Martin Paasi
Ehdotukseni “Näin Suomesta voisi poistaa verot kokonaan, yhdessä sukupolvessa” on saanut ennennäkemättömän paljon positiivista palautetta, mutta kohdannut myös kritiikkiä. Vastaan tässä blogissa kritiikkiin, sitä mukaa kun sitä tulee. Vaikka suurin osa esitetystä kritiikistä ei aivan ole osunut asian ytimeen, osa kritiikistä on perusteltua ja siihen pitäisi löytää hyviä ratkaisuja. Etsintä on hyvä aloittaa naapurimaasta Norjasta. Ehdotukseni pääkohta on kuitenkin se, että Suomen valtion kannattaisi – Norjan tavoin – valjastaa pitkäaikaisesta ja määrätietoisesta säästämisestä vetoapua valtion talouteen.
Norja on vuodesta 1990 kerännyt niin sanottuun öljyrahastoon varoja tuleville sukupolville, sijoittamalla maan öljyntuotannosta kertyvät verotulot todella pitkäjänteisesti ja laajasti hajauttaen maailman osakemarkkinoille. Rahaston tavoitteena on turvata tulevien sukupolvien hyvinvointi rahaston tuotoilla sitten kun öljystä saatavat tulot tyrehtyvät.
Suomi pystyisi samaan kuin Norja sijoittamalla prosentin vuotuisesta budjetistaan joka vuosi, yhden sukupolven ajan. Ymmärrän toki, että tällaisen päätöksen aikaansaaminen on poliittisesti vähintäänkin haastavaa. Pitkäjänteinen säästäminen sopisi kuitenkin valtiolle, varsinkin jos se perustuisi lakiin. Pitkäjänteisen säästämisen hyöty on niin merkittävä asia, että keskustelu aiheesta ei saisi perustua väärinkäsityksiin.
Kritiikki ja vastaukset alla aiheittain:
6,6 prosentin tuotto-odotus?
Kysymys: Miten 72 vuoden jälkeen saadaan sijoitusomaisuudelle 6,6 % tuotto, kun eläkeyhtiömme saavat nykyäänkin kokoon noin puolet pienempää tuottoa?
Vastaus: Eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaa sitovat asetukset, jotka muun muassa rajoittavat osakesijoitusten osuutta eläkeyhtiöiden sijoitettavasta pääomasta. Tälläkin hetkellä osakesijoitusten paino on vain 40-50 prosenttia eläkeyhtiöiden kokonaissalkusta. Koska suuri osuus sijoituksista on osakkeita vähemmän tuottavissa pääomaluokissa, myös eläkeyhtiöiden aikaansaama tuotto on keskimääräistä osakemarkkinatuottoa alhaisempaa.
Kysymys: Mistä tiedämme, että saisimme keskimäärin tuon 6,6 prosentin tuoton sijoituksillemme? Mennyt tuotto ei ole tae tulevasta.
Vastaus: Olemassa olevan tiedon pohjalta tiedämme, että osakemarkkinat tuottavat 6,6 prosentin keskimääräistä vuotuista reaalituottoa pitkässä juoksussa. Tieto perustuu pisimpään tunnettuun luotettavaan tuottohistoriaan, eli viimeisten 210 vuoden ajanjaksoon (sinä aikana inflaatio on ollut 1,4 prosenttia, joten nimellistuotto on yltänyt kahdeksaan prosenttiin).
Pitkä aikajakso on väittämän avain. On täysin mahdotonta arvioida, miten osakemarkkinat tuottavat tulevana vuotena tai vuosikymmenenä. Seuraavan sadan vuoden aikana jaksottaiset tuottovaihtelut kuitenkin lähestyvät tuota 6,6 prosentin keskiarvoa. Eli se on vähintäänkin perusteltu proxy tulevalle toteutumalle.
Väittämä, että osakemarkkinat eivät tuottaisi suunnilleen saman verran seuraavan 210 vuoden aikana, vaatii omat perustelunsa. Huomaa, että perustelut ovat muuta kuin mielipide.
