ”pitkäaikaisten sijoittajien” salkussa ja innostaa kaikkia sijoittajia poimimaan omia osakkeitaan. Osa myös harrastaa samanaikisesti eri sijoitustyylejä ja varmasti myös monet suursijoittajat käyttävät teknistä analyysia jollain tavalla osana omaa sijoitustoimintaa? Mitä jos Martin suostuisi avoimin mielin käyttämään treidaajien työkaluja vaikka kuukauden ajan tutkiessaan markkinoita?Melko jyrkkä ja omaan ideologiaan rajattu näkemys kuitenkin.
Iso kiitos ja arvostus molemmille osapuolille tekemisistänne.

Nimetön
Nimetön
02.01.2021 21:38

Taas tuli painavaa asiaa Martinilta.Nousumarkkinoilla pärjäävät apinat, treidarit ja vaikka ketkä.
On oikein että Martin varoittaa riskeistä treidaamisen suhteen.Treidaamisella voi muutaman vuoden pärjätä mutta
totuus paljastuu nimenomaan pitkässä juoksussa.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
11.06.2021 15:42

ei pidä millään tapaa paikkaansa. ainut mitä treidaaminen vaatii on pitkäjänteistä opiskelua ja asiaan perehtymistä

Nimetön
Nimetön
01.01.2021 00:00

Sijoittamisessa ei ole vaihtoehtona vain osta ja pidä tyylistä pitkäjänteistä arvo-/indeksisijoittamista sekä päivän sisäistä treidaamista. Treidausta on eri tyylejä sekä lisäksi voi olla aktiivisempaa osakesijoittamista.

Itselleni sijoittamiseen liittyvissä ohjelmissa keskeistä on oppia lisää sijoittamiseen liittyvistä asioista itseäni kokeneemmilta. Uskottavuutta lisää aina se, jos ohjelman asiantuntijoilla on näyttöä tuottavasta sijoitustoiminnasta.

Nyt kun Lepikkö lähti Nordnetilta painottuvat Nordnetin mielipiteet arvo- ja indeksisijoittamiseen.
Esimerkiksi Inderesin analyytikot käsittelevät luontevasti kaikkea arvosijoittamisesta kasvusijoittamiseen sekä tarvittaessa hallitsevat aktiivisestikin mallisalkkua, jossa ovat onnistuneet voittamaan indeksin useita vuosia peräkkäin. Tämä lisää uskottavuutta

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
05.01.2021 16:33

Inderes:in sijoittaminen on juurikin tuota pitkäjänteistä Buffet-maista sijoittamista, josta kertoo hyvin mallisalkun kiertonopeus, joka on aika alhainen.

Nimetön
Nimetön
31.12.2020 19:44

Martin Hyvä!

Ihan jees asiaa tekstisi, mutta vääjäämättä sanojesi raoista heijastuu tunnepuoli, kateus
sekä vaje itsetunnossa.
Saman olen kuunnellut “Titaanien taistossa”.
Arvostan treidaaja Jukka Lepikköä, joka ei koskaan kritisoi toisen strategisia ulottuvuuksia edes matkan päästä, vaan säilyttää rauhallisuutensa ja on avoin omien virheiden edessä.
Martin, olet asemassasi ja siten, että minulla on lupa nähdä lävitsesi.

Iloista Uutta Vuotta.
Risto Pihlajaniemi

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
01.01.2021 00:43

Terve Hyvä teksti Martinilta ja omasta mielestä asiaa. Helppo sanoa kateellisen kommentiksi, jos ei ole päiväkauppaa tosissaan kokeillut ja – tai on siinä joskus onnistunut. Homma vie helposti kaiken ajan ja usein rahaa. Mahdollisesti muualta ansaitut isotkin rahat. Mielenterveys voi olla todella koetuksella ja normaali elämä voi karata kauas. Näkisin, että on jollain tasolla peliriippuvuutta. Voi toki olla myös hyvä duuni, ei ole muilta pois, jos niin. Ei kuitenkaan omien kokemuksien perusteella ainakaan enempää suositeltava tai hehkutettava juttu,kun mikä vaan muu työ mitä ihminen voi herätessään alkaa tekemään. Päinvastoin siinä mielessä rankka duuni, että voit tehdä yötä päivää töitä ja… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
31.12.2020 14:14

Martin Paasin sanoma on tärkeä, vaikka hän puhuu sivulauseissa potaskaa. Teknisen analyysin avulla sijoittavia ja rikastuneita miljardöörejä on useita, nimenomaankin yleensä hedgerahastojen perustajia, esim. Jim Simons (Renaissance Tech), Kenneth Griffin (Citadel) ja Israel Englander (Millennium). Teknisen analyysin centimiljonäärejä on tuhansia. Heidän tuottonsa parhaissa rahastoissaan voittavat systemaattisesti ja pitkäaikaisesti indeksit (ei perustu rahastojen valikoinnille jälkeenpäin, sillä työntekijäoptiot sidotaan lähes poikkeuksetta voittajarahastoihin, osoittaen etukäteen tietoisuutta tulevasta ylituotosta – katso Medallion Fund). Syynä heidän tunnettavuuden rajallisuuteen ovat teknisen analyysin strategioiden kapasiteetin rajallisuus uudelle rahalle. Virhehinnoittelua ei haluta poistaa kokonaan eikä sitä löydetä loputtomasti. Hedgerahastot myös rakennetaan lähes poikkeuksetta matalalla profiililla, sillä suurin osa… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
05.01.2021 13:05

