Mikä on osinko? Usein kysyttyä osingoista.

Osinko on yrityksen omistajilleen jakama voitto-osuus. Yhtiön hallitus ehdottaa vuositilinpäätöksen yhteydessä, kuinka suuri osa tuloksesta jaetaan omistajille rahaosinkona. Yhtiökokouksessa omistajat hyväksyvät ehdotuksen.

Useimmat yhtiöt jakavat osinkoja kerran vuodessa, osa yrityksistä on jakanut osingonjaon useampaan erään. Löydät osinkosijoittajan tärkeät päivämäärät Nordnetin osinkokalenterista.

Tähän vaikuttaa monta eri seikkaa, kuten sijoitushorisontti ja sijoitusstrategia (suomalaiset vai ulkomaalaiset osinko-osakkeet, lyhyt vai pitkä sijoitushorisontti jne.). Yksinkertaistettuna nyrkkisääntönä voidaan pitää ulkomaisten osinko-osakkeiden ostamista arvo-osuustilille ja muiden osakkeiden ostamista osakesäästötilille (jos sijoitushorisontti riittävän pitkä). Tarkemmat vinkit sopivan tilityypin valintaan löydät täältä.

Ulkomaisista osingoista peritään yhtiön kotimaan lähdevero, joka on yleensä 15 % (USA, Ruotsi ja Kanada) tai 25-27 % (Saksa 26,4 %, Norja 25 % ja Tanska 27 %). Tavallisella arvo-osuustilillä Suomen osinkoveroprosentin ylittävät lähdeverot pääsääntöisesti huomioidaan ja hyvitetään kotimaan verotuksessa, mutta osakesäästötilille ostettujen osakkeiden kohdalla lähdeveroa ei hyvitetä vastaavasti. Liikaa perittyjä lähdeveroja voi hakea takaisin yhtiön kotimaasta, mutta tämä jää sijoittajan itsensä vastuulle. Takaisinmaksettuja lähdeveroja myös verotetaan osakesäästötililtä nostettuna tuottona, eli niistä peritään pääomatulovero. Lue lisää ulkomaisten osinkojen lähdeverosta täältä.

Osingon saadakseen osaketta on ostettava/omistettava viimeistään yhtiökokouspäivänä eli ennen irtoamispäivää, joka on tavallisesti yhtiökokousta seuraava päivä. Lue lisää osingon täsmäytys-, irtoamis- ja maksupäivistä täällä.

Vakaa ja kasvava osinko kielii yleensä laadukkaasta ja kasvavasta liiketoiminnasta ja tuloksentekokyvystä. Osinkohistoria voi myös antaa vinkkejä yhtiön kehitysvaiheesta. Varhaisessa kasvuvaiheessa olevat yhtiöt eivät yleensä maksa kovinkaan suurta osuutta tuloksestaan osinkoina. Vastaavasti kypsemmässä vaiheessa olevat yhtiöt eivät välttämättä enää löydä tarpeeksi tuottoisia investointikohteita omasta liiketoiminnastaan, jolloin voitot jaetaan osinkojen muodossa takaisin osakkeenomistajille. Lue lisää yhtiön kehitysvaiheen ja osinkojen yhteydestä täällä.

Yhtiö voi jakaa myös aiemmilta vuosilta kertyneitä voittovaroja, jolloin osingonjakosuhde saattaa yksittäisinä vuosina nousta yli 100 prosentin. Pidemmällä aikavälillä yli 100 prosentin osingonjakosuhde ei kuitenkaan ole kestävällä pohjalla, sillä yhtiö ei voi loputtomiin maksaa tulostaan suurempaa osinkoa.

Osakesäästötili ei vaikuta opintotukeen, mikäli tililtä ei nosteta rahaa, joten myöskään osakesäästötilille maksettavat osingot eivät aiheuta seuraamuksia opiskelijan opintotukeen. Ohessa Kelan linjaus:

“Osakesäästötili vaikuttaa opintotukeen vain, jos tili on voitolla ja sieltä nostetaan rahaa. Opiskelija voi vaikuttaa voittojen nostamisen ajankohdalla siihen, minkä vuoden verotukseen sijoitustuotot tulevat. Jos osakesäästötili on tappiolla, tililtä nostettu raha ei vaikuta opintotukeen. Menettely poikkeaa muista etuuksista siksi, että opintotuen tulovalvonnassa otetaan huomioon verotuspäätöksen mukaiset veronalaiset ansio- ja pääomatulot.”