Kysymys: Tuo 6,6% reaalituotto-olettama ei tutkitun tiedon valossa vastaa parasta arvausta osakkeiden tulevasta tuotosta. Useat mallit näyttävät noin reilun 3-4% pitkän ajan reaalituottoa maailman osakemarkkinoilta.
Vastaus: Tässä käsitteet ovat menneet sekaisin. Osakepreemio, eli osakkeiden tuottolisä korkoihin nähden on noin 3% (tämä on osakkeiden ja bondien tuotto-ero Siegelin kuvaajassa). Reaalituotto on osakkeista saatu todellinen inflaatiokorjattu tuotto (kuvaajassa 6,6%). Reaalituotto saadaan poistamalla inflaatio nimellistuotosta (Siegelin datan pohjalta 8%, osakkeiden reaalituotto + inflaatio).
Inflaatio
Kysymys: Norjassa öljytuotot ovat saaneet inflaation laukkaamaan. Miksi Suomessa ei kävisi samoin?
Vastaus: Norjassa inflaatio on pysynyt samalla tasolla viimeiset 20 vuotta. Inflaatioriski on kuitenkin ilmeinen, mikäli verot poistettaisiin Suomessa yhdessä yössä. Älkäämme siis tehkö niin, vaan keksikäämme jokin toimivampi ratkaisu. Minusta kuitenkin tuntuu, että keksimme keinon inflaation hallitsemiseen viimeistään siihen mennessä kun Suomen valtiolla on tuo vajaa 900 miljardin sijoituspääoma kasassa.
Norjan esimerkki
Kysymys: Miksei Norja ole jo poistanut veroja öljyrahoillaan, jos tämä kerran on niin pomminvarma hanke?
Vastaus: Norjan öljyrahaston tarkoituksena on turvata tulevien sukupolvien hyvinvointi kun öljystä saatavat tulot tyrehtyvät. Niin kauan Norja saa öljystä verotuloja, rahaston koko kasvaa.
Rahat polttaisi politikkojen taskussa
Kysymys: Eikö julkinen talous paisuisi entisestään, kun kertyvä sijoituspääoma polttaisi politiikkojen taskussa?
Vastaus: Varmasti, mutta tämä voitaneen estää määrittelemällä laki oikein. Norjalla on ilmeisestikin jo ratkaisu tähän.
Säästäminen ei kannata
Kysymys: Miten kansakuntana vaurastuisimme, yksinkertaisesti kulutusta siirtämällä nykyhetkestä tulevaisuuteen? Yhtä hyvin voisimme kansallistaa tarvittavan summan heti ja saadaan sijoituspääoma jonka tuotoilla Suomi saadaan verottomaksi saman tien.
Vastaus: Tämä ei pidä paikkansa. Mikäli sijoitamme prosentin valtion vuotuisista budjeteista 72 vuoden ajan ja saamme 6,6 prosentin tuoton säästöille, maksaa tuo 72 vuoden aikana kertyvä 870 miljardin sijoituspääoma suomalaisille “vain” 39 miljardia (72 vuotta x 0,55 miljardia). Eli vajaan vuotuisen valtionbudjetin verran. Tämä johtuu siitä, että vuosittain säästetty pääoma kasvaa lisäksi korkoa korolle 72 vuoden ajan. Jos kansallistaisimme tuon summan saman tien, maksaisi se suomalaisille 870 miljardia.
Einsteinin sanoin, korkoa korolle on maailman kahdeksas ihme: “Joka sitä ymmärtää, tienaa sen; joka ei ymmärrä, maksaa sitä”
Lainalla nopeammin tavoitteeseen
Kysymys: Eikö valtion kannattaisi nyt ottaa nollakorkoista lainaa ja sijoittaa tarvittava summa heti? Pääsisimme nopeammin tavoitteeseen.
Vastaus: Säästöjen rahoittamisen osalta alkuperäinen ehdotus on yritetty muotoilla pienimmän vastuksen mukaisesti ja ajatus on, että se pienin vastus olisi tuo yhden prosentin tasaleikkaus kaikkiin valtion kulueriin. Toki aloitteen voisi rahoittaa muullakin tavalla. On kuitenkin syytä huomioida, että ehdotuksen toteutumisen kannalta pidempi säästöaika on lyhyttä parempi. Mitä pidempi säästöaika, sitä pienempi riski siitä, että keskimääräinen vuotuinen realituotto on jotakin muuta kuin tuo 6,6 prosenttia.
Voihan tuon tehdä itsekin
Kysymys: Miksi tuohon tarvitaan valtiota? Voinhan yhtä hyvin laittaa prosentin palkastani sivuun ja itse sijoittaa säästöni pitkäjänteisesti osakemarkkinoille.
Vastaus: Totta. Monet tekevätkin niin (lue käytännöllinen esimerkki täältä). Mutta jos valtio harrastaisi pitkäjänteistä säästämistä, saattaisimme päästä eroon veroista.
Valtion menot kasvavat
Kysymys: Miten valtion menot voisi pysyä reaalisesti ennallaan? Jopa aneeminen 1% talouskasvu painaa valtion menot alle 10%:iin BKT:stä 100:ssa vuodessa, ja hoitelee valtion velatkin siinä sivussa (jos siis valtion menot jäädytetään reaalisesti).
Vastaus: Pyrin tekemään ehdotukseni mahdollisimman yksinkertaiseksi, mutta tältä osin taisin oikoa polkuja vähän liiaksikin. Mikäli valtion menot kasvaisi samaa reaalitahtia kuin Suomen BKT vuosina 1975-2013, eli 2,3 prosenttia, Suomesta voisi poistaa verot 107 vuoden jälkeen. Mikäli valtion menot kasvaisi viimeisen kymmenen vuoden tahtiin 0,8 prosenttia vuodessa, Suomesta voisi poistaa verot 82 vuoden jälkeen. Jos sijoitusten tuotto olisi saman verran korkeampi, verot voisi taas poistaa 72 vuoden jälkeen. Niin tai näin, kuvio ei varsinaisesti muutu vaikka pilkkuja viilaisi kuinka. Aivan kuten kotitaloudet, myös valtio hyötyisi pitkäaikaisesta osakesäästämisestä. Valtion kohdalla lopputuloksena voisi tosin olla verojen leikkaaminen tai poistaminen.
PS. En saa työnantajani puolesta tehdä kansalaisaloitetta…
Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Dollar Photo Club
Uskon ideasi periaatteessa toimivan.
Terveessä todellisuudessahan resursseja enemmän tuottavan kuin kuluttavan maan tulisi vaurastua kokoajan.
Sinä päivänä kun
1. ei ole pakkoruotsia, (hauska pikku valta mittari)
2. hallitus on tulosvastuussa kansalle ja se valitaan suoralla vapaalla kansanäänestyksellä ilman avointa päätösvalta mandaattia,
3. valtion tuotto ja omaisuuden halllinta on ositettu asukkaille ja
4. virkamiehet valitaan pätevyyden perusteella,
alan innostumaan Suomen taloudehoitoasiasta.
Mutta silloinhan homma on jo hanskassa…?
Martin, jos työnantajasi ei anna sinun tehdä kansalaisaloitetta on aika vaihtaa työnantajaa!
Toisaalta, harva työnantaja antaa minun sanoa julkisesti ihan mitä vaan http://bit.ly/1EPD62z, eikä kukaan muu ole tuonut markkinoille ilmaisia osakerahastoja http://bit.ly/1zzW4uL tai pyri läpinäkyväksi http://bit.ly/1F5koqP
Verot valtion maksettavaksi!
Todellisuus näyttää kuitenkin toisenlaiselta: valtio velkaantuu. Budjetit pysyvät vuodesta toiseen alijäämäisinä.