Ihan sama mitä Medallion Fund tuottaa kun siihen ei voi kukaan sijoittaa.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
05.01.2021 16:28

Perustreidaajan kannalta muutamien hedgefundien menestyminen ei kerro mitään, vai onko perustreidaajalla oma palvelin pörssin palvelimien vieressä ja pääsy pankkien Dark-pooleihin? Näiden flash-treidaajien olemassaolo vain vaikeuttaa pienten treidaajien mahdollisuutta tehdä rahaa. Suomessakaan ei taida millään pankkiiriliikkeellä olla enää omaa trading-deskiä (esim. arbikauppaan) johtuen näistä isoista pelureista.

Nimetön
Nimetön
31.12.2020 13:45

Miljardööritreidaajia ei ole sen vuoksi, että päiväkauppastrategiat eivät skaalaudu suurikokoisiin kauppoihin. Samasta syystä hyvä päivätraderi ei välttämättä voi perustaa hedge rahastoa, vaikka olisi kuinka voitollinen esimerkiksi miljoonan pääomalla.

Nimetön
Nimetön
31.12.2020 11:02

Kutsukaapa rahapodiin vieraaksi Pasi Havia. Hänellä on sellaiset kvantitatiiviset systeemit millä markkinat lyödään. Katsotaan sen jälkeen sitten mikä on paras tapa sijoittaa.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
31.12.2020 16:27

Pasi Havian HCP Quant on ollut vajaat 6,5 vuotta toiminnassa.Jos sijoitit siihen alussa ja olet pitänyt rahasi siinä, olet hävinnyt reilut 11% pääomastasi. Siis 6 vuoden aikana et ole saanut mitään! Päivvastoin hävinnyt.Samaan aikaan, kun osakkeet ympäri maailmaa lyö uusia huippuja.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
01.01.2021 00:46

Älä puhu potaskaa! Pasi on todistanut sen olevan ylivoimainen pitkässä juoksussa! Rahastolla on vain pieni suvantovaihe ja kohta se lähtee taas rakettimaiseen kasvuun! Viime aikainen alamäki on johtunut vain spekulatiivisesta kuplasta jenkkien kasvuyrityksiin! Kun se puhkeaa ja maailmalla ymmärretään todellinen arvo yrityksille, HCP Quant poistuu Estradilta voittajana! Siinä ei edes Jukka Lepikön parhaat treidit voi kilpailla tämän kanssa, ja Martin Paasin indeksisijoitamisella pääset köyhien kerhoon Marko Jantusen kanssa!

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
02.01.2021 19:10

Miten Pasi on sen todistanut?

Nimetön
Nimetön
31.12.2020 10:15

Vastakkain asettelu on tyhmää. Tämä teema kaipaa enemmän fiksua puolueetonta analysointia! Itse olen sekä pitkäjänteinen sijoittaja että treidaaja. Molemmissa etunsa.
Treidaamisessa voittavat vain huippu-urheilijan tyyppiset intohimoiset osaajat. Itse en ole sellainen. Toivottavasti voittavia löytyy paljon lisää ammentamaan rahaa jenkeistä Suomen hyvinvointia pelastamaan.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
04.01.2021 15:54

Juuri näin! Hyvän timpurin työkalupakissa on kaikenlaisia työkaluja. Silloin ei tarvitse vasaralla upottaa kierteellisiä nauloja, vaan voi ottaa ruuvimeisselin kehiin. Objektiiviseen ajatteluun pyrkivä ihminen pyrkii ymmärtämään eri tyylien hyödyt ja haitat sekä arvioimaan omat kykynsä yhdistellä ja hyödyntää näitä tyylejä. En kuitenkaan suosittelisi kaikille ihmisille samaa tyyliä. Se olisi vähän sama asia kun ajattelisi, että yksi juoksulenkkari käy kaikille juoksijoille, riippumatta siitä kuka, missä tai mitä matkaa sillä juostaan.

Nimetön
Nimetön
31.12.2020 09:14

Treidaajien on vaikea tulla miljardööreiksi, koska summat kasvavat niin isoiksi ettei ne ole enää nopeasti treidattavissa jotta voitaisiin tehdä miljardeja. Niinpä parhaimmatkin treidaajat pysyvät siinä samassa miljoonaluokassa.

Eikö miljonääri ole rikastunut? Missä menee raja?

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
31.12.2020 13:54

Esim. jenkkifutuureissa riittää kyllä volyymiä treidata itsensä biljonääriksikin

Nimetön
Nimetön
31.12.2020 08:36

Martin puhuu asiaa. Historiallisissa nousuissa ja laskuissa on ollut aina omat sankarina ja antisankarinsa, mutta yönsä hyvin nukkuvat eivät useinkaan ole treidaajia vaan miljonäärejä.