Platina ja palladium – miten sijoittaa näihin jännittäviin arvometalleihin

Maailmaa uhkaa tulevien vuosikymmenien aikana raaka-ainekriisi. Tämä johtuu siitä, että eksponentiaalisesti kasvava raaka-aineiden kulutus (korkoa korolle efekti) yhdistettynä rajallisiin luonnonvaroihin on todella hankala yhtälö. Harvoissa raaka-aineissa maapallon geologiset rajat tulevat vastaan yhtä nopeasti kuin ns. Platinaryhmän metallien (engl. platinum group metals)kohdalla. Näitä metalleja on olemassa yhteensä kuusi kappaletta, mutta niistä kaikkein tunnetuimmat ja yleisimmin käytetyt ovat platina ja palladium, joiden kohdalla vakava tarjonnan pula on todellisuutta jo tänä päivänä. Nämä kaksi metallia tarjoavat myös mielenkiintoisia sijoitusmahdollisuuksia, joita käyn läpi tässä kirjoituksessa. Molempien metallien hinnat ovat erittäin volatiileja lyhyellä aikavälillä, mutta pitkässä juoksussa niillä on mielestäni vain yksi suunta – ylöspäin. Jotta tämän kirjoituksen rakenne pysyisi mahdollisimman selkeänä, keskitynmuutamassa seuraavassa kappaleessatarkoituksella pääasiassa platinasta kirjoittamiseen. Palladiumin kohdalla kysyntä-tarjonta fundamenteissa sekä käyttötarkoituksissa on paljon yhtäläisyyksiä platinan kanssa.

Mihin platinaa käytetään?

Karkeasti ottaen platinan kulutus jakautuu seuraavasti: teollinen käyttö 50% sekä koru- ja sijoituskysyntä 50%. Teollinen käyttö tarkoittaa tässä tapauksessa autojen katalysaattorien valmistusta sekä platinan käyttöä erilaisissa teollisuusprosesseissa. Platina (kuten myös palladium) puhdistavat esimerkiksi autojen pakokaasuja häkästä ja muuttavat monia ilmansaasteita ei-haitalliseen muotoon. Ilman platinaa autot siis saastuttaisivat ulko-ilmaa huomattavasti enemmän kuin ne nyt tekevät. Tästä johtuen platinan merkitys on todella suuri megakaupunkien ilmansaasteiden vastaisessa taistelussa. Platinalla on lisäksi tärkeä rooli mm. öljynjalostuksessa, elektroniikkateollisuudessa, kemianteollisuudessa ja terveysteknologiassa. Platina siis vaikuttaa monilla tavoin nyky-yhteiskuntaamme.

Vakava tarjontashokki uhkaa lähitulevaisuudessa

Platina on harvinainen metalli. Vertailun vuoksi esimerkiksi kultaa louhitaan vuosittain yli 10 kertaa ja hopeaa yli 100 kertaa enemmän kuin platinaa. Lisäksi platinan maanpäälliset varastot ovat selvästi pienemmät kuin kullan tai hopean kohdalla. Tämä johtuu siitä, että katalysaattoreissa käytettyä platinaa ei voida enää kierrättää ja näin ollen merkittävä osa platinasta palaa savuna ilmaan. Esimerkiksi kultavarastot eivät katoa samalla tavalla, sillä suurin osa maanpäällisestä kullasta säilyy pysyvästikultaharkkojen -ja korujen muodossa.

Kaikkein hälyttävinseikkaplatinan tarjontaan liittyen on kuitenkin se, että yli 90% tuotannosta on keskittynyt vain kolmeen maahan: Etelä-Afrikkaan, Venäjälle ja Zimbabween. Näistä Etelä-Afrikka on ylivoimainen ykkönen.Etelä-Afrikan tuotanto on ollut suurissa vaikeuksissa viime aikoina. Platinakaivosten työntekijät aloittivat tämän vuoden alussa laaja-mittaisen lakon, joka kesti peräti viisi kuukautta. Lakko oli koko Etelä-Afrikan historian pisinjasenvaikutukset olivat suuret kokomaan taloudelle. Tilanne Etelä-Afrikassa on todella haasteellinen: köyhiä kaivostyöntekijöitä lähetetään yhä vainsyvemmälle maan uumeniin ja hejoutuvatvaarantamaan henkensä vaatimattoman palkkansa eteen. Inhimmilliestä näkökulmasta lakkoilu on täysin ymmärrettävää. Ongelma vain on siinä, että platinan hinta on niin alhainen, että kaivosyhtiöillä ei yksinkertaisesti ole varaa palkkakustannusten nousuun, sillä koko toimiala ei ole pitkiin aikoihin tehnyt tuottoa sijoitetulle pääomalle. Kolmen suurimman platinan tuottajan -Anglo American Platinumin, Impala Platinumin ja Lonminin -esitysmateriaaleja sekä tilinpäätösaineistoa lukemalla huomaa, että viime vuosien platinan hinta saattaa riittää kattamaan kaivostoiminnan muuttuvat ja kiinteätkustannukset, mutta ylläpitoinvestointeihin,malmietsintäänja voitonjakoon ei nykyinen markkinahinta enää tahdo riittää. Platinan tuotanto länsimaissa on hyvin vähäistä, joten olemme platinan kohdalla erittäin riippuvaisia Etelä-Afrikasta ja Venäjästä (palladiumin kohdalla Venäjä-riippuvuus on vielä suurempaa).

Platinan hinta on pysytellyt 1 400 – 1 500$/ozpaikkeilla kuluvan vuoden aikana. Hinta kävi Etelä-Afrikan lakkojen takia yli 1 500 $/oz tasolla, jonka jälkeen hinta on palautunut jonkin verran alaspäin. Itse ainakin uskon, että platinan hinta on tällä hetkellä liian alhainen, sillä kaivostoiminta ei ole kannattavaa näillä hinnoilla. Oman käsitykseni mukaan Etelä-Afrikan tuottajienkokonaiskustannukset ovat keskimäärinnoin 1 300$/oz (lähteenä pääaisassa yhtiöiden sijoittajapresentaatiot). Tämä on siis keskiarvo, jotenosa kaivoksista pyörii tällä hetkellätodennäköisesti tappiolla platinan hinnan ollessa 1 400 $/oz tuntumassa.Kaivosmetalleille ei ole mitenkään tavatonta, että markkinahinnat putoavat väliaikaisesti kaivosten kokonaistuotantokustannusten alapuolelle. Pitkässä juoksussa näillä hinnoitteluvirheillä on kuitenkin tapana korjaantua, eikä olisi ihme vaikka korjausliike ylöspäin tulisi olemaan dramaattinen.

Miten sijoittaa platinaan ja palladiumiin?

Esitän tässä mielestäni kolme mielenkiintoisinta tapaa sijoittaa platinaan tai palladiumiin. Missään näistä kolmesta vaihtoehdosta ei sijoittajan tarvitse ottaa poliittista riskiä esimerkiksi Venäjään tai Etelä-Afrikkaan liittyen. Valinnanvara ei päätä huimaa, sillä näihin metalleihin erikoistuneita kaivoksia ja kaivoshankkeita on länsimaissa todella vähän.

1. Stillwater Mining Company (NYSE kaupankäyntitunnus: SWC)

Stillwater on ainoa USA:n maaperällä toimiva platinan ja palladiumin tuottaja. Yhtiö on tällä hetkelläsuurin platinaryhmän metallien tuottaja Etelä-Afrikan ulkopuolella. Verrokkiryhmä on kuitenkin hyvin pieni, sillä siihenkuuluu käytännössä vain North American Palladium Ltd. (kaupankäyntitunnus: PAL), jolla on tuotantoa Pohjois-Amerikassa. Mielestäni Stillwater on näistä kahdesta yhtiöstä mielenkiintoisempi mm. sen takia,Stillwater onnettovelaton yhtiö kun taas North American Palladium onhuomattavan velkaantunut. Kaivosyhtiöihin sijoittaessani suosin ennen kaikkea maltillisesti velkaantuneita yhtiöitä, sillä mielestäni agressiivinen velanotto ei sovi näin volatiilille toimialalle. Tässävielä linkkiStillwaterin sijoittajapresentaatioon.

2. Wellgreen Platinum Ltd (TSX-V kaupankäyntitunnus: WG)

Wellgreenillä ei ole vielä olemassaolevaa tuotantoa, mutta sillä on mielestäni todella mielenkiintoinen hankeaihio Pohjois-Kanadassa, joka voi toteutuessaan muuttua todella tuottoisaksi kaivokseksi. Luonnollisesti kuitenkin korkeariskinen sijoitus vielä tässä vaiheessa. Wellgreenin Yukon-projektiin voit tutustua paremmin tästäerittäin hyvästä presentaatiosta, joka on julkaistu syyskuussa 2014. Lisäksi tämäWellgreenin toimitusjohtajan haastattelu kannattaa myös katsoa.

Yukon-hankeesta ei ole vielä valmistunut lopullista Pre feasibility-tutkimusta, mutta indikatiivisten tutkimusten mukaan varannot ovat merkittäviä paitsi platinan, niin myös kuparin ja nikkelin osalta. Mikäli tämänhetkiset varantoarviot pitävät lähellekkään paikkaansa, on Wellgreen nykyisellä markkina-arvolla suorastaan poskettoman halpa (kts. yhtiön presentaatio). Investointi on helposti toteutettavissa siinäkin mielessä, että tarvittava infrastruktuuri (tiet, satama, energiansaanti) on jo olemassa. Yhtiön johto vaikuttaa pätevältä ja mikä tärkeintä, avainhenkilöt ovat sijoittaneetomaa rahaa Wellgreenin osakkeisiin.

3. Sprott Physical Platinum & Palladium Trust (NYSEkaupankäyntitunnus: SPPP)

Platinaan ja palladiumiin sijoittavista etf-tuotteista ei markkinoilla ole ainakaan ylitarjontaa. Mielestäni paras vaihtoehto niille, jotka eivät halua ottaa yhtiökohtaista riskiä platina- ja palladiumsijoituksissaan on Sprott Asset Managementin pörssinoteerattu rahasto SPPP. Rahasto on aktiivinen siinä mielessä, että rahastonhoitaja päättää allokaatioista platinan ja palladiumin välillä. Rahasto on ns. Closed end-rahasto, eli sen hinta pörssissä saattaa olla korkeampi tai matalampi kuin rahaston NAV, eli rahaston omaisuuden “todellinen” arvo. Rahaston kulut ovat yhteensä noin 0,85% vuodessa (+ pörssin kaupankäyntikulut). Tämä on ainakin oman käsitykseni mukaan alhaisin kulurakenne markkinoilla olevista platina- ja palladium-rahastotuotteista. SPPP on paljon läpinäkyvämpi kuin monet fyysisiin arvometalleihin sidotut etf-rahastot. Tämä siitä syystä, että SPPP:llä ei ole ns. etuoikeutettuja omistajia (“authorized participants”), rahastolla säilyy koko ajan juridinen omistus platina- ja palladium varastoihin, varastot tarkastetaan säännöllisesti tilintarkastajan toimesta ja sijoittajilla on halutessaan mahdollisuus lunastaa itselleen rahaston platina- ja palladiumharkot.

***********************************************************

Kuvan lähde: gold-silverinvest.com

Seuraa Twitterissä: @TimoTikkala

Vieraile kotisivuillani:timotikkala.com

Kirjoittaja ei kirjoitushetkellä omista yhdenkään kirjoituksessa mainitun yhtiön osakkeita

Lukijoilta saatu palaute on vaikuttanut myös tämän kirjoituksen tekoon. Haluaisitko minun kirjoittavan jostain tietystä raaka-aineesta tai sijoittamiseen liittyvästä aiheesta? Lähetä s-postia osoitteeseen: tikkala.timo85(at)gmail.com

Lue myös: Kiinnostaisiko uraaniin sijoittaminen?

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
7 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
12.09.2014 14:28

Kuinka kauan kestää, että joku keksii katalysaattorit ilman platinaa? Eikö sijoitus platinaan ole veto innovaatioita vastaan?

Eikö poliittiset riskit ole jo hinnoiteltu Venäjälle ja Etelä-Afrikkaan? Etelä-afrikkalaiset platinantuottajat ovat saaneet uuden tulonlähteen UG2:sta, joka myydään Kiinaan ferrokromin raaka-aineeksi.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
13.09.2014 14:09

En usko, että platinaryhmän metalleja pystytään laajassa mittakaavassa korvaamaan katalysaattoreissa. Korvaavan raaka-aineen tulisi olla jokin yleisistä maaperän metalleista. Harvinaisia metalleja ei luonnollisesti pystytä ottamaan laajamittaiseen käyttöön. En ole varsinaisesti kemian tai autotekniikan asiantuntija, mutta käsittääkseni vastaavanlaisia kemiallisia reaktioita on hyvin vaikea saada aikaan ilman platinaa tai palladiumia. Ei ole olemassa innovaatioita, jotka voisivat muuttaa kemian tai fysiikan lakeja. Innovaatiot vaativat lisäksi paljon aikaa. Platinaryhmän metallien niukkuus puolestaan on jo tätä päivää. Poliittiset riskit eivät näy tarpeeksi platinan hinnassa. Kaivokset eivät edelleenkään saavuta tuottoa sijoitetulle pääomalle. Esim. Anglo Americanin sijoitetun pääoman tuotto viimeiseltä 2 vuodelta on 2,7% ja -11%. Kuluva vuosi… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
17.09.2014 22:41

1. Platina ei tietysti voi olla erityisen niukka hyödyke, jos sen hinta on historiallisestikin alhaalla.
2. Disruptiivisen innovaation ei tietysti tarvitse perustua samaan perusideaan kuin nykykatalysaattoreiden. On aika heikko argumentti vedota tässä luonnonlakeihin.
3.Kuinka varma tieto meillä on siitä, että tämäntyyppistä innovaatiota ei ole kehitelty jo pitkään?
4. Anglon platina-divisioonan viime vuoden sipo oli 6 %. Nikkeli-divisioonan sipo oli -2%. Koko Anglostahan platinan osuus oli selvästi alle 10 %.
5. Miten päättelet poliittisen riskien hinnoittelun epäonnistumisen siposta?

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
18.09.2014 18:32

1. Metallien tuottajat reagoivat monesti liian alhaisiin hintoihin kasvattamalla tuotantoaan. Tämä ei ole ehkä fiksuinta pitkällä aikavälillä, mutta on käytännössä ainoa tapa generoida kassavirtaa liian alhaisen hintatason vallitessa (heikentynyt kannattavuus korvataan volyymikasvulla). Kun kerran tuottajat eivät leikkaa tarjontaansa, niin hinnat eivät nouse tai ne jopa laskevat entisestään. Tämänkaltainen kehitys ei koskaan jatku loputtomiin, sillä heikoimmat pelurit poistuvat ajan myötä markkinoilta. Myös reservit kutistuvat nopeasti, sillä hintojen ollessa alhaalla myös investointeja leikataan. Seurauksena tästä on väistämätön hintojen nousu jossain vaiheessa. Tällaisesta trendistä johtuen myös monien harvinaisten metallien hinnat voivat olla alhaalla joskus pitkäänkin. Se ei poista sitä faktaa, että ne ovat… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
26.09.2014 13:28

Mitähän sinun perusteluistasi on enää jäljellä? 1. Jos esimerkiksi Anglon sipo platinalla oli viime vuonna 6 % ja nikkelillä -2 %, miten ihmeessä platina voisi olla sijoittajan kannalta kiinnostavampi kuin esimerkiksi nikkeli? 2. Edes väitteesi tuotantokustannusten jatkuvasta noususta ei ole mitenkään selvä asia ja sekin vaatisi perusteluita. Uutta teknologiaa otetaan kaivoksisakin käyttöön, mikä nostaa tuottavuutta. Monien kaivostuotantopanosten hinnat voivat laskea senkin takia, että niiden kysyntä ei kasvakaan odotusten mukaan. Siltä osin kun kustannukset nousevat, se pätee tietysti muihinkin metalleihin (esim. nikkeliin). 3. Aika tärkeä puuttuva palanen analyysissasi on myös nykyisen ja tulevan kustannuskäyrän arviointi. Kuinka paljon uutta kapasiteettia on rakenteilla… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
26.09.2014 20:43

Blogikirjoitukseni “analyysista” puuttukin monia tärkeitä palasia. Tarkoituksena ei ollut edes tehdä kattavaa analyysia. Kirjoitushan on, kuten otsikosta ja tekstistä toivottavasti käy ilmi, lähinnä esittelyluontoinen.

Näistä asioista ei ole pakko myöskään olla samaa mieltä.

Itse uskon platinan tuotantokusten nousuun, sillä vaikka teknologia menisikin eteenpäin, niin samalla myös “helpot” reservit ehtyvät ja nämä on korvattava vaikeammin louhittavilla reserveillä.

Kysyntä voi laskea jos esim. Kiinan autojen kysyntä romahtaa. Näin voi käydä, mutta itse en siihen usko.

Jokainen tehköön omat johtopäätöksensä. Ei tämä toden totta riskitöntä sijoittamista ole.

Nimetön
Nimetön
30.05.2015 17:32

Kaikkea maaperään liittyvää voi jalostaa ,ilmassa olevaa et?????