Tämä on loistava ajatusharjoitus ja raflaava otsikko Martin mutta idea on ollut ihmiskunnan tiedossa useita tuhansia vuosia. “The Richest Man in Babylon ” ainakin tarinan mukaan on tuhansia vuosia vanhaan kirjoitukseen perustuva ja kirja joka on hyvä esimerkki vastaavasta säästämiseen perustuvasta vaurastumisen mallista. Täysin looginen ja toimiva tapa kenelle tahansa vaurastua. Ongelma on vaan siinä että ihminen ei ole looginen tai rationaalinen ja siksi se ei tule tapahtumaan ellei ole joku huima lottovoitto (lue öljylöydös pohjanmenrellä) josta voi laittaa rahaa sivuun. Politiikka ja demokratia on juuri se kaoottinen tekijä joka tekee ajatuksesta utopistisen. Kaikki ajattelevat ja ehkä jopa sanovat että… Lue lisää >>
Joo, ei tämä ole mitään uutta. Pitkäaikainen osakesäästäminen kannattaa. Korkoa korolle effekti on Einsteinin sanoin maailman kahdeksas ihme. Tietoisuuden kasvamisen myötä myös politiikkojen agendalle?
Miksi valtio osaa sijoittaa paremmin kuin kansalaiset? Miksi ei valtio voisi vähentää verotuloja prosentilla, jolloin kansalaiset voisivat itse kukin tahollaan säästää saman summan ilman poliittista ohjausta?
Ei valtio sijoita kansalaisia paremmin. Ja oikeassa olet, toki kansalaisetkin voivat sijoittaa tuon saman prosentin valtion sijaan (monet tekevätkin niin), mutta se ei madaltaisi valtion perimiä veroja.
Ihmettelen myös idean epäilijöitä kovasti. Meillä on ihan oikea esimerkkimaa, joka on säästänyt itselleen vastaavan summan. Eli se Norja. Jos jossain tämä onnistuu, se ei ole siis mahdotonta!
Ikään kuin kukaan “köyhähkö” ihminenkään ei voisi vaurastua, samaa typerää ajattelua edustavat kaikki pirun epäilijät.
Vielä ärsyttävämpi oli kommentti, missä verrattiin valtion säästämistä pariskunnan säästämiseen – säästän minäkin mutta ei ole tarkoitus kaikkea käyttää elinaikana vaan jättää jälkipolville!!! Niin voisi fiksu valtiokin toimia.
Paasin ideaan vielä se lisäys, että loppuaikana veroja voitaisiin ruveta jo keventämään pikku hiljaa ja se kiihdyttäisi taloutta reilusti.
Näppärä Excel-harjoitus on myös seuraava, joka perustuu tilastokeskuksen julkaisemiin lukuihin. Valitettavasti saatavilla ei ole yhtä vaikuttavan pituisia aikasarjoja, mutta eiköhän idea tule selväksi. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan Suomen BKT:n reaalikasvu on ollut vuosina 1975-2013 keskimäärin 2,3 %. Jos BKT:n reaalikasvu jatkuu samanlaisena seuraavat 72 vuotta on Suomen BKT 72 vuoden kuluttua yli 5,1 kertainen (reaalisesti) nykyiseen verrattuna. Tilastokeskuksen mukaan Suomen BKT vuonna 2013 oli 201 995 milj. €. Joten valtion menojen (artikkelissa esitetty 55 milj. €) suhde BKT:hen on noin 27 %. 72 vuoden kuluttua, kun BKT on yli viisinkertaistunut, mutta menot pysyneet ennallaan (kuten tässä on oletettu) on menojen osuus… Lue lisää >>
– Julkisen sektorin menot (valtio + kunnat) ovat noin 115 miljardia
– Julkisen sektorin menojen supistaminen on toivottavaa, mutta pitkäaikainen jäädyttäminen tarkoittaisi palkankorotuksista luopumista. Myöskään erilaisten tarvikkeiden ja raaka-aineiden hinta ei pysy paikoillaan
– Suomen BKT:n kasvu mainittuna aikana perustui edulliseen väestöpyramidiin ja matalampaan lähtötasoon, jolloin pystyimme kopioimaan ideoita muualta.
