Siirry pääsisältöön

Kohti miljoonaa osinkotuotolla ja osinkokasvulla

Näinä päivinä suomalaiset osakemarkkinat saavat miljoonannen omistajan. Yleisen elämänkokemuksen valossa viime vuosina pörssiosakkeisiin sijoittamisen aloittaneista sijoittajista suuri osa metsästää osinkoja olemattoman korkotuoton korvikkeeksi. Mitä näkökulmia tulisi huomioida osinkosalkun rakentamisessa?

**

Mutkia suoriksi vetäen osinkosijoittaminen kiinnostaa nyt laajasti kolmesta syystä. Ensin siksi, koska kohonnut inflaatio nakertaa varovaisten pankkitilisäästöjen arjen ostovoimaa ja tilannetta voi pyrkiä kompensoimaan ottamalla sijoitusriskiä osinko-osakkeissa. Toiseksi siksi, koska pankkitilien talletuskorot ovat ylipäätään edelleen nollan tuntumassa eli varovaisuus korkomarkkinoilla ei tuota mitään. Kolmanneksi siksi, koska yhä useammat näkevät osakesijoitusten pitkän aikavälin arvonmuutosten kytkeytyvän yhtiöiden osingonmaksupotentiaalien muutoksiin.

On silti tärkeää ymmärtää, ettei osinkosijoittaminen ole ilmainen lounas. Osingonmaksukyky pohjautuu yhtiön kykyyn tehdä tulosta ja kassavirtaa. Määritelmällisestihän osinko on osuus yhtiön tuloksesta. Osingonmaksu itsessään ei ole arvoa luova toimenpide, vaan lähinnä tilisiirto yhtiön pankkitililtä omistajan pankkitilille. Siksi osinkotuoton ja osingonmaksukyvyn kasvun arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota yhtiön tuloksellisuuteen ja sen tulevaisuuden kasvunäkymiin.

Olennaista on tarkastella yhtiön tuloskehityksen ohella myös yhtiön kassavirran kehitystä, sillä tulosta voidaan aivan laillisesti kirjata tehdyksi yhtiön tuloslaskelmaan lyhyellä aikavälillä ”vain paperilla” esimerkiksi erilaisten yhtiön omaisuuden laskennallisten arvonmuutosten muodoissa. Toisin sanoen näin tapahtuu ilman, että yhtiön kassa ja kyky maksaa liiketoiminnan kassavirrasta osinkoja kasvavat.

Tätä taustaa vasten positiivisen lähtökohdan muodostaa se, että Helsingin pörssin yhtiöillä on takanaan monin paikoin jopa ennätyksellinen tilikausi 2021. Varsinkin päättyneen tilikauden viimeinen vuosineljännes rikkoi kannattavuusennätyksiä. Keskuspankkipolitiikan muutoksista ja geopoliittisesta tilanteesta huolimatta suomalaisilta pörssiyhtiöiltä on odotettavissa tänä vuonna jopa ennätysosinkoja.

Lähimenneisyydestä hullaantumisen sijaan on kuitenkin syytä huomioida, että osakehinnoittelu perustuu aina paljolti tulevaisuuteen. Alkuvuonna 2022 markkinoilla ja ylipäätään maailmassa on tapahtunut melkoisia käänteitä myös ikävään suuntaan, joten viime vuoden lukuja ja alkuvuonna kuluvalle vuodelle annettuja ennusteita ei kannata ainakaan automaattisesti pitää peruslähtökohtina enää tästä eteenpäin.

Osingoista inflaatiosuojaa?

Lähtökohtaisesti pitkäjänteinen osakesijoittaja saa sijoitusaikaisen kassavirtansa (tulovirtansa) pääasiassa vain yhtiön maksamista osingoista tai niihin rinnastuvista pääomanpalautuksista. Näin on siihen asti, kunnes osakkeet mahdollisesti myydään aikanaan. Sijoittajan vuotuinen osinkotulovirta saisi olla mielellään paitsi ennustettava myös asteittain kasvava. Vaikka historia ei ole tae tulevasta, on olemassa viitteitä siitä, että kestävällä tavalla kasvava osinkopotti on merkittävä salkun ja yksittäisen sijoituskohteen arvonnousua pitkällä aikavälillä selittävä tekijä. Vastaava ajatus soveltuu myös yhtiöihin, jotka eivät syystä tai toisesta maksa osinkoja omistajilleen – niiden kohdalla arvon kasvu perustuu osingonmaksupotentiaalin kasvuun.

