Mitä sinunkin tulisi tietää euroalueen haasteista

Kreikan uudistunut kriisi, EKP:n määrällinen elvytys, heikkenevä euro ja varsinkin tulevat eduskuntavaalit saavat julkista keskustelua seuraavan pään pyörälle. Tulkinnat ja määritteet menevät itse kultakin helposti sekaisin. Mistä sitten euroalueen kriisissä on kyse?

Euroon liittyminen on markkinoitu peruuttamattomaksi asiaksi. Valuuttaunionista puuttuu kuitenkin yhteinen finanssipolitiikka mikä synnyttää rakenteellista epätasapainoa euroalueelle. Tilannetta pyritään korjaamaan muilla, kuin luonnollisesti liittovaltion työkalupakkiin kuuluvilla, välttämättömillä keinoilla.

Tasoittava valuutta

Yksittäisen valtion taloudenpito heijastuu sen valuuttakurssiin. Jos asiat ovat hyvin, valuutta vahvistuu, jos asiat ovat huonosti, valuuttaa heikkenee. Vahvistuva valuutta jarruttaa kotimarkkinakasvua, koska vientituotteista tulee ulkomailla kalliimpia. Heikkenevä valuutta puolestaan tukee taloutta kun vientituotteet halpenevat. Valuuttakurssi tasoittaa siis talouden ylä- ja alamäkiä.

Puuttuvan vaihtokurssin ongelma

Mitä sitten tapahtuu, jos valtiolla menee huonosti, eikä sillä ole talouden kuntoa heijastavaa omaa valuuttaa? Kun heikkenevä valuutta puuttuu, eikä yleinen palkkataso jousta, vientituotteet eivät halpene. Jos tuotantokustannukset muualla maailmassa ovat alhaisemmat kuin kotimaassa, vientituotteet eivät millään pysty kilpailemaan ulkomaisen tuotteiden kanssa. Vienti heikkenee ja työttömyys kasvaa. Samalla myös tuonti kasvaa, koska ulkomaiset tuotteet ovat kotimaisia halvempia.

Tulot ja menot

Siinä missä vienti on yksittäisen valtion tulonlähde, tuonti on sen kuluerä. Sitä mukaa kun tuonti kasvaa ja vienti pienenee, eletään kasvavassa määrin velaksi.

Valuuttakurssi on siten myös merkittävä päätöksenteon laadun mittari. Vastuulliset päätökset johtavat talouden ja valuutan vahvistumiseen, huonot päätökset heikentävät niitä.

Euron valuvika

Euroalue ei ole yhtenäinen talousalue kuten esimerkiksi Yhdysvallat. Vaikka valuutta on sama, euroalueelta puuttuu kaksi keskeistä asiaa: keskitetty taloudenpito ja merkittävät sisäiset tulonsiirrot. Ilman toista, toistakaan ei ole. Ilman kumpaakaan, eurotalous hakeutuu epätasapainoon. Valuvika on olemassa, koska taloudellisesta itsemääräämisvallasta ei ole haluttu luopua.

Kaikki euromaat ovat itsenäisiä valtioita, jotka päättävät omasta taloudenpidostaan. Siitä huolimatta näillä itsenäisillä valtioilla on yhteinen valuutta, jonka arvo heijastaa jäsenten keskimääräistä taloudellista tilaa. Yksittäisen valtion taloudellisen tilan poikkeama tästä keskiarvosta on valuuttakurssin puuttuessa tasapainotettava jollain tavalla.

Haastavat rakenteelliset muutokset

Paras vaihtoehto olisi kriisimaiden kilpailukyvyn parantaminen kustannustasoa ja palkkoja leikkaamalla. Nämä on niitä rakenteellisa muutoksia, joita kaikki peräänkuuluttaa. Koska sellaista johtajaa, joka pystyisi saamaan rakenteellisia muutoksia aikaiseksi ei olla nähty, tasapainotusta pitäisi hoitaa tulonsiirroilla.

Mahdottomat tulonsiirrot

Tulonsiirtoja tehdään esimerkiksi Suomessa kuntien, Yhdysvalloissa osavaltioiden ja EU:ssa jäsenmaiden kesken, keskitetyn päätösvallan toimesta. Euroalueella, kiinteän valuuttakurssin synnyttämään tarpeeseen perustuvia tulonsiirtoja ei kuitenkaan ole. Emme ole liittovaltio.

Jatkuvat tulonsiirrot itsenäisiltä, menestyviltä eurotalouksilta kriisitalouksiin eivät käytännössä ole mahdollisia. Kukaan ei halua paikata toisten “huonoja päätöksiä”. Ja mikäli näin kaikesta huolimatta tehtäisiin, kannustinta vastuulliseen taloudenpitoon ei enää olisi.

Tähän mennessä “tulonsiirtoja” onkin toteutettu lähinnä kriisimaita lainoittamalla.

Epätasapainoinen kehitys

Huonon taloudenpidon lisäksi euromaa voi ajautua kriisitilanteeseen jo pelkästään eroavien lähtökohtien takia. Itsenäiset eurovaltiot eivät yksinkertaisesti kasva samaa tahtia. Koska valuutta kuitenkin on sama, niskan päälle päässeet taloudet kasvavat entistä nopeammin halpana pysyvän euron seurauksesta. Kriisimaiden kannalta taas valuutta on maan kilpailukykyyn nähden aivan liian vahva, vienti ei vedä ja kotimainen tuotanto näivettyy entisestään.

Kasvava tyytymättömyys

Kun hajautetun päätösvallan takia tulonsiirrot euroalueella ovat mahdottomia, työvoima ei hakeudu kasvualueille, “alueellista valuuttaa” ei ole, eikä työmarkkinat jousta, tämä mahdoton yhtälö synnyttää eriarvoisuutta euromaiden kesken. Toisaalla työvoimaa ei ole tarpeeksi, toisaalla työttömyys kasvaa. Tämä johtaa kasvavaan poliittiseen levottomuuteen ja, kuten Kreikassa, kuuta taivaalta lupaavien populistipuolueiden suosion nousuun.

Torjuntataistelua

Tätä kehityksen suuntausta on pyritty hallitsemaan keskinäisillä sopimuksilla, tarjoamalla ehdollistettua kriisirahoitusta kattavilla taloudenpitoa koskevilla vaatimuksilla (joihin Kreikka ei enää halua sitoutua) sekä Euroopan keskuspankin päättäväisillä toimenpiteillä. Silti kukaan ei väitä, että euroalueen rakenne olisi valmis. Torjuntataisteluilla pyritään ostamaan aikaa.

Entä siten?

Toimivan ratkaisun vaihtoehdot ovat joko liittovaltio tai eurosta irtautuminen (joko pysyvästi tai väliaikaisesti). Ensimmäinen vaihtoehto saattaa jossain vaiheessa olla mahdollinen, toisen vaihtoehdon dramatiikkaa on liioiteltu. Vaikka euroon liittyy kunnianhimoisia poliittisia intohimoja, rinnakkaisten kansallisten valuuttojen ei käytännössä pitäisi estää EU:n kehittymistä. Se saattaisi jopa nopeuttaa sitä, kun populisteille ei jatkuvasti tarjottaisi tykinruokaa auttavasti toimivan ratkaisun muodossa. Sillä aikaa voimme luottokorteillamme maksaa ostoksemme missä tahansa valuutassa.

 

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Dollar Photo Club

Kirjoitusta päivitetty 5.2.2015

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
7 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
03.02.2015 09:42

Minkä takia näin selkeää ja tyhjentävää tarinaa ei julkaista laajemmin kansalaisille ja erityisesti poliitikoille. Selkeä tilannekatsaus ja kaksi vaihtoehtoa joista pitää keskustella ja tehdä kansallinen päätös.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
03.02.2015 09:58

Kiitos, hain itsekin selkeyttä tähän asiaan, mukavaa jos se on sitä myös muidenkin mielestä

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
05.02.2015 08:57

Täysin samaa mieltä! Hyvä tiivis ja selkeä teksti.

Nimetön
Nimetön
07.02.2015 12:39

Kun euro ei jousta niin sitten palkkojen pitää joustaa. Toimiihan tuo suomen sisälläkin että pääkaupunkiseudulla palkat ovat korkeammat kuin muualla.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
07.02.2015 12:41

Suomessakin ongelma korjaantuisi hetkessä jos annettaisiin työnantajien ja tekijöiden itse sopia palkoista.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
09.02.2015 15:39

Saksassa tehtiin näin ja siellä työttömyys nyt viidessä prosentissa. Ei ainoa selittävä tekijä, mutta kuitenkin…

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
20.02.2015 05:29

Eikf6 ALV:n idea nimenomaan ole, ette4 yriyts saa ve4hente4e4 maksamansa ALV:t. Te4me4n takia kaksinkertaista ALV:te4 ei tule. Oletetaan tuote maksaa maahantuojalla verottomana 10 euroa ja hyvitysmaksu on 10 euroa. Hyvitysmaksu ALV:ineen on 10,9 euroa ja hyvitysmaksullinen tuote siis veroineen 20,9 x 1,23 = 25,71 euroa. Te4ste4 ALV:te4 on 5,71 euroa. Kauppa myy tuotteen 30 eurolla ulos. Te4ste4 ALV:te4 on 6,90. Kauppa kuitenkin maksaa ALV:te4 vain erotuksen eli 1,19 euroa. Siis rahat jakaantuvat: Maahantuoja 10 euroa, Teosto: 10 euroa, kauppa 3,10 eroa, ALV 6,90 euroa.Eli tuolla periaatteella hyvitysmaksun ALV olisi lopputuloksen kannalta merkityksetf6n seikka. Miksi valtio tuollaista tekisi (tai miksi ei… Lue lisää >>