Teollistumisen alkuaikoina britanniassa elintason kaksinkertaistuminen kesti 60 – 70 vuotta. Viime aikoina Kaakkois-Aasiassa elintaso monessa maassa on kaksinkertaistunut 10 vuodessa, koska he ovat voineet kopioda ja ostaa tuottavuutta nostavat toimintamallit, laitteet ja prosessit
Mikäli valtion menot kasvaisi samaa reaalitahtia kuin Suomen BKT vuosina 1975-2013, eli 2,3 prosenttia, Suomesta voisi poistaa verot 107 vuoden jälkeen. Mikäli valtion menot kasvaisi viimeisen kymmenen vuoden tahtiin 0,8 prosenttia vuodessa, Suomesta voisi poistaa verot 82 vuoden jälkeen. Jos sijoitusten tuotto olisi saman verran korkeampi, verot voisi taas poistaa 72 vuoden jälkeen. Niin tai näin, kuvio ei varsinaisesti muutu vaikka pilkkuja viilaisi kuinka.
Kuten kotitaloudet, myös valtio hyötyisi pitkäaikaisesta osakesäästämisestä.
Tämä yleisesti hyväksytty asia ei oleellisesti muutu vaikka pilkkuja viilaisi kuinka.
Toinen tapa tehdä Suomi (tai Eurooppa) verottomaksi olisi suora EKP:n budjettirahoitus. Mutta ei poliitikkojen päättämä sellainen, vaan suoraan BKT:stä laskettava. Eli EKP rahoittaisi kutakin jäsenvaltiota summalla, joka olisi 30 % niiden BKT:sta (tai suhdannepoliittiseksi järkevyydeksi esimerkiksi viiden vuoden BKT:n keskiarvosta, näin rahoitus olisi taantumassa elvyttävää ja nousussa hillitsevää). Jäsenvaltiot voisivat poistaa kaikki muut verot paitsi sellaiset, joiden ohjausvaikutus oikeasti halutaan (saastuttaminen, kansanterveys). EKP:n inflaatiotavoite pidettäisiin ennallaan, mutta korkotaso ja muut toimet pitäisi valita niin, ettei budjettirahoitus aiheuta inflaatiota. Käytännössä siis korkotaso olisi nykyistä korkeampi, mutta verotus olematonta. Tietyssä mielessä siis valtioiden harjoittama enemmän tai vähemmän mielivaltaisesti kohdistuva verotus korvaantuisi markkinoilla… Lue lisää >>
Mielenkiitoinen idea, mutta mistä EKP saisi rahoituksensa? Ei ymmärtääkseni voi loputtomasti ja kasvavassa määrin laskea eurobondeja liikkeelle..?
Muistan saaneeni jotain yhtä lahjakkaita ajatuksia joskus yläasteella kun käytiin läpi korkoa ja potensseja. Vai oliko jo ala-asteella?!? No jokatapauksessa myöhemmin opiskelin taloustieteitä. Vaikka nyt siis painettaisiin villasella sinänsä banaalit lähtöoletukset lähes 7 % reaalisesta tuotosta ja siitä, että julkiset kustannukset eivät paisuisi nimellisesti nykyisestään on rakennelmassasi ajatusvirhe. Et ole näemmä oikein sisäistänyt korkoa taskulaskimen potenssinappia syvällisemmin. Korko on mittari ihmisten aikapreferenssistä, eli siitä miten paljon he arvostavat nykyisyyttä tulevaisuuden kustannuksella. Vastaa kysymykseen: “Montako jäätelöä/euroa tarvitset ensi vuonna, jotta pidättäydyt kuluttamasta yhtä jäätelöä/euroa nyt?” Maailmassa, jossa voi käydä vapaasti kauppaa määräytyy markkinoille markkinakorko suunnilleen näiden aikapreferenssien omaisuudella painotetusta keskiarvosta. Ehdotuksessasi… Lue lisää >>
Atlas Shrugged, Ayn Rand
Eihän nyt 1% vuotuinen säästö voi romauttaa kenenkään taloutta tai elämänlaatua. Itse säästän 70% bruttotuloistani ja olen pienituloinen. Minulle jäisi vielä 69% itselleni säästettäväksi, jos antaisin valtion hoitaa vuosittain 1%. En saa rahan kuluttamisesta tyydytystä. Tyydytys tulee harrastuksista ja vapaasta ajasta, kaikesta mielenkiintoisesta mitä voi puuhata. Kun sijoittaa vaikkapa omaan asuntoon, niin rahavirta kääntyy positiiviseksi, siis itselle, eikä mene vuokranantajalle, eli toiselle sijoittajalle! Asunnon arvo myös nousee. Ei ole kuitenkaan takeita, että markkinoiden tuotto pysyisi 6,6% tasolla seuraavat sata vuotta, koska maapallon resurssit eivät riitä kasvun ylläpitämiseksi. 210 vuotta ne ovat riittäneet, mutta tulevaisuus siltä kannalta ei ole valoisa. Resursseja… Lue lisää >>
Mielestäni tämä on hieno idea! Valtiolla on sijoitusomaisuutta tälläkin hetkellä eikä kukaan puhu niiden riskeistä juurikaan. Nyt kun idea olisi sijoittaa vähän enemmän pikku hiljaa niin se onkin jotenkin älyttömän riskialtista jne.
