Joulutoive hallitukselle: velalla muutosta

 

Tutkimuksen mukaan suomalaiset käyttävät joulunviettoon keskimäärin 500 euroa. Tutkimuksessa haastateltuja ikäryhmän edustajia (18-65 vuotiaita) on Suomessa 3,2 miljoonaa. Suomalaiset siis laittavat joulunviettoon yhteensä noin 1,6 miljardia euroa.

Hallituksen esittämät pakkolait leikkaavat miljardin julkisesta taloudesta. Hallitus esittää leikkauksia lomarahoihin, sairausajan palkkaan, vuosilomiin ja työajan pidennystä tekemällä loppiaisesta ja helatorstaista palkattomia vapaita. Pakkolaeille on toki erinäisiä vaihtoehtojakin.

Voisimme tänä vuonna laittaa kaksi kolmasosaa, eli keskimäärin 333 euroa joulunviettobudjetistamme suoraan valtion kassaan. Näin saavutetut edut saadaan turvattua. Lisähyötynä joululahjojen avausrumba lyhenisi aattona. Kotiväkivalta ja ylensyöntioireilukin vähenisi. Kauppojen alennusmyynnitkin alkaisivat todennäköisesti jo ennen aattoa eikä vasta sen jälkeen.

Kinkkua ei voi samanaikaisesti syödä ja säilyttää. Jostain on luovuttava kun resurssit eivät – tässä ja nyt – riitä kaikkeen. Suomalainen ymmärtää kyllä tämän. Ongelmat syntyvät kun suhteelliset leikkaukset eivät käytännössä koeta tasapuolisiksi. Pienituloisille 500 euron joulubudjetti on märkä uni. Suurituloisille se on lähinnä katastrofi.

Kärsimisen solidaarisuus lienee demokratiassa kuitenkin välttämätöntä. Ainakin suurten muutosten aikaan. Vaikka vajaan kahden prosentin leikkaukset valtion menoista ovat ongelmiin nähden pienet, ongelmat eivät joulukeräyksellä katoa mihinkään. Suomalainen kilpailukyky on saatava kuntoon, jotta täällä kannattaisi teettää töitä. Muuten kinkku pienenee entisestään ja joulutunnelmat sen mukana.

Kun Euroopan valtioilla on keskimäärin 92 prosenttia velkaa suhteessa BKT:hen, on se Suomessa vasta vajaat 60 prosenttia. Näin ollen joulutunnelman pelastamiseksi ja rakenteellisten muutosten kyytipojaksi näyttäisi hyvin olevan tilaa elvyttävälle talouspolitiikalle. Ei siis joko tai, vaan sekä että.

Rakenteellisten muutosten vauhdittaminen velalla ei ole sama kuin pilvilinnojen ylläpitäminen velkarahalla. Ennemmin se olisi sijoitus nopeampaan muutokseen. Huomisen tulemiseen jo tänään, eikä vasta seitsemän laihan vuoden päästä.

 

 

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Dollar Photo Club

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit