Martin Paasi
Euroopan keskuspankki, Mario Draghin johdolla, taistelee euroalueen eteen hampain kynsin. Helppoa se ei ole. Pankkien toiminnan laatua ja kriisikestävyyttä parannetaan muun muassa pankkien vakavaraisuusvaatimuksia nostamalla, vakavaraisuuslaskennan tulkintoja yhdenmukaistamalla, taseiden laatua tutkimalla (asset quality review, AQR) ja systeeminkriittisten pankkien (120 kpl) siirtämisellä suoraan EKPn valvonnan alaiseksi marraskuun lopussa. Haittapuolena on, että nämä toimenpiteet heikentävät pankkien antolainausta, mikä osaltaan kuristaa talouskasvun mahdollisuuksia.
Viime kerralla korkojen erot
Viime kerralla kun kriisimaiden valtiolainojen korot lähtivät nousuun, EKP ryhtyi ostamaan kriisimaiden lainoja, jotta näiden korot tulisivat takaisin alas ja korkoerot eurovaltioiden kesken eivät repeäisi liian suuriksi. Samalla EKP kuitenkin kuoletti tästä toimenpiteestä syntyvän likviditeettiä lisäävän vaikutuksen, laskemalla liikkeelle vastaavan määrän omia lainojaan (josta ostajat maksoivat käteisellä). Toisen käden jakaessa rahaa, toinen kerää sitä pois.
Tuhannen euron talouskasvu
Nyt EKP ryhtyy ostamaan pankkien vakuudellisia lainoja (covered bonds) ja kuluvalla vuosineljänneksellä myös omaisuusvakuudellisia arvopapereita (ABS), eli valtionlainoihin nähden riskillisempää tavaraa.
Tällä kertaa EKPn lainoista maksamat rahat kuitenkin jätetään markkinoille. Osto-ohjelmasta seuraa, että EKPn tase kasvaa ostettujen lainojen määrällä. EKP pyrkiikin kasvattamaan tasettaan 2 000 miljardista 3000 miljardiin euroon. Vertailun vuoksi Suomen valtion budjetti on tänä vuonna 53,9 miljardia euroa ja valtiovelka noin 100 miljardia euroa.
Käteistä työnnetään nyt EKPn toimesta markkinoille 1000 miljardin euron edestä. Rahat tulevat keskuspankin tietokoneista, eli se on puhdasta akuankkarahaa.
Antolainauksesta talouden mäkistartti?
Meneillään olevalla toimenpiteellä (quantitative easing), EKP pyrkii kannustamaan pankkeja lainaamaan herkemmin. Ostamalla suoraan pankeilta heidän vakavaraisuuttaan rasittavia lainoja, pankeille kertyy rahaa ja vakavaraisuutensa suhteen uusia mahdollisuuksia lainata rahat edelleen. EKP toivookin, että pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettäisiin lainaa hanakammin.
Kriitikot eivät pidä EKP ostettavaa tavaraa tarpeeksi riskillisenä, jotta sillä olisi toivottavaa vaikutusta. Toiset taas ovat sitä mieltä, että EKPn ei pitäisi moiseen edes ryhtyä.
Krapularyyppy vai oivaltavaa osaamista?
Tässä pelataan suurilla panoksilla eivätkä kaikki pidä näkemästään. Muuan blogisti vertaili toimenpidettä alkoholistin hoitamiseen krapularyypyllä, mutta myös keskuspankkien keskuspankki Bank of International Settlements (BIS) on muistuttanut yltiölikviditeetin synnyttämistä riskeistä. Kuluvalla viikolla myös kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvosteli rahan kylvämistä Financial Timesisssa.
Ovatko nämä kannanotot poliittista peliä ja itsensä suojaamista kaiken varalta, vai ovatko varoitukset perusteltuja? Varmasti sekä että. Riski josta puhutaan on lähinnä se, että liikalikviditeetti johtaa vääränlaiseen riskinottoon ja asenteiden leväperäisyyteen. Riski josta ei puhuta on se, että seteleiden painattaminen yleensä syö seteleiden arvoa.
Mutta mitä muutakaan Draghi voisi nykytilanteessa tehdä? Vai pitäisiskö tehdä enää ollenkaan?
Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: DollarPhotoClub.
“Riski josta ei puhuta on se, että seteleiden painattaminen yleensä syö seteleiden arvoa.”
Koska EKP on ilmoittanut pyrkivänsä hiukan alle 2% inflaatioon ja inflaatio taisi nyt olla reilut 0%, niin tuohan on toivottu ominaisuus.
Näinhän se on – tiettyyn pisteeseen asti. BISin varoittelut ovat painottuneet siihen, että likviditeetin aihettamat seuraamukset voivat olla yllättäviä. Ymmärrän tämän siten, että BIS on huolissaan hallitsemattoman inlfaatiokasvun syntymisestä.
Toisaalta nyt markkinoille työnnettävä likviditeetti vähenee automaattisesti lainojen erääntyessä. EKP:n ostamat lainat erääntyvät maksuun jossain vaiheessa jolloin EKP saa rahansa takaisin. Niin kauan kuin lainat eivät default:aa likviditeetti toisin sanoen kerääntyy itsestään pois marrkkinoilta.