Tulevan hallituksenhan pitää joka tapauksessa säästää/leikata, joten ei pitäisi olla mahdotonta leikata se prosentin verran enemmän ja laittaa se säästöön.
Mitä tulee velaksi sijoittamiseen…tämähän tulisi olemaan velalla sijoittamista niin kauan kuin Suomi ottaa velkaa.
Nykyiset poliittiset päättäjät ovat jo osoittaneet, että he tuhlaavat nykyisyydessä tulevaisuuden säästöjä ja ansioita. Tätä kutsutaan velkaantumiseksi ja se on n. 10Mrd euroa vuodessa.
On toiveajattelua, että poliittiset päättäjät alkaisivat toimia täysin päinvastoin kuin ovat aina historiassa toimineet.
Mielestäni Martin sinällään hieno esitys on vain excelissä toimivaa toiveajattelua.
Minunkin mielestäni olisi hienoa jos Suomessa säästäisimme ja eläisimme edes osaksi pääomatuloilla. Nyt elämme alempaa elintasoa, koska maksamme joka vuosi korkoja velkapääomalle.
Jos norjalaiset osaavat, niin ehkä mekin osaisimme?
Onkohan tällä idealla ja ikiliikkujalla mitään yhteistä?
Kuten Ajattelija ja Martin sanoivat on hanke vähintäänkin haastava poliitikoille. Siksi onkin hienoa, että sen voi tehdä itse. Vaimoni kanssa olemme jo 17 vuoden ajan tehneet vastaavaa projektia ja kohtuullisesti on mennyt. Emme ole tosin indeksisijoittaneet vaan omien valintojemme perusteella sijoittaneet. Sijoitustuotto ollut noin 13%/v ja kun tuloista on osa laitettu lisää, on kokonaispääoman kasvuksi tullut noin 17% vuodessa.
Erittäin hyvä huomio. Näin se tietenkin on. Harmi vaan ettei se alenna pääomatulo- tai ansioveroastetta.
Minulla tuli tämä sama mieleen sekä omien että lapsille tehtyjen säästöjen vuoksi. Koska valtio ei tule sitä tekemään niin se pitää tehdä itse. Taitaa kyllä mennä pidempi aika kuin yksi sukupolvi mutta ei se mitään, työ on aloitettu n 15 v sitten.
Täällä näyttää muutama kommentoija ajattelevan samalla tavalla kuin itse olen ajatellut asiaa (Rufko, J.R:E). Pikkuhiljaa kun laittaa vähän sivuun, voi loppuvuodet elää tuotoilla tai ainakin eläkkeeseen saa vähän paikkausta. Jälkipolvillekin saattaa jäädä jotain. Ymmärrän, että ihan pienistä tuloista ei mitään jää, mutta kohtuullisilla tuloilla voi valita: Itse ajelen mieluummin 30-40 k€:n laatuautolla ja sijoittelen kuin osittain lainarahalla hankitulla 100 k€:n naapurikateutta aiheuttavalla muskelivehkeellä. Golfin pelaaminenkaan ei nykypäivinä maksa omaisuuksia eli mistään tärkeästä ei tarvitse luopua. Martinilta loistava avaus: Näin valtiokin voisi toimia. Kuka lähtee ajamaan kansalaisaloitetta eteenpäin. Minulta saa siihen nimen.