Tarkista ajankohtainen tieto eri sijoitusmuotojen vaikutuksista etuuksin Kelan sivuilta ennen sijoituspäätösten tekemistä.

Lue lisää osakesäästötilin vaikutuksista muihin Kelan etuuksiin.

Osinkotuotto on sitä korkeampi, mitä matalampi ostohetken osakekurssi on suhteessa jaettavaan osinkoon. Jos olet ostanut osaketta A hintaan 4,50 €/osake ja yhtiö jakaa osinkoa 0,20 €/osake, on osinkotuotto tällöin 0,20 € / 4,50 € = 4,4 %. Jos maksatkin saman yhtiön osakkeesta 10,00 €, muodostuu osinkotuotoksi enää 0,20 € / 10,00 € = 2,0 %. Tulevaisuutta on kuitenkin lähes mahdoton ennustaa, joten täydellisen ostoajankohdan ajoittaminen harvoin onnistuu. Aivan viime metreille ostoa ei välttämättä kannata jättää, sillä osakekursseilla on tapana nousta hieman ennen osingon irtoamista.

Pörssiyhtiöiden sijoittajasivuilta löytyy yleensä tietoa osingonjakopolitiikasta, joka antaa osviittaa yhtiön pyrkimyksestä maksaa (tai olla maksamatta) osinkoa tulevaisuudessa. Yhtiön hallitus ilmoittaa kunkin tilikauden osinkoehdotuksestaan useimmiten tilinpäätöstiedotteen yhteydessä.

Osakepoimijan on huolehdittava osinkojen uudelleensijoittamisesta itse, mutta valtaosa rahastoista ja ETF:istä sen sijaan sijoittaa osingot automaattisesti uudelleen.

Osinkotuottoprosentti lasketaan jakamalla maksettavan osingon määrä yhtiön osakekurssilla. Jos pörssiyhtiö B maksaa osinkoa 0,40 €/osake ja yhtiön osakekurssi on tarkasteluhetkellä 17,50 €, muodostuu osinkotuotoksi 0,40 € / 17,50 € = 2,3 %. Osinkotuotto voi saada erilaisia arvoja riippuen siitä, minkä ajankohdan osakekurssia osinkotuoton laskemisessa on käytetty.

Ei lähtökohtaisesti tarvitse. Osingoista peritään ennakonpidätys automaattisesti ja Nordnet ilmoittaa verottajalle vuoden aikana maksetut osingot. Sijoittajan tulee siis vain tarkistaa, että ilmoitetut tiedot ovat oikein veroilmoituksessa. Mikäli kyseessä on ulkomaille rekisteröidyn yhtiön jakama osinko, sijoittaja voi joutua hakemaan liikaa perittyjä lähdeveroja takaisin. Lisää aiheesta täällä.

Arvo-osuustilillä 85 % osingoista on veronalaista tuloa, jota verotetaan pääomatuloveroprosentin mukaisesti. Kun pääomatulojen verokanta vuonna 2021 on 30 prosenttia 30 000 euroon asti ja 34 % rajan ylittävältä osalta, muodostuu osinkojen veroasteeksi arvo-osuustilillä joko 25,5 % tai 28,9 %. Osakesäästötilin sisällä sisällä osinkoja ei veroteta, mutta kaikki osakesäästötilillä tapahtunut arvonnousu (ml. osingot) verotetaan pääomatuloveroprosentin mukaisesti varoja tililtä nostettaessa. Näin ollen osinkojen veroasteeksi muodostuu osakesäästötilillä 30 % tai 34 % (poikkeuksena ulkomaiset osingot) tililtä varoja nostettaessa tai tiliä lopetettaessa.

Katso eri maiden veroviranomaisten ohjeet ja tarvittavat lomakkeet täältä.

Osakekaupat ja osingot osakesäästötilin sisällä ovat verovapaita. Voitoista maksetaan veroa vasta, kun voitolliselta tililtä nostetaan rahaa.

Osingonmaksupäivä on yleensä viides pankkipäivä täsmäytyspäivästä, mutta yhtiö voi päättää myös tästä poikkeavan osingonmaksupäivän. Lue lisää tärkeistä päivämääristä täältä.

Eivät. Jos yhtiö voi sijoittaa voittovaransa kannattavasti takaisin kasvuinvestointeihin, on se yleensä osingonjakoa järkevämpi ratkaisu. Etenkin elinkaarensa alkupuolella olevien yhtiöiden keskuudessa osingot jätetään usein maksamatta ja varat investoidaan kasvuun.