AOT, OST, SV vai pelkkä kasvuosuudellinen sijoitusrahasto?

Paperia

Kun ennen vanhaan omistit osakkeita, sinulla oli kädessäsi ison setelin näköinen, A4:n kokoinen osakekirja. Fyysinen järjestelmä oli hidas, kömpelö ja turvaton sekä arvopaperin omistajan että liikkeellelaskijan näkökulmasta. Osakekirjojen fyysinen siirtely, jakaminen osiin tai yhdistely, yhtiön valtaaminen yhtiön tietämättä ja omistuksen rekisteröinti liikkeelle laskeneen yhtiön osakastoimistossa tukkivat helposti osakeselvityksen.

Sijoitusrahasto

Vuonna 15.10.1987 Suomeen tuli voimaan ensimmäinen Sijoitusrahastolaki. Se mahdollisti rahojen siirtämisen sijoitusrahastoon, jota rahastoyhtiö hallinnoi. Mikäli sijoitit varasi rahaston kasvuosuuksiin, rahastoon kertyvät korko-, osinko- ja mahdolliset muut tuotot voitiin rahaston sisällä sijoittaa verottomasti rahastossa oleviin arvopapereihin. Näin suomalainen pääsi ensimmäistä kertaa hyödyntämään korkoa korolle -ilmiötä täysimääräisesti, ilman verojarrua.

Digitaalinen arvo-osuustili

Kun ulkomaalaisten sijoitukset Suomeen ja suomalaisiin osakeyhtiöihin sallittiin (!) vuonna 1989, fyysisten osakkeiden käsittelystä tuli yhä hankalampaa. Siksi Suomessa siirryttiin ensimmäisten joukossa käyttämään digitaalista arvo-osuusrekisteriä ja arvo-osuustilejä (AOT) vuonna 1992. Arvo-osuustileillä kuponkikorot ja osingot alettiin kirjaamaan automaattisesti omistajan lukuun ja esimerkiksi pörssiyhtiö tiesi ajantasaisesti kuka sen omistaa.

Sijoitusvakuutus ja Osakesäästötili

Samoihin aikoihin Suomessa mahdollistettiin niin sanottuja ”unit linked”-sijoitusvakuutuksia (SV), jotka ovat luonteeltaan säästöhenkivakuutuksia. Näihin voi säästää ja sijoittaa säästöt erilaisiin arvopapereihin ilman veroseuraamuksia aina siihen asti, kunnes vakuutuksesta nostetaan varoja ulos. Aivan kuten pari vuotta sitten markkinoille tuodun osakesäästötilin (OST) kohdalla, johon tosin voi siirtää vain rahaa ja sijoittaa vain osakkeisiin.

Eli tänään markkinoilla on eri vaihtoehtoja varallisuuden karttamiseksi, joista voi olla vaikea ottaa selvää, mikä sopii mihinkin tarkoitukseen. On hyvä huomata, että verotehokkaampien vaihtoehtojen kohdalla on olemassa poliittinen riski siitä, että tulevaisuudessa ehdot muuttuvat. Tätä kirjoittaessa (vuonna 2023) tilanne on tämä:

Arvo-osuustili, eli AOT

• Perustilien perustili
• Verokohtelu perustuu ns. “first-in-first-out” (FIFO) periaatteeseen ja kohdistuu saman vuoden verotukseen. Eli jos kymmenen vuotta sitten ostit sata arvopaperia kympillä, viisi vuotta sitten sata lisää viidellätoista eurolla ja nyt myyt sata paperia kahdella kympillä, myyntivoitto on 10 euroa tämän vuoden verotuksessa.
• Hankintameno-olettaman osalta käytetään hankintahintaa tai 20 prosenttia myyntihinnasta, kumpi vain on verovelvolliselle edullisinta. Jos olet pitänyt osakkeet yli kymmenen vuotta, hankintameno-olettama on 40 prosenttia.
• Eli jos sijoituksen arvo viisinkertaistuu kymmenen vuoden sisällä, hankintameno-olettama on huokeampi. Yli kymmenen vuoden pitoajalla hankintameno-olettama kannattavampi mikäli sijoituksen arvo on 2,5 -kertaistunut.
  • alle 10 v pito-ajalla niin käytä hankintameno-olettamaa,
• Arvo-osuustilille voit tallettaa niin paljon rahaa kuin haluat ja tilille voi myös siirtää arvopapereita muista arvo-osuustileistä.
• Nordnet ei peri AOT:n avaamisesta tai pitämisestä kuluja (kilpailijoista ei tietoa)
• Arvo-osuustilille voit säilyttää kaikkia arvopaperiluokkia kuten ETF:iä, rahastoja, osakkeita, obligaatioita jne.
• Kuukausisäästösopimuksen (joka on Nordnetilla kuluton) puitteissa käytettävä tilityyppi on arvo-osuustili
• Sopii erityisesti: kasvuosakkeille, osta- ja unohda sijoittajille, pitkäjänteisesti sijoittaville

Osakesäästötili, eli OST

• Ei hankintameno-olettamaa
• Voit tätä kirjoittaessa tallettaa enintään 50 000 euroa ja vain rahaa ( => 100 000 vuodesta 2024 lähtien?)
• Nordnet ei peri OST:n avaamisesta tai pitämisestä kuluja (kilpailijoista ei tietoa)
• Voit sijoittaa vain osakkeisiin
• Ei osinkoveroa suomalaisten yhtiöiden osingoista, ulkomaalaisten osalta vallitseva lähdevero
• Maksat luovutusvoittoverot vasta, kun nostat rahat OST:ista
• Sopii erityisesti: osinko-osakesijoituksille, aktiiviselle kaupankäynnille

Sijoitusvakuutus (säästöhenkivakuutus)

• Sijoitusvakuutusten ehdot ovat vakuutusyhtiökohtaisia ja eroavat merkittävästikin toisistaan
• Ei hankintameno-olettamaa
• Voit sijoittaa niin paljon kuin haluat
• Nordnetillä hallinnointipalkkio 0,35 % – 0,15 % (kilpailijoista ei ole tietoa)
• Nordnetin sijoitusvakuutuksen puitteissa voit digitaalisesti sijoittaa kaikkiin pääomaluokkiin kuten ETF:iin, rahastoihin, osakkeisiin jne.
• Maksat luovutusvoittoverot vasta, kun nostat rahat vakuutuskuoresta
• Varat ovat käytännössä vakuutusyhtiön taseessa. Tällä on merkitystä vakuutusyhtiön mahdollisen konkurssin sattuessa. Toisaalta vakuutuskuoressa oleva varallisuus ei ole sinun varallisuutta (olkoonkin, että kaikki siinä oleva varallisuus on sopimuspohjaisesti sinun hyödynnettävissä)
• Sopii erityisesti: kaikki sijoitustyylit paitsi päivittäinen kaupankäynti
• Nordnet Sijoitusvakuutuksen myöntää Nordnet Livsforsikring AS Suomen sivuliike. Nordnet Livsforsikring AS Suomen sivuliike myy sijoitusvakuutusta Nordnet Bank AB Suomen sivuliikkeen avulla.

Sijoitusrahastot

• Kasvu-osuudellisten rahastojen osalta (useimmat Euroopassa tarjottavat rahastot, “Dividend: N/A”, “Not distributing”, jne.)
• Maksat luovutusvoittoverot vasta, kun myyt rahasto-osuudet
• Yhtä tehokas kuin mikä tahansa muukin (SV, OST)
• Sopii erityisesti: kaikki sijoitustyylit paitsi päivittäinen kaupankäynti