Kun ilmainen raha ei kelpaa

Euroopan keskuspankin suorittaman kattavan arvion jälkeen mieliala on nyt yhtä aikaa helpottunut, epäluuloinen ja huolestunut.

Helpotus tuli siitä, että mitään yllättävää pankkien taseiden läpivalaisussa ei löytynytkään, epäluuloisuutta herätti liikearvojen ja laskennallisten verosaamisten sallittu hyödyntäminen ja huolta aiheuttaa ilmaisen rahan kelpaamattomuus markkinoilla.

Epäluuloisuus

Kuten Erkki Liikanen Kauppalehdessä (28.102014) toteaakin, vaikka nyt on otettu pitkä harppaus eteenpäin, Eurooppalaiset pankit eivät edelleenkään ole samalla viivalla.

Useissa maissa sallitaan kansallista harkintavaltaa vuoteen 2023 saakka. Näin on esimerkiksi Kreikassa, Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa, mutta myös Saksassa ja Hollannissa, missä pankit voivat käyttää liikearvoja ja laskennallisia verosaamisia hyväkseen vakavaraisuusmalleissaan. Pankit voivat laskea näitä kirjanpidollisia eriä osaksi pääomiaan, vaikka ne ovat ilmaa.

Liikearvo

Liikearvo (”goodwill”) syntyy kun pankki on ostanut kilpailijan kirjanpitoarvoa korkeampaan hintaan. Kirjanpidollisen arvon ja kilpailijasta maksetun ostohinnan erotus on niin sanottua liikearvoa. Tätä arvoa ei käytännössä ole olemassa kuin myyjän taskussa.

Jos esimerkiksi ostat asunnon todellista arvoa kalliimmalla, se ei tarkoita että asuntosi nyt olisi arvokkaampi. Yllämainituissa maissa tämä “liika-arvo” kuitenkin tulkitaan osaksi omaa pääomaa. Mitä suurempi pankki, sitä suurempi liikearvo (olettaen että kyseinen pankki on kasvanut yritysostojen kautta).

Laskennallinen verosaaminen

Laskennallista verosaamista syntyy kun pankki vähentää menneiden vuosien tappioita tulevien vuosien voitoista. Tämä hyöty on laskennallinen, koska tulevien vuosien voitoista ei ole varmuutta. Varsinkaan silloin kun tätä arvoa tarvittaisiin kipeästi, eli kriisin aikaan.

Kunpa voisimmekin lyhentää asuntolainaamme tai maksaa ruokaostokset esimerkiksi edellisten vuosien sijoitustappioilla.

Suurin huoli

Yllämainitun merkitys vaihtelee tietenkin pankeittain. Se mikä kuitenkin huolestuttaa kaikista eniten on se, että ilmainen raha ei tahdo kelvata kenellekään.

Pitkittynyt finanssikriisi kiteytyykin mielestäni juuri huomioon siitä, että euroalueen yrityksillä, jos niillä ylipäätään on kannattavaa liiketoimintaa, on suhteellisen paljon käteistä ja ylikapasiteettia. Koska yrityksillä ei yksinkertaisesti ole järkevää käyttöä rahoilleen, jaettavien osinkojen osuus tuloksesta on kasvussa. Sen sijaan että pilaisivat suhteellisen tuloksentekokykynsä säilyttämällä käteistä taseessaan, he maksavat sen osinkoina pois.

Asiaan ei tule vaikuttamaan mitenkään se, että keskuspankki kaataa 1000 miljardia pankkien niskaan. Kyse ei ole tarjonnasta vaan kysynnästä. Jos kysyntää rahoitukselle ei ole, on aivan samantekevää, jos lainarahaa saa ilmaiseksi mielettömiä määriä. Tämän on itse kukin voinut todeta jo jonkin aikaa. Inflaatio sen kun laskee.

EKP:n vaikutusmahdollisuudet ovat tulossa tiensä päähän.

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Dollar Photo Club.