Martin Paasi
Inflaatio on vilautellut nousuhalukkuuttaan sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Euroopassa inflaatio (HICP) on parissa kuukaudessa noussut negatiivisesta lähes prosentin tuntumaan. Yhdysvalloissa kymmenenvuotinen korko on noussut vuodenvaihteesta yli viidelläkymmenellä prosentilla lähes 1,5 prosenttiin.
Tavallisesti puhutaan kysyntävetoisesta inflaatiosta, eli sellaisesta, missä kysynnän johdosta talouden hyödyntä-aste lähenee maksimaalista kapasiteettia, jolloin inflaatio lähtee talouksissa olevista pullonkauloista liikkeelle.
Kun taloudet ovat vaihtelevassa määrin suljettuina, monet palvelualan ammatit jäähyllä ja taloudet käyvät puoliteholla, inflaatiopelko kuulostaa lähinnä harhaisen illuusiolta. Yhtä lailla keskuspankkien määrälliset elvytykset ja valtioiden koronatukipaketit ovat pitäneet talouksien käytössä olevan rahan määrän samana tai jopa kasvattaneet sitä (USA) normaalivuoteen nähden.
Kun keskuspankkien akuankkaraha on imuroinut kaikki sijoituskohteet markkinoilta, ihmiskunnan luoman todellisen varallisuuden on pitänyt etsiä muita sijoituskohteita. Kun kannattavia sijoituskohteita ei oikein ole (koska nollakorko), eikä ketään kiinnosta lainaraha (koska ylikapasiteetti), inflaatio on näkynyt lähinnä osakekursseissa.
Osakeindeksien nousun takana on kuitenkin vain kourallinen osakkeita. Nasdaq 100 -indeksissä viisi suurinta eli Apple, Microsoft, Amazon, Tesla ja Google muodostavat 40 prosenttia indeksistä. Samalla neljännes yhdysvaltalaisista pörssiyhtiöistä ovat zombie-yhtiöitä, jotka eivät pysty lyhentämään lainojaan.
Kun koronarokotukset nyt hakeutuvat ihmisten verisuoniin ja huominen vaikuttaa valoisammalta, patoutunut kysyntä saattaa päästä valloilleen elvytystoimenpiteiden rahoittamana. Tämä luo inflaatiopainetta. Yhtä lailla taloudessa pitäisi olla kapasiteettia tyydyttää kasvava kysyntä.
Jos pullonkauloja johonkin kohtaa taloutta syntyy, inflaatio voi lähteä vaikeasti hallittavaan kasvuun. Nouseva inflaatio halventaa korkosijoituksia, joista varsinkin keskuspankeille syntyy merkittäviä tappioita. Myös osakkeet saavat kyytiä nousevasta (diskontto)korosta.
Toistaiseksi korkoliikkeet ovat kuitenkin olleet suhteellisen maltillisia pidemmän ajan trendeihin suhteutettuna. Markkinat ovat kuitenkin aika viritetyssä tilassa, joten hermoilu on ymmärrettävää.
Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi ja puhelimitse numerosta 050 591 8292.
