Jukka Oksaharju
Suomalaiset yksityissijoittajat ovat pääosin osinkokansaa. Tämä ilmenee julkisista kauppatilastoista osinkokevään lähestyessä, vähättelemättä sijoituskeskustelun keskittymistä osinkoihin talven edetessä.
Onko sijoitusvakuutuksella jotain annettavaa pitkäjänteiselle osinkosijoittajalle?
Osinkovuosi 2024 käynnistyy nyt
Pörssiyhtiöiden vuoden 2023 tilinpäätösten julkaisut ja yhtiöiden hallitusten laatimat osinkoehdotukset yhtiökokouksille ovat ajankohtaisia juuri nyt. Analyytikoiden konsensus odottaa Helsingin pörssissä listattujen yhtiöiden osalta vuoden 2024 yhteenlasketun osinkovirran jäävän edellisvuoden tasolle tai laskevan siitä hieman. Uusien sijoitusten osinkotuottoprosentti ei kuitenkaan ole juurikaan laskenut, koska viimeisen vuoden aikana myös yleinen kurssitaso on pudonnut hieman Helsingin pörssissä.
Keskimääräisen (mediaani) pörssiyhtiön osinko pysynee siis jotakuinkin viime vuoden tasolla, sillä suuri osa yhteenlasketusta euromääräisen osinkopotin mahdollisesta laskusta selittyy muutamien, lähinnä perusteollisuutta edustavien yhtiöiden paineella pienentää osinkotasoaan aiemmasta.
Helsingin pörssin tämän hetken mediaaniosinkotuotto on odotusten mukaan hieman yli neljä prosenttia. Tämä on yhä varsin kilpailukykyinen taso matalamman riskin korkotuottoihin nähden, joskin osinko sisältää korkeamman riskin (mutta myös tuottomahdollisuuden) osakkeen arvonmuutoksen kautta.
Onko osingonjaossa varmin voittaja verottaja?
Markkinakommentaattorit ovat perustellusti kyseenalaistaneet, onko osinkosijoittamisessa kyse vain rahansiirroista taskusta toiseen: yhtiön kassasta yhtiön omistajan kassaan, mutta verottajan kautta.
Sijoitusvakuutus eli säästöhenkivakuutus on yksi työkalu, jolla yksityissijoittaja voi pienentää ”vero-ongelmaa”. Heti aluksi on kuitenkin syytä korostaa, ettei sijoitusvakuutus – kuten harva muistakaan sijoitustyökaluista – ole kaikille sopiva. Silti näen, että se on osalle sijoittajista erittäinkin osuva työkalu.
Mitä sitten käytännössä tarkoittaa, että sijoitusvakuutus voisi toimia yhtenä työkaluna ”vero-ongelman” pienentämiseksi?
- Sitä, että osingot maksetaan vakuutukseen lähtökohtaisesti bruttomääräisinä, kuten myös ETF:t ja tuotto-osuudelliset rahastot.
- Toisin sanoen sijoittaja pystyy halutessaan uudelleensijoittamaan vakuutukseen saamansa osingot täysimääräisesti ilman verojen maksamista joka vuosi.
- Erityisesti vakuutus poikkeaa muista tilimalleista siinä, että vakuutukseen maksettavat osingot väistävät myös lähdeveron Suomesta ja Norjasta.
Riittävän pitkällä aikajänteellä esimerkinomaisesti suuruusluokkana prosenttiyksikön parempi ”vuosituotto” lähdeveron välttäminen huomioiden kohentaa vakuutuksen sisällä ”salkun” pääoman kartuttamista muihin tilimalleihin nähden – toki kustannusten hyötyä lieventävien vaikutusten jälkeen. Tässä mielessä vakuutus on verotehokas pitkäaikaiselle osinkosijoittajalle, joskin kyse on ennen kaikkea verotuksen lykkäämisestä, ei sen välttämisestä. Yhteiskunnan veronsaannin näkökulmasta asiassa on tietenkin se hyvä puoli, että vaikka verottaja saa osuutensa myöhemmin, se voi kasvaa korkoa korolle.
Sijoitusvakuutus ja osinkosijoittaminen yksinkertaistettuna
Sijoitusvakuutuksessa yhdistyvät sijoittaminen ja henkivakuutus. Se soveltuu hyvin erityisesti pitkän aikavälin säästämiseen, jossa aikahorisontti on vähintään viisi vuotta.
Myös osinkosijoittaminen sopii hyvin pitkän aikavälin säästämiseen yli viiden vuoden aikahorisontilla. Osingothan maksetaan sijoittajalle tavanomaisesti joko kerran tai muutaman kerran vuodessa. Tällöin säästöjen tuotto-odotus sisältää merkittävässä määrin painoarvoa tuotossa, joka ei ole niin riippuvainen lyhyen ajan markkinaheilahteluista. Osingonhan maksaa itse pörssiyhtiö kurssivaihteluista riippumatta. Ja toisaalta osingonmaksun frekvenssi ohjaa lähtökohtaisesti tarkastelemaan tuottoa pitkällä aikavälillä.
Jos sen sijaan aiot sijoittaa vain lyhyeksi ajaksi, etkä suunnittele vaihtavasi sijoituskohteita usein tai ole kiinnostunut sijoitusvarallisuuden siirrosta, ei sijoitusvakuutus ole välttämättä sinulle sopiva sijoitusmuoto. Näin ei ole lähtökohtaisesti myöskään osinkosijoittaminen.
Millainen kohde on ylipäätään järkevä osinkosijoitus?
Osinkosijoittamisessa on tärkeä seurata osinkotuottoprosentin ohella osingon kasvua. Osinkoteema voidaan kuvata yhtiön osakkeen pitkän aikavälin teoreettisen tuotto-odotuksen kautta. Seuraavaksi esitettävä niin sanottu Gordonin kaava kuvaa pitkän aikavälin approksimoitua eli suurpiirteistä tuotto-odotusta osingonjaon ja sen kasvutekijän kautta. Kaavan sovellettu muoto on seuraavanlainen:
Osakkeen vuosituotto-odotus = ennustettu seuraava osinkotuotto-% + osinkojen tuleva vuosikasvu-%
Monet sijoittajat kiinnittävät huomiota vain nykyhetken osinkotuottoon, jota kuvastaa kaavassa ennustettu seuraava osinkotuottoprosentti. Tämä ei yksistään ole riittävä tarkastelunäkökulma pitkän aikavälin osinkosijoituksissa, sillä lopullisessa sijoitustuotossa vähintään yhtä dominoiva tekijä on osinkojen tuleva kasvuvauhti. Sitä talousmedia ei valitettavasti tiedä kertoa, ja siihen jokaisen sijoittajan on omatoimisen tarkastelun kautta otettava kantaa yhtiön liiketoimintaan perehtymällä.
Jos sijoittaja siis maksimoi vain nykyhetken osinkotuottoaan korkeaksi, hän saattaa päätyä sijoittamaan pääosin sellaisiin yhtiöihin, joiden tulevaisuuden kasvu on keskimäärin joko olematonta tai negatiivista. Yksinkertaistaen voi yleisesti sanoa, että jos yhtiön liiketoiminta ja tulos eivät kasva tulevaisuudessa, eivät voi kasvaa myöskään sen osingot – ja on hyvä muistaa, että osinko on osuus yhtiön tuloksesta.
Käytännössä osinkoperusteisessa sijoittamisessa on yhtiövalintojen osalta kyse tasapainottelusta sen suhteen, haluaako sijoittaja maksimoida lyhyen aikavälin korkeaa osinkotuottoa hankintahinnalleen pitkän aikavälin kasvuodotuksen kustannuksella, vai tyytyykö hän lähivuosina matalaan osinkovirtaan suhteessa hankintahintaansa, odottaen siihen kuitenkin merkittävää kasvua pitkässä juoksussa?
Osinkoteemassa on tänäkin vuonna huomioitava, että pörssiyhtiön johtajisto päättää lyhyellä aikavälillä, millaisen osinkoehdotuksen se laatii hallitukselle ja yhtiökokoukselle. Sijoittajan yhtenä tehtävänä on suhteuttaa osinkoehdotus yhtiön tuloskuntoon. Jakaako yhtiö tuloksestaan vaikkapa kolmasosan, kaksi kolmasosaa vai kolme kolmasosaa ulos osakkeenomistajille voitonjakona? Tämä tietysti vaikuttaa aivan ratkaisevalla tavalla siihen, paljonko osinko on suhteessa nykykurssiin. Korkea osinkotuottoprosentti ei siten välttämättä kerro koko totuutta yhtiön todellisesta pitkän aikavälin osingonjakopotentiaalista.
Pitkäjänteisen osinkosijoittajan muistisäännöt
- Sijoita osingot uudelleen aina, kun se on mahdollista.
- Osinkojen uudelleensijoittaminen osakekohtaista osinkoaan kasvattaviin yhtiöihin tarjoaa pitkällä aikavälillä salkun osinkovirtoihin (eli sijoittajan passiivisiin tuloihin) parhaan mahdollisen nousuvivun.
- Varmistu, että osingonjaon tulevaisuuden kasvuodotus ylittää odotetun inflaatiovauhdin. Tällöin osinkovirran reaalinen ostovoima kasvaa, mikä lienee sijoitustoiminnan viimekätinen päämäärä.
- Osakkeiden netto-ostajan on syytä toivoa maltillista kurssikehitystä sinä aikana, kun hän rakentaa osinkosalkkuaan. Matemaattisesti tarkastellen kurssinousu on netto-ostajan vihollinen eli tekijä, joka kasvattaa sekä uudelleensijoitusten että muiden uusien sijoitusten kustannuksia. Toisin sanoen kiinteällä euromäärällä saa kappalemääräisesti vähemmän osakkeita ja vähemmän tulevia osinkoja. Helsingin pörssin kokemat laskuvuodet 2022 ja 2023 eivät muodosta erityisen huonoa lähtökohtaa.
- Ostaessa säännöllisesti lisää ajallinen hajautus toteutuu itsestään. Tällöin lisäosakkeita tulee hankittua sekä huipulta että pohjalta, keskimääräisen hankintahinnan muodostuessa kohtuulliseksi.
- Tee pääsääntöisesti enemmän ostoja kuin myyntejä – tuottosihan on vuosittain kasvava osinkovirta, eivät hätäisesti kyhätyt myyntivoitot. Ansaitse osinkoja myös verottajalle ”korvamerkitylle” osuudelle salkustasi! Viimeksi mainitussa sijoitusvakuutus saattaa helpottaa sijoittajan tehtävää rakenteellisesti.
- Omaksu pitkäjänteinen suhtautuminen sijoitustoimintaan, anna itsellesi lupa innostua osinkostrategian noudattamisesta ja lopuksi, muista tärkein: salli ajan tehdä työnsä korkotekijän kautta.
Seuraamalla osinkosijoittamisen perusperiaatteita sijoittaja tulee huomioineeksi pitkäjänteisen strategian menestyksen kaikki kulmakivet: osinkojen uudelleensijoittamisen, osakekohtaisten osinkojen kasvun, kurssinousun vaikutuksen strategiaan, uudet sijoitukset, verotuksen ja riittävän aikahorisontin.
***
Sijoitusvakuutuksen myöntää Nordnet Livsforsikring AS Suomen sivuliike. Nordnet Livsforsikring AS Suomen sivuliike myy sijoitusvakuutusta Nordnet Bank AB Suomen sivuliikkeen avulla.
Mikään tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.