Osinkojen kasvun merkitystä ei voi liikaa korostaa ainakaan nykymaailmassa, jossa sijoittajan ostovoima kohtaa vuosikausien tauon jälkeen kiihtyneen inflaation. Tilastokeskuksen tuoreiden lukujen valossa inflaatio oli Suomessa helmikuussa jo 4,5 prosenttia. Asiaa yksinkertaistaen sijoitusten tulisi tuottaa vähintään tuon verran vuodessa, jotta sijoittaja säilyttäisi varallisuutensa ostovoiman. Yksistään nykyhetken keskimääräisellä osinkotuotolla on siten haastavaa saavuttaa positiivista reaalituottoa (nimellinen osinkotuotto – inflaatio), joten osinkojen kasvunäkymä kannattaa pitää tarkastelussa mukana.

Lisättäköön tähän yhteyteen, että mainittu reaalituotto on juuri nyt pankkitilillä jopa elinaikamme heikoin, sillä inflaatio painaa reaalituoton koko voimallaan miinukselle talletuskoron ollessa käytännössä nollassa.

Osinkotuotto-% ei ole oikotie onneen

Osinkojen merkitystä erittäin pitkäaikaisissa osakesijoituksissa on mahdollista tarkastella ns. Gordonin mallin kautta. Malli pohjautuu olettamaan, että osakkeen pitkän aikavälin arvo vastaa yhtiön jäljellä olevana elinaikanaan maksamien osinkojen nykyarvoa. Tämä on varsin yleinen lähtökohta koko rahoitusteoriassa. Lähtökohdasta johtuen arvostuksessa on kolme kriittistä tekijää: ennustettu seuraava osinko, osinkojen kasvuvauhti ja sijoittajan tuottovaatimus. Viimeksi mainittu saadaan laskettua kolmen osatekijän summasta, jonka muodostavat riskitön korkotuotto, inflaatio ja oman pääoman riskipreemio.

Gordonin kaavaa voidaan soveltaa siten, että osakkeen tuotto-odotuksen approksimaatio (suuntaa antava arvio) saadaan seuraavasti:

Osakkeen tuotto-odotus (%) = Osinkotuotto-% + Osinkojen tuleva kasvu-%

Arkisten havaintojen mukaan sijoittajien valtavirta kiinnittää osinko-osakkeiden valinnassa huomiota lähinnä ensimmäiseen osatekijään eli heti saatavaan osinkotuottoon. Sijoituskohteesta riippuen pitkän aikavälin kokonaistuotto-odotuksessa tärkeämpi osatekijä voi kuitenkin olla osakekohtaisen osingonjaon tuleva kasvuprosentti.

Jos sijoittaja valikoi salkkuunsa vain heti osinkotuottoaan maksimoivia yhtiöitä, muodostuu vaaraksi se, että kyseiset yhtiöt investoivat liian vähän kasvuunsa tai ovat toiminnoiltaan matalan kasvunäkymän aloilla, jolloin niiden kohdalla kokonaistuoton kasvutekijä jää laahaamaan suhdanteet ylittävässä tarkastelussa. Mahdollista on sekin, että korkea nykyhetken osinkotuottoprosentti viestii osinkojen tulevan kasvuodotuksen olevan jopa negatiivinen.

Kolme näkökulmaa osinkosalkun rakentamiseen

Yksi olennaisimmista kysymyksistä salkun muodostusvaiheessa liittyy siihen, pitäisikö yhtiövalinnoissa suosia korkean osinkotuoton vai korkean osinkokasvun yhtiöitä. Lyhyt vastaus on, että molempia.

Kaikkiaan osinkosalkun rakentamisessa tavoite on usein muodostaa passiivinen tulovirta, jonka ostovoiman kasvun huomioiva reaaliarvo voisi kasvaa jatkuvasti. Periaatetasolla tämä on siitä mukava lähtökohta, että se soveltuu käyttökelpoiseksi aloittelevillekin sijoittajille, koska tavoite ei ole summan kokoluokkaan sidottu, vaan filosofinen. Sitä hetkeä, kun passiiviset osinkotuotot saavuttavat sijoittajan elämän ”normaalin kulutason”, voitaneen nimittää kotimaisittain taloudellisen riippumattomuuden rajapyykiksi.

