Jukka Oksaharju
Yksi arvosijoittajan perinteisimmistä osakkeiden seurantalistan muodostamisen keinoista on kategorisoida kiinnostavia yhtiöitä suhteuttamalla niiden kurssitasot nykyomaisuuteen tai -osinkoon. Tässä blogimerkinnässä tarkastelen Helsingin pörssin suuryhtiöitä näiden näkökulmien kautta.
Tässä merkinnässä esitettäviin matriiseihin olen laatinut kaksi osakescreenausta Helsingin pörssin suuryhtiöistä laskukaavoja mekaanisesti käyttäen. Ensimmäisessä matriisissa yhtiöt on järjestetty P/B-luvun ja oman pääoman tuoton (ROE) mukaan. Yhtiön taseen oman pääoman tuotto lasketaan suhteuttamalla yhtiön (usein sen liiketoiminnan) nettotulos yhtiön taseen omaan pääomaan. P/B-luku puolestaan viestii osakekurssin tasosta suhteutettuna yhtiön taseen omaan pääomaan – yksinkertaistettuna yhtiön nykyhetken omaisuuteen.
Toisessa matriisissa P/B-luvun korvaa osinkotuottoprosentti viime viikon kurssitasoille lasketulle suuntaa antavalle uuden sijoituksen arvostustasolle. Molemmista matriiseista löytyy vaaka-akselilta yhteisesti yhtiön oman pääoman tuotto, joka osaltaan viestii ensisijaisesti yhtiön laadusta – ei arvostustasosta. Käytännössä tunnusluku suhteuttaa yhtiön nettotuloksen yhtiön taseen oman pääoman määrään. Miten tuottavasti yhtiö siis pystyy harjoittamaan liiketoimintaansa? Siinä missä oman pääoman tuotto kertoo laadusta, kertovat P/B-luku ja osinkotuottoprosentti yhtiön laadun hinnoittelusta osakemarkkinoilla.
Jo tässä kohdassa on kuitenkin syytä korostaa, että tarkastelut näyttävät kuvaa nykyhetkestä tai peruutuspeilistä, ja sijoitustuottojen kannalta ratkaisevaa on sijoittajan oma näkemys tulevaisuudesta. Siksi matriisit toimivat vain ajatusten herättelijöinä eivätkä automaattisina osto- ja myyntilistauksina.
OMXH25-yhtiöiden hinnoittelu P/B-luvulla ja ROE:lla
Yhtiön hinnoittelua suhteessa nykyomaisuuteen kuvastavassa matriisissa hahmotetaan ensin jokaisen yhtiön viimeisten kolmen vuoden aikana saavuttama keskimääräinen oman pääoman tuotto (ROE, return on equity). Tämän tilastoinnin jälkeen muodostetaan oman pääoman tuoton “laatuluokat” siten, että yli 14 prosentin ROE nostaa yhtiön ”hyväksi”, 10–14 prosentin ROE johtaa ”kohtuulliseen” tasoon ja alle 10 prosenttiin jäävä ROE oikeuttaa yhtiön ”heikkoon” luokkaan.
Kyseisten luokkien määritelmät ovat subjektiivisia, joten sijoittaja voi omatoimisesti määritellä eri luokkien raja-arvot myös toisin. Lisäksi on syytä painottaa, että Helsingin pörssin suuryhtiöiden laskentakaavojen osatekijöiden osalta viimeisimmät oman pääoman tuottolukemat ovat viime vuodelta, joten sijoittajan on siksi joka tapauksessa arvioitava omatoimisesti ja kriittisesti, millainen on yhtiön kuluvan vuoden 2023 ja tulevien vuosien oman pääoman tuottolukemat.
Oman pääoman tuoton osalta taulukko on luotu vaaka-akselille sillä periaatteella, että mitä enemmän yhtiö sijoittuu kohti oikeaa laitaa, sitä parempi on ollut sen viime vuoden liiketoiminnan laatu kyseisellä mittarilla. Historiallisesta laadusta ei tietenkään voi vetää suoria johtopäätöksiä tulevaan. On ilmeistä, että osan yhtiöistä kohdalla markkina todennäköisesti on jo hinnoitellut laskevaa ROE:a. Tämä voi saada osakkeen näyttämään ”huokealta”, kun osakekurssi on jo ennakkoon laskenut. Tällöin sijoittajan omatoimisena tehtävänä on muodostaa itsenäinen arvio yhtiön tulevaisuudessa ja pohtia, ovatko muut sijoittajat osakemarkkinoilla liian optimistisia tai liian pessimistisiä yhtiön tulevaisuuden suhteen.
