Siirry pääsisältöön

Osinkosijoittaminen

Osinkosijoittaminen on ollut jo kauan suosittua osakesijoittajien keskuudessa. Yksi syy on varmasti ollut sen konkreettiset käsiin jäävät tulokset. Eli sijoittajalla on mahdollisuus saada riihikuivaa rahaa sijoituksestaan vuosittain, puolivuosittain, vuosineljänneksittäin tai jopa kuukausittain riippuen kyseisen yrityksen osingonjakopolitiikasta. Ei voi olla ajattelematta, että tällä toiminnalla useat sijoittajat ovat enemmän tai vähemmän nopean tuoton perässä. Helposti hämärtyy sijoittamisen ja varsinkin osinkosijoittamisen pitkän tähtäimen perusperiaatteet.

Mitä osinko ja sen jakaminen tarkoittavat?

Aluksi on ehkä hyvä tarkastella lyhyesti mitä yrityksen osingonjako on ja mistä osinkoina jaettavat varat muodostuvat. Osinko on yrityksen omistajilleen jakama voitto-osuus. Voitto-osuus sana jo kertoo, että yrityksen on kyettävä tekemään voittoa, jotta sillä olisi osingonjakokelpoisia varoja. Suomessa osakeyhtiö voi jakaa osinkoa, jos sillä on vapaata omaa pääomaa, käytännössä yleensä edellisiltä tilikausilta kertyneitä voittoja. Osingonjako ei saa vaarantaa yhtiön maksuvalmiutta. Osingonjaosta päättää yleensä osakeyhtiön yhtiökokous hallituksen esityksestä. Täytyy aina muistaa, että osinkoa ei voida pidemmän päälle osakkeenomistajille jakaa, jos yhtiö ei harjoita voitollista liiketoimintaa.

Juuri nyt tiedotusvälineissä pyörivät jutut rakentuvat usein mahdollisimman suurien osinkotuottojen ympärille. Näissä jutuissa pääsääntöisesti verrataan yhtiöiden kyseisen yhden vuoden osinkotuottoja keskenään.

Osinkotuotto = osakekohtainen osinko / yrityksen osakekurssi

Kuitenkin yhden vuoden osaketuotto on kovin epävarma ja lyhytaikainen mittari valita osinko-osakkeita. Sekä taloudessa että yksittäisessä yrityksessä tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa pörssikursseihin rajustikin. Usein vielä, ainakin teoriassa, yhtiön osakekurssi laskee pörssissä osingon maksun verran. Yhden vuoden osinkotuoton maksimointi johtaa helposti sellaisiin yhtiöihin sijoittamiseen, joilla ei osingon maksun jälkeen juuri riitä voittovaroja tulevaan kasvuun investoimiseen. Yrityksen tuloksentekokyky vaikuttaa viimeistään pitkällä aikavälillä myös sen osingonjakomahdollisuuksiin.

Jotta osinkosijoittaminen olisi menestyksekästä, pitää sijoituskohteena olevan yhtiön olla pitkällä tähtäimellä vakaa ja tuottava. Yrityksen osingonmaksukyvyn säilyttäminen ja mieluimmin tasainen kasvattaminen edellyttävät, että yritys pystyy tuottamaan myös tasaisesti kasvavaa kassavirtaa, mikä on osingonmaksun pohjana. Parhaimpia sijoituskohteita ovat laatuyhtiöt, jotka kasvattavat maksamaansa osakekohtaista osinkosummaa vuosi toisensa jälkeen.

Tuleva osinkotuotto % = osinkotuotto % + osinkojen kasvu %

Tuottavallakin yrityksellä pitää olla tilaa kasvattaa osinkoja ja samalla riittävästi varoja investoida tulevaan kasvuun. Tällöin osingonjakosuhde muodostuu tärkeäksi. Alhaisempi osingonjakosuhde antaa yritykselle pelivaraa niin osingon kasvattamiselle kuin puskuria huonomman tuloksen jälkeen osingon säilyttämiselle. Jos lähes kaikki voittovarat maksetaan osinkoina ulos osakkeenomistajille, niin yritykselle ei jää varoja rahoittaa liiketoimintansa kehittämistä ja kasvamista tulevaisuudessa. Joinakin yksittäisinä huonoina vuosina yritys voi rahoittaa osinkonsa ylijäämä kassasta tai velkaa ottamalla, mutta tämä tie on nopeasti kuljettu loppuun.

Osingonjakosuhde = osakekohtainen osinko / osakekohtainen tulos

Miksi osinkosijoittaminen?

Kaikessa sijoittamiseen liittyvässä sijoittajan tulee ensiksi miettiä omia taloudellisia tarpeitaan ja tavoitteitaan. Yleensä osinkoja painottavaan sijoittamiseen suuntaudutaan silloin kun halutaan sijoitustoiminnasta tasaista riittävää kassavirtaa – joko heti tai tulevaisuudessa. Tässä kohdassa osinkosijoittajat monesti eroavat toisistaan.

Ne sijoittajat, joilla on jo kerättynä suurempi sijoituspääoma haluavat kattaa pääomatuloillaan joko osan tai kaiken jokapäiväisistä menoistaan. Heille osinkosijoittamisen vaihtoehto voi olla korkoihin sijoittaminen ja viime vuosien alhaiset korot ovat ajaneet tätä pääomaa yhä enenevässä määrin hyvää osinkotuottoa tarjoaviin osakkeisiin.

Toinen suuri ryhmä osinkosijoittajia ovat he, jotka pyrkivät tulevaisuuden osinkotuotoillaan olemaan joko täysin tai osaksi taloudellisesti riippumattomia. Näiden sijoittajien tavoitteena on pitkällä tähtäimellä korkoa korolle efektillä kasvattaa osinkotulojaan vuosi vuodelta.

Molempien ryhmien tavoitteena on saada mahdollisimman suuret osinkotuotot sijoituksistaan, mutta heidän sijoitusaikataulunsa, suunnitelmansa, sijoitusstrategia ja valitut sijoituskohteet ovat todennäköisesti matkan varrella erilaiset.

Teksti: Tuomo Saarnio. Opi lisää osinkosijoittamisesta alta!