Martin Paasi
Taas on kaupallisista tarpeista syntyneen Black Fridayn aika. Pyrkimyksenä on saada kuluttajat kuluttamaan. Ostamaan asioita, joita ei välttämättä tarvitse. Koska liikevaihtoa se on matalakatteisempikin liikevaihto. Ja varastot olisi hyvä saada tyhjenemään ennen joulusesongin käynnistymistä.
Näin tämä markkinatalous toimii. Varsinkin kun kaikki kustannukset eivät heijastu tuotteiden tai palveluiden hintoihin. Kuten tuotteiden tai palveluiden aiheuttamat ympäristöhaitat. Joten kun kauppiaan varastoon on kerääntynyt vääränlaista tavaraa, se kangetaan ulos esimerkiksi juuri Black Friday -kampanjan avulla.
Ymmärrän kauppiaita hyvin. Näin minäkin tekisin. Kuluttajan kannattaisi kuitenkin olla hereillä. Kun päädyt selailemaan verkkokaupan tuotteita tai samoilemaan kivijalkakaupan käytäville, kysy itseltäsi, tarvitsenko ihan aikuisten oikeasti juuri tätä tavaraa, mikä sarveiskalvoon on heijastunut tai käteen tarttunut?
Mikäli olet jo jonkin aikaa pohtinut jonkin palikan tai muun sellaisen hankintaa, toki se kannattaa alehintaan hankkia. Itse asiassa ihan kaikki kannattaa tietenkin pyrkiä hankkimaan alennetuin hinnoin. Ja kun näitä kulutuksen kampanjapäiviä riittää lähes joka toiselle viikolle, se on mahdollista.
Mutta heräteostokset ovat se varsinainen syy, miksi näitä kulutuspäiviä markkinoidaan. Kuinka usein olet mennyt esimerkiksi Ikeaan jotain tiettyä asiaa hakemaan huomataksesi kassalla, että vaunut ovat täynnä tavaraa? Näin käy meillekin. Kotiin tultaessa vanhat jutut joutavatkin sitten kaatikselle.
Ja näin ruuansulatuksen tavoin kulutamme kaloreiden lisäksi tavaraa päivästä toiseen. Kaupasta kotiovesta sisään ja ovesta roskikseen ulos. Onko tämä nyt sitten aivan välttämätöntä? Mitä jos ylimääräisten hankintojen kustannukset sen sijaan sijoittaisi, vaikka lapsille, kustannustehokkaaseen osakeindeksirahastoon?
Jokaisen hankinnan vaihtoehtoistuotto olisi silloin kymmenessä vuodessa keskimäärin noin 1x, kahdessakymmenessä vuodessa 3x ja kolmessakymmenessä vuodessa jo reilusti yli 6x. Onko tuo nyt pohtimasi satasen maksava hankinta tosiaan sen arvoinen? Joskus se toki on sitä. Mutta onko aina?
Vaikkakin tehokasta, niin eittämättä pitkäjänteinen sijoitus kustannustehokkaaseen osakeindeksirahastoon on tylsä. Mutta kuluttamisessa on tutkitusti myös pienenevä hyötyfunktio: mitä enemmän kulutat, sitä vähemmältä se tuntuu. Toisin sanoen, mitä vähemmän kulutat, sitä enemmältä se tuntuu. Ja se maksaa vähemmän.
Siksi ajattelen kulutusvelasta ja turhasta kuluttamisesta luopumista. Pitkäaikaisiin tuotteisiin tietoisesti siirtymistä. Satunnaisten ylimääräisten sijoitusten tekemistä. Kohteitakin riittää, koska maailmalla suuri osa yrityksistä toimii muulla alalla kuin kulutustuotebisneksessä. Ja maailma kiittäisi.
Pakko vielä vaan ihan nopeasti kipaista Verkkiksessä hakemassa alennuksessa oleva valvontakamera mökille 😉
Aihetta liipaten myös #rahapodi:ssa jaksossa 351, Talousneuvoloilla stoppi velkaantumiselle
