Aliarvioivatko sijoittajat poliittisia riskejä?

Viikko sitten maanantaina oli surkea pörssipäivä Venäjän arvopaperimarkkinoilla, kun venäläiset joukot marssivat Krimille. Kurssit putosivat kuin kivi ja ruplan arvo heikkeni voimakkaasti siitä huolimatta, että keskuspankki nosti ohjauskorkoa 1,5 prosentilla. Maailman muutkin markkinat suhtautuivat erittäin kielteisesti kriisiin, vaikka reaktio jäi laimeammaksi kuin Venäjän markkinoilla.

Analyytikot ja pörssikommentaattorit kommentoivat ahkerasti tilannetta kriisin kärjistyessä ja mielestämme meillä ei ollut mitään lisättävää siihen, mitä oli jo sanottu tiedotusvälineissä. Putin esitti tiistaina maanantain kurssiromahduksen jälkeen oman näkemyksensä tilanteesta, mikä tulkittiin markkinoilla siten, että Venäjä ottaa askeleen taaksepäin. Tämän jälkeen kurssit ovat toipuneet aivan kuin Krimin ongelmat olisivat muisto menneisyydessä. Ainoastaan Venäjällä toimivien yhtiöiden osakekurssit ovat selvästi alemmalla tasolla kuin ennen kriisiä.

Ovatko sijoittajat jo tottuneet kriisiin vai ovatko he unohtaneet kokonaan Ukrainan? Markkinoiden ensireaktio uutisiin on yleensä vahvasti liioiteltu, mutta tapahtumien pitkittyessä on olemassa vaara, että sijoittajat tottuvat tilanteeseen ja aliarvioivat kehityksen merkitystä.

Vaikuttaa siltä, että ainoa mahdollinen diplomaattinen ratkaisu Ukrainan kriisiin on, että Venäjä saa liittää Krimin itseensä. Jäljelle jää kysymys: mitä Venäjä haluaa seuraavaksi suupalaksi? Ukrainan itäiset osat? Venäjäasiantuntiat ovat varmaan olleet ällikällä lyötyjä siitä, miten asiat ovat kehittyneet, koska tällä kertaa heidän analyysinsä ovat alkuvaiheessa menneet pahasti pieleen. Ongelma on, että Putin toimii täysin irrationaalisesti meidän näkökulmastamme.

Länsi tulee tekemään kaikkensa välttääkseen sodan. Talouspakottet tulevat sotaa halvemmaksi, vaikka niilläkin on erittäin kielteisiä vaikutuksia Euroopan maiden talouksiin. 65 prosenttia Venäjän viennistä suuntautuu Eurooppaan ja siten talouspakotteilla olisi tuhoisat seuraamukset Venäjän taloudelle lyhyellä aikavälillä. Venäjän vienti muodostuu pääasiallisesti kaasusta, öljystä ja metalleista. Täten olisikin todennäköistä, että Venäjä löytäisi pidemmällä aikavälillä uudet markkinat vientituotteilleen.

Eurooppa on riippuvainen Venäjän energiasta, mikä vähentää innostusta pakotteisiin, vaikka kaasuvarastot ovat ennen näkemättömän suuret leudon talven seurauksena. Venäjä on myös tärkeä kauppakumppani monelle eurooppalaiselle maalle, eikä vähintään Suomelle. Oletus, että ainoastaan Venäjälle vievät ja siellä tuotantoa harjoittavat yhtiöt kärsisivät pakotteista on harha. Kauppa ja moni muu sektori, jotka ovat riippuvaisia venäläisistä turisteista kärsivät. Kriisin seurauksena edelleen heikentynyt rupla vaikuttaa turismiin. Joka tapauksessa Suomen BKT-ennusteet taitavat tässä uudessa tilanteessa olla liian optimistisia.

Venäjällä säädettiin laki, joka mahdollistaa ulkomaisen omaisuuden sosialisoinnin. Kaikki, joilla on omaisuutta tai sijoituksia Venäjällä, tulisi olla tietoisia siitä, että omistukset saattavat hävitä yhdessä yössä. Lakia tullaan luultavasti käyttämään ainoastaan, jos länsi ryhtyy laajamittaisiin talouspakotteisiin. Mielestämme ulkomaisen omaisuuden sosialisointi on ikään kuin ampuisi itseään jalkaan, koska tämän jälkeen kukaan ei uskalla sijoittaa suurempia summia Venäjälle. Ongelmana on kuitenkin, ettei Putin ole koskaan loistanut talousajattelijana. Tuskinpa hän edes välittää asiasta.

Emme pysty sanomaan, miten markkinoilla pitäisi toimia, kun meillä ei ole kristallipalloa. Sen sijaan voimme lyhyesti kuvata mitä itse olemme tehneet. Meidän lähtökohtamme on ollut, että ennen kuin tilanne paranee, sillä on tapana huonontua emmekä ole mielestämme vielä nähneet sitä huonompaa kehitystä. Tästä syystä olemme viimeisen kahden viikon aikana lisänneet maksuvalmiuttamme, jotta voimme toimia, jos kurssit laskevat voimakkaasti. Jos kurssit eivät laske, joudumme ehkä ostamaan osakkeet hieman kalliimmalla takaisin, mutta koska arvioimme riskien olevan epäsymmetriset, olemme päätyneet turvaamaan maksuvalmiutemme.

Kaupankäyntiaktiviteettimme on viime viikolla ollut korkeampi kuin pitkään aikaan, emmekä ole olleet ainoastaan myyntilaidalla. Meillä on ollut paljon matalia ostotoimeksiantoja ja markkinaheilunnan myötä kaupat ovat usein myös toteutuneet. Parhaassa tapauksessa olemme voineet myydä osakkeet samana päivänä pienellä voitolla. Pääasiallinen strategia on ollut maksuvalmiuden varmistamisen lisäksi lisätä Venäjällä toimivien yritysten osuutta salkussamme. Tällöin olemme toki tietoisia siitä, että näihin yrityksiin liittyvä poliittinen riski on luonnottoman korkea ja kaiken lisäksi täysin ennalta arvaamaton.

On lähes sääntö, että aloitamme ostot liian aikaisin. Myönteistä tässä on, että laskeviin kursseihin on helpompaa ostaa. Kassan hallinta on ainoa ongelma