Suomi – kyvykäs paperilla mutta kykenemätön politiikassa?

Lukiessani taannoin The Economist-lehteä huomasin mielenkiintoisen kuvion, joka kuvasi talousreformien toteuttamisasteita eri euroalueen maissa vuosina 2011-2012. Taulukko on koottu alle, ja sen tiedot on kerätty OECD:n Economic Policy Reforms: Going for Growth-raportista (2013). Kuvio näyttää, kuinka ahkerasti euroalueen maat ovat ryhtyneet toteuttamaan OECD:n suosittelemia talousreformeja. Kärjessä ovat odotetusti Etelä-Euroopan maat, jotka ovat tehneet merkittäviä toimia julkisen sektorin vakautta ja kilpailukykyä parantaakseen pitkälti pakonkin edessä. Sen sijaan euroalueen keskiarvon alapuolelle ovat jääneet mm. Suomi ja Ranska. Erityisesti Suomen osalta julkisen talouden ja työmarkkinoiden tilanne on erittäin huolestuttava. OECD huomioi raportissaan, että Suomessa työvoiman hyödyntäminen on jäänyt jälkeen parhaimpien OECD-maiden kehityksestä, mikä johtuu mm.  työvoiman osallistumisasteen laskusta. Kilpailun edistäminen vähittäismyyntisektorilla on OECD:n mukaan yhtenä merkittävänä edellytyksenä työvoiman tuottavuuden paranemiselle.

Julkisellakaan sektorilla tilanne ei ole häävi: sektorin koko kasvaa kasvamistaan, mikä ei ole tervetullut kehityssuunta sen tehostamista silmällä pitäen. Julkisyhteisöjen menot suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvoivat 56,7 prosenttiin vuonna 2012, käy ilmi Tilastokeskuksen tiedoista. Vertailun vuoksi, vielä vuonna 2007 menojen suhde bkt:sta oli 47,3 prosenttia, joten kasvu on ollut nopeaa mm. heikon taloussuhdanteen vuoksi. Kasvun huomaa myös julkisen sektorin palkkakehityksestä, joka on jatkunut positiivisena myös talouskriisien aikaan. Siinä missä yksityisen sektorin palkkasumma supistui kansainvälisen talouskriisin puhjettua, julkisen sektorin bruttomääräinen palkkasumma on jatkanut kasvuaan aina kuluvaan vuoteen asti.

Nurinkurista tilanteessa on erityisesti se, että samaan aikaan kun Suomi jää muista maista jälkeen talousreformien toteuttamisessa ja myös talouskasvussa, se on edelleen pärjännyt hyvin kilpailukykytilastoissa. Esimerkiksi Maailman talousfoorumi listasi Suomen vastikään Euroopan kilpailukykyisimmäksi maaksi ja suitsutti mm. maamme innovatiivisuutta, kannustamista yrittäjyyteen sekä koulutusjärjestelmää. Nämä tekijät luovatkin perustan menestykselle globaalissa taloudessa, mutta eivät toimi, mikäli muut talouden perustekijät sakkaavat. Menestystä ei luoda julkisen sektorin kasvulla, lyhytnäköisellä talouspolitiikalla tai työmarkkinan jäykkyyksillä vaikka potentiaalia yrityksistä löytyisikin. Sillä tiellä me valitettavasti kuitenkin olemme. Tuudittautuminen menestykseen muutamissa kilpailukykyluokituksissa olisi nyt pahin mahdollinen virhe. Sen sijaan OECD:nkin mainitsemia talousuudistuksia on tehtävä, jotta Suomi löytyisi  em. listoilta ja edellytykset markkinaosuuksien säilyttämiseen maailmankaupassa olisivat kunnossa tulevaisuudessakin.

Photo credit: Sewanee: The University of the South / Foter / Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 2.0 Generic (CC BY-NC-SA 2.0)

/Marianne Palmu