Ensimmäisen matriisin toisena jakoperusteena on pystyakselin P/B-luku. Alle 1,5:n P/B-luku ”nostaa” yhtiön matalasti (suhteessa nykyomaisuuteensa) hinnoiteltuun luokkaan. 1,5:stä 2,5:een asettuvalla P/B-luvulla yhtiö asettuu kohtuulliseen kategoriaan ja yli 2,5:n P/B-luvulla yhtiön arvostusta voidaan pitää suhteellisessa tarkastelussa korkeana – ottamatta vielä kantaa siihen, onko yhtiö kallis suhteessa kannattavuuteensa ja tulevaisuuden näkymiinsä. Silloin ”vika” ei siis ole sijoittajan silmin välttämättä yhtiön laadussa, vaan osakkeen arvostuksessa katsottaessa P/B-lukua – joka ei ole absoluuttisesti aina se paras yksittäinen – vaan yksi muiden joukossa – tunnusluku yhtiön hinnoittelun arvioimiseksi.
Taulukko 1. OMXH25-suuryhtiöt (pois lukien Metso ja SSAB). Osakekurssit 15.11.2023 ja tilinpäätöstiedot vuosilta 2020–2022 keskiarvoin. ROE:n laskennassa oma pääoma vuosien 2020–2022 keskiarvoin ja P/B-luvun laskennassa oma pääoma vuoden 2023 lopussa Inderesin ennusteen mukaan.
Helsingin pörssin 25 suuryhtiötä jakautuvat tasearvostuksensa mukaisilla kertoimilla varsin tasaisesti eri puolille matriisia. Metsäteollisuus ja muutama muu perinteinen teollisuusyhtiö hinnoitellaan alle 1,5:n P/B-luvulla, mikä lähtökohtaisesti viestii markkinoiden ennakoivan yhtiöiden liiketoimintojen kannattavuuden kohtaavan lähitulevaisuudessa haasteita varsinkin oman pääoman tuoton mittarilla. Onkin syytä huomata, että sijoittajan on muodostettava omatoimisesti näkemyksensä oman pääoman tuoton tulevaisuuden kestävästä tasosta matriisin vaaka-akselilla, sillä edellä esitetyssä Taulukossa 1 olevat luvut kuvastavat oman pääoman tuoton osalta historiaa, mikä ei ole tae tulevasta.
Siksi matriisin oikeassa yläreunassa korissa 1 olevat yhtiöt (matala arvostus, korkea kannattavuus) eivät ole automaattisesti ostoslistan kohteita, vaan sijoittajan on alleviivatusti arvioitava itse, onko yhtiö päätynyt koriin perustellusti siksi, koska osakkeen arvostuskertoimet ovat jo pudonneet edessä olevan lähihistoriaa selvästi heikommaksi muodostuvan liiketoiminnan tulevaisuuden kannattavuuden vuoksi. Tällöin kyseessä voisi olla niin sanottu arvoansa, jossa osake näyttää hetkellisesti näennäisen edulliselta tilanteessa, jossa ”markkina” olisi oikeansuuntaisesti ennakoinut liiketoiminnan kannattavuuden tulevan negatiivisen käänteen.
Vastaavalla logiikalla matriisin vasemmassa alalaidassa oleva kori 5 ei automaattisesti tarkoita sitä, että sinne tai sitä läheisiin koreihin sijoittuvat yhtiöt kuuluisivat myyntilistalle. Tämän korin ja sitä lähellä olevien korien yhtiöissä edellä kuvattu ilmiö saattaa toimia päinvastaisesti, eli sijoittajien konsensus on jo ennakoimassa yhtiön liiketoiminnan selvääkin tuloskäännettä parempaan, jolloin osakkeen arvostuskertoimet voivat näyttää tilapäisesti hintavilta ennen kuin liiketoiminnan momentumin käänne parempaan alkaa konkretisoitua kohonneiksi oman pääoman tuottolukemiksi osavuosiraporteissa.
Mainittakoon yleisen tason havaintona, että parin viime vuoden aikana suuryhtiöiden määrä on selvästi kasvanut P/B-luvun valossa matalammin hinnoitelluissa koreissa – osin korkojen nousun vuoksi, osin heikentyneiden talous- ja tuloskasvunäkymien vuoksi. Eli yleensä perustellusti. Sijoittajan tehtävänä on näiden kohdalla punnita omaa näkemystään, olisiko tapauskohtaisesti perusteltua tehdä liikkeitä vastavirtaan ja ottaa markkinoiden konsensusta valoisampi näkemys liiketoiminnan tulevista näkymistä.
Ja toisesta näkökulmasta hinnoittelu osinkotuotolla ja ROE:lla
Taulukko 2. OMXH25-suuryhtiöt (OMXH25 pois lukien Metso ja SSAB). Osakekurssit 17.11.2023. ROE:n laskennassa oma pääoma vuosien 2020–2022 keskiarvoin. Osinkotuoton laskennassa osinko vastaa vuodelta 2022 jaettua osinkoa.
Osinkoperusteisesti arvioiden Helsingin pörssin suuryhtiöt alkavat olla hinnoiteltuja varsin korkein osinkotuottoprosentein – sillä olettamalla, että liiketoimintojen kannattavuus mahdollistaisi jatkossakin viimeksi maksetun vuosiosingon tasoisen voitonjaon myös tulevaisuudessa. Lähes puolet suuryhtiöistä pystyy jotakuinkin vähintään viiden prosentin nykyosinkotuottoon eli selvästi yli nykyisen talletuskorkojen tason.
Nykyhetken osinkotuotto ei kuitenkaan tarjoa sijoittajalle oikotietä onneen, vaan arvioon tarvitaan mukaan myös näkemystä liiketoiminnan kyvystä kasvattaa osingonjakoa tulevaisuudessa. Näin on siksi, koska osakkeen vuotuisen tuotto-odotuksen eräänlainen suurpiirteinen approksimaatio saadaan summaamalla yhteen sijoitushetken osinkotuottoprosentti ja yhtiön osingon tulevaisuuden keskimääräinen vuotuinen kasvuprosentti. Viimeksi mainittuun matriisi ei tarjoa vastausta, vaan sijoittajan on se arvioitava itse. Osalla yhtiöistä ”kasvuprosentti” voi olla negatiivinenkin.
Sijoittajan on arvioitava yhtiöiden tulevaisuudennäkymiä omatoimisesti
Lopulta jokaisen sijoittajan tulee itse ja omaan punnintaansa perustuen arvioida hyvän, kohtuullisen ja heikon kriteerit molemmissa matriiseissa sekä omatoimisesti hahmotella yhtiön oman pääoman tuoton kestävää tulevaisuuden tasoa henkilökohtaisesti laatimallaan analyysillä. Tämän blogin tarkoituksena ei ole esittää yhtä ainoaa oikeaa tapaa jaotella yhtiöitä eikä tarjota automaattisia valmiiksi pureskeltuja vastauksia, vaan herättää mielenkiintoa yhdistää eri tunnuslukuja osakkeiden tarkastelussa.
Lukijan tulee muistaa, että listaus on mekaaninen, eikä se sisällä sijoituspäätöksen tueksi riittävää analyysiä. Toivottavasti listauksessa esitetty tarkastelutapa silti herättää mielenkiintoa tutustua uusiin mahdollisiin kohteisiin, jotka saattaisivat olla erityisesti perinteisiin vannovan arvosijoittajan näkökulmasta juuri nyt kiinnostavia jatkotarkastelun kohteita.
—
Joulun pakettitarjouskampanja on nyt alkanut! Yli 100000 kappaletta myyneiden seitsemän sijoituskirjan paketin saa alehinnalla Nordnetistä vuoden loppuun asti!
Nordnetin kautta tilattavissa sijoituskirjoissa on tarkasteltu sijoitusstrategioita Helsingin pörssin arvo-, kasvu-, laatu- ja pienyhtiöiden näkökulmista. Seitsemän teoksen sijoituskirjapaketti on nyt tilattavissa Nordnetistä tarjoushintaan. Kirjat sisältävät pyynnöstä myös signeerauksen. Lue lisää ja tilaa omasi.
—
Kirjoittajan lähipiiri omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Nordean osakkeita kirjoitushetkellä. Kirjoittaja ei sitoudu päivittämään mahdollisia omistusmuutoksia tähän blogitekstiin tekstin julkaisun jälkeen. Teksti ei ota kantaa ajoitukseen eikä yksittäisiin sijoituskohteisiin, sijoitusstrategioiden paremmuuteen tai yksittäisiin yhtiöihin. Teksti ei myöskään ota kantaa tulevaan kehitykseen. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä, indekseistä, strategioista tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta, indeksistä tai strategiasta suositusta taikka tavoitehintaa. Tässä blogissa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja, -suosituksia tai -kehotuksia, eikä sijoitustoiminnassa historia ole tae tulevista tuotoista. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään blogin välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa. Sijoitustoiminta sisältää riskin menettää pääoma kokonaan, ja jokainen vastaa sijoituksistaan itse. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju). Blogi sisältää Nordnetin markkinointilinkin.