Tähän aikaan kalenterivuotta paitsi uudet myös kokeneemmat osakesijoittajat alkavat viritellä salkkujaan osinkokuntoon. Jokainen sijoittaja luonnollisestikin vastaa itse oman osinkostrategiansa laadinnasta ja sijoituksistaan, mutta esitän seuraavaksi kolme näkökulmaa, joita olen itse vuosien varrella soveltanut:

1) Osinko-osakkeita voi hankkia sellaisista laatuyhtiöistä, jotka kykenevät (miltei ja ainakin tavoitteiden tasolla) vuodesta toiseen maksamaan omistajilleen edellisvuodesta kasvavaa euromääräistä osinkoa (per osake). Käytännössä nämä sijoituskohteet yleensä tuottavat sijoitushetkellä vuotuista kassavirtaa ”vain” 3–4 prosenttia (lähelle pörssin keskimääräistä osinkotuottoa), mutta ne sisältävät pitkässä juoksussa kohtuullisen osinkojen vuotuisen kasvupotentiaalin – tietenkin myös riskin sisältäen. Nämä laatuyhtiöt voivat muodostaa osinkosalkun rungon, antaen olettaa, että passiivinen tulovirta kasvaa osakekohtaisten osinkojen kasvutekijästä johtuen suhdanteiden yli inflaatiovauhtia nopeammin (kasvattaen sijoittajan ostovoimaa ja kohentaen samalla tosiasiallista varallisuusasemaa). Käytännössä osinkokasvuun pitkällä aikavälillä kykenevän yhtiön täytyy yksinkertaistaen toimia joko kasvavalla toimialalla tai sen pitää onnistua kasvattamaan markkinaosuuksiaan eli voittamaan asiakkaita kilpailijoilta.

Kuvatulla tavalla kasvavat osakekohtaiset osingot ovat siis pitkäjänteisen osinkosalkun eräänlainen kivijalka, mutta näen lisäksi kaksi järkevää täydentävää näkökulmaa osinkostrategialle:

2) Osinkostrategiassa voi hajauttaa omistuksia myös hitaan kasvun mutta vahvan taseen yhtiöiden kategoriaan, jossa pohjaosinkotuotto on korkeahko. Sijoitus siis tuottaa useimmiten heti keskimäärin jopa yli viiden prosentin osinkotuoton. Tällöin sijoittaja voi ehkä hyväksyä vaatimattomammankin osinkojen kasvunäkymän, jos sijoitushetkellä saatava osinkovirta on riittävän korkea ja ennen kaikkea vakaalla pohjalla oleva suhteessa yhtiön taseeseen ja tulokseen. Nämä sijoituskohteet ovat tyypillisesti mielenkiintoisia osakkeen matalista arvostuskertoimista, ei esimerkiksi loistavasta markkina-asemasta tai poikkeuksellisen voimakkaasta kasvunäkymästä johtuen. Toki myös liiketoiminnan laadun on täytettävä tietyt minimiedellytykset näissäkin yhtiöissä, mutta niiden ei välttämättä tarvitse edustaa aivan pörssin terävintä kärkeä.

Kuvattujen tähän kategoriaan kuuluvien yhtiöiden kohdalla voi olla aika ajoin syytä tarkastella etenkin tasetta – hyvä yhtiö voi ylläpitää korkeaa osingonmaksua yli tilapäisen tulosnotkon ja toisaalta yliomavarainen tase voi sisältää piilevän (osinkojen) kasvupotentiaalin eri järjestelyiden tai investointien kautta. Tähän kategoriaan kuuluvat osakkeet nostavat koko salkun osinkotuottoprosenttia, mutta ne samalla madaltavat sen osinkopotin kasvunäkymää.

3) Osinkostrategiaan voivat kuulua osana myös ”eivät-niin-perinteiset” osinkoyhtiöt. Ne ovat kasvultaan ja laadultaan poikkeuksellisia yhtiöitä, joissa sijoitushetken osinkotuotto jää kenties prosenttiin tai kahteen – poikkeustapauksissa jopa nollaan, jos yhtiön kannattaa investoida valtavasti kasvuun –, mutta yhtiön pitkän tähtäimen kasvunäkymä on ainakin sijoitushetken tietojen valossa loistava ja kohtuuriskillä arvioitavissa vahvaksi havaittavan markkina-aseman johdosta. Myös toimialan kasvu tai muutos voi tukea näitä kohteita. Tämä kategoria on todennäköisesti omiaan houkuttelemaan osinkosijoittajaa katsomaan kotimarkkinoiden ohella myös ulkomaisille osakemarkkinoille.

Tällaiset yhtiöt madaltavat salkun tarkasteluhetken osinkotuottoprosenttia, mutta parhaimmillaan ne kohentavat merkittävästi salkun osinkovirran pitkän aikavälin kasvuprosenttia. Tähän kategoriaan kuuluvat yksittäiset yhtiöt voivat sisältää jopa kaksinumeroisen osinkojen vuosikasvuprosentin, joka tietenkin tulee sijoittajan kannettavaksi merkittävän riskin kanssa.

Korkea osinkotuotto, laadukas liiketoiminta ja nopea osinkokasvu – mahdoton yhtälö?

Siinä missä toisen osinkoyhtiötyypin kohdalla osakkeen arvostustaso on tyypillisesti paras houkutin sijoitukselle ja yhtiökohtainen laatu muodostaa suurimman kysymysmerkin, on kolmannessa ulottuvuudessa asia juuri päinvastoin: yhtiökohtainen laatu on priimaa, mutta osakkeen arvostus saattaa olla huiman korkea. Markkinoiden jonkinasteisesta tehokkuudesta johtuen kaikkea on vaikeaa saada samassa paketissa kohtuuhintaan!

Kaikkiaan kolme kuvattua osinkoyhtiönäkökulmaa yhdistämällä salkku päätyy yleensä noin 3–4 prosentin ”nykyosinkotuottoon”, johon sisältyy samalla selvä kasvunäkymä ja jonkinlainen pohja nykytason pitämiselle. Hajautuksen näkökulmasta tulee myös muistaa, että osinkovirta on useimmiten perusteltua hajauttaa esimerkiksi eri toimialoille ja eri maantieteellisille alueille.

Salkun rakentamisen jälkeen aika ja korkoa korolle -mekanismi ovat osinkosijoittajan parhaat ystävät, unohtamatta yhtiökohtaisten riskien hajauttamista sekä kunkin sijoittajan oman riskinottohalun ja -kyvyn sovittamista sijoitussuunnitelmaan.

Lisää aiheesta:

Teksti ei ota kantaa ajoitukseen eikä yksittäisiin sijoituskohteisiin, sijoitusstrategioiden paremmuuteen tai yksittäisiin yrityksiin. Teksti ei myöskään ota kantaa tulevaan kehitykseen. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä, indekseistä, strategioista tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta, indeksistä tai strategiasta suositusta taikka tavoitehintaa. Tässä blogissa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja, -suosituksia tai -kehotuksia, eikä sijoitustoiminnassa historia ole tae tulevista tuotoista. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään blogin välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa. Sijoitustoiminta sisältää riskin menettää pääoma kokonaan, ja jokainen vastaa sijoituksistaan itse. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju). Blogi sisältää Nordnetin markkinointilinkin.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
3 Kommenttia
uusin
vanhin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Y123
Y123
03.04.2022 12:15

Onko Oksaharju osake ekspertti?

Turre
Turre
30.03.2022 15:42

Ongelma on lähinnä siinä, että ostamalla osinkoa jakava yhtiöta et rikastu. Joku sanoi joskus viisaasti, että osinko kertoo siitä että yhtiöllä ei ole visiota investoida se parempaan käyttöön. Itse suosin siitä syystä kasvuyhtiöitä, jotka kasvavat vauhdilla ja osake mininkertaistuu. Moni osinkoa jakava yhtiö onkin jäänyt menneisyyteen ja olisi viisampaa investoida se johonkin aivan uuteen, jotta yritys olisi myös vahva tulevaisuudessa.

Jouni Turunen
Jouni Turunen
Vastaa  Turre
11.04.2022 09:01
  • Tuosta voin olla hyvillä mielin toista mieltä.