Siirry pääsisältöön

Korkea osinkotuotto vai kasvava osinko?

Tarkoittaako korkea osinkotuotto aina erinomaista sijoituskohdetta? Suosiako mieluummin korkeaa osinkotuottoa vai kohtuullista, mutta kasvavaa osinkoa? Mihin asioihin osingoissa kannattaa kiinnittää huomiota? Tässä kirjoituksessa sukelletaan syvemmälle osinkotuoton maailmaan.

Mikä on osinkotuotto?

Osinkotuotto kuvaa osingon suhdetta yhtiön osakekurssiin. Jos yhtiö maksaa osinkoa 0,20 euroa osakkeelta ja yhtiön osakekurssi on 4,50 euroa, muodostuu tällöin osinkotuotoksi 0,20 €/4,50 € = n. 4,4 %. Useat suomalaiset yhtiöt maksavat nykyään osinkonsa useammassa erässä, joten osinkotuottoa laskettaessa on tärkeää huomioida, että laskutoimituksessa käytetty osinko vastaa koko vuoden osinkoja.

Korkea osinkotuotto ei aina ole avain onneen

Voisi kuvitella, että korkea osinkotuotto tarkoittaa automaattisesti hyvää sijoituskohdetta. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole, sillä korkea osinkotuotto on aina läpileikkaus yksittäisen hetken tilanteesta ja sen taustalla voi olla montakin epäedullista tekijää. Korkea osinkotuotto vaatii usein toisen tai molemmat seuraavista tekijöistä: laskeneen osakekurssin ja/tai korkean osingonjakosuhteen.

Merkittävästi laskeneeseen osakekurssiin liittyy yleensä liiketoiminnan epäsuotuisa kehitys tai heikot tulevaisuudennäkymät. Jos yhtiö on vaikeuksissa, voi osinkotuotto näyttää houkuttelevalta alhaisen osakekurssin takia, mutta varojen huvetessa yhtiön kassasta illuusio voi murentua hyvinkin nopeasti. Vastaavasti osinkotuotto voi näyttää korkealta, mikäli yhtiö maksaa yli 100 % tuloksestaan osinkoina. Myös tällöin osingon kestävyys on hataralla pohjalla, sillä yhtiö ei voi ikuisesti maksaa tulostaan suurempaa osinkoa.

Nollaosinkokin voi olla järkevä valinta

Voitonjako osingon muodossa on järkevä ratkaisu lähtökohtaisesti vain silloin, kun yhtiö ei enää löydä tuottavia sijoituskohteita omasta liiketoiminnastaan, eikä siten pysty sijoittamaan tuottojaan kannattavan kasvun kiihdyttämiseen. Yhtiön ollessa varhaisessa kasvuvaiheessa, kannattaa sen panostaa mahdollisimman suuri osa tuloksestaan liiketoiminnan kasvattamiseen, mikäli pääomalle saatava tuotto on riittävällä tasolla. Tällöin osinkotuotto jää usein nollaan tai hyvin matalaksi.

Seuraavassa muutama esimerkki voimakkaan kasvun vaiheessa olevista yrityksistä Helsingin pörssissä, jotka osingonmaksun sijaan sijoittavat lähes koko tuloksensa takaisin kasvuun.

YhtiöOsinkotuotto (2019)Osingonjakosuhde (2019)LV:n kasvu (p.a.)
🇫🇮 LeadDesk0,0 %0 %19 %
🇫🇮 Remedy1,0 %25 %25 %
🇫🇮 Qt Group0,0 %0 %22 %
Liikevaihdon kasvuna käytetty kolmen vuoden keskiarvoa, data Morningstarilta.

Kohtuullinen osinkotuotto ja kasvava osinko

Kun yhtiö saavuttaa kypsemmän vaiheen ja kasvu hieman hidastuu, on edessä usein tilanne, jossa osa tuloksesta jaetaan osinkoina omistajille ja loput voittovarat sijoitetaan takaisin liiketoiminnan kasvuinvestointeihin. Usein yhtiöiden tavoitteena on vuosittain kasvava osinko.

Alla muutama esimerkki Helsingin pörssin yhtiöistä, jotka ovat viime vuosina maksaneet kohtuullista osinkoa, mutta investoineet samalla myös merkittävän osan tuloksestaan kasvuun.

YhtiöOsinkotuotto (2019)Osingonjakosuhde (2019)LV:n kasvu (p.a.)
🇫🇮 Huhtamäki2,2 %49 %3 %
🇫🇮 Neste3,3 %44 %11 %
🇫🇮 Valmet3,7 %59 %7 %
Liikevaihdon kasvuna käytetty kolmen vuoden keskiarvoa, data Morningstarilta.

Korkea osinkotuotto ja osingon kestävyys

Hyvä osinkotuotto luo sijoittajalle turvaa kurssilaskun varalta ja tarjoaa säännöllistä tulovirtaa. Toisaalta korkea osinkotuotto kielii usein yhtiön kasvumahdollisuuksien puuttumisesta. Korkeaa osinkotuottoa metsästettäessä kannattaa tarkastella muun muassa sitä, onko osinko kestävällä pohjalla ja olisiko yhtiöllä parempia vaihtoehtoja osingonmaksulle. Lähes koko tuloksen jakaminen osinkoina omistajille on lähtökohtaisesti järkevää vain silloin, kun yhtiö ei enää pysty uudelleensijoittamaan voittovarojaan riittävän tuottavasti.

Seuraavassa muutama hyväksi osingonmaksajaksi profiloitunut yhtiö, joiden kasvumahdollisuudet ovat rajalliset ja jotka maksavat lähes koko tuloksensa osinkoina.

YhtiöOsinkotuotto (2019)Osingonjakosuhde (2019)LV:n kasvu (p.a.)
🇫🇮 Orion3,6 %105 %-1 %
🇫🇮 Elisa3,8 %98 %2 %
🇸🇪 Telia6,1 %136 %1 %
Liikevaihdon kasvuna käytetty kolmen vuoden keskiarvoa, data Morningstarilta.

Varuillaan kannattaa olla silloin, kun osingonjakosuhde ylittää jatkuvasti yli 100 prosenttia. Tällöin osinkotuotto voi paperilla näyttää houkuttelevalta, mutta on harvoin kestävällä pohjalla, sillä yhtiö ei voi loputtomiin maksaa tulostaan suurempaa osinkoa. Jos yhtiön kasvu on olematonta ja osingonjakosuhde korkea, on kasvavien osinkojen todennäköisyys hyvin pieni.

YhtiöOsinkotuotto (2019)Osingonjakosuhde (2019)LV:n kasvu (p.a.)
🇫🇮 Panostaja8,8 %255 %-6 %
🇫🇮 Ilkka-Yhtymä5,7 %135 %-3 %
Liikevaihdon kasvuna käytetty kolmen vuoden keskiarvoa, data Morningstarilta.

Osinkosijoittajan checklist

  • Onko kyseessä varhaisessa kasvuvaiheessa oleva yhtiö (osingot painottuvat pitkälle tulevaisuuteen) vai asemansa vakiinnuttanut yhtiö, jonka kasvumahdollisuudet ovat rajalliset (korkea osinkotuotto nykyhetkellä)?
  • Onko osinko kestävällä pohjalla vai onko osingonjakosuhde jatkuvasti yli 100 %?
  • Onko osingolla potentiaalia kasvaa vuodesta toiseen vai onko osinkokone viritetty jo äärimmilleen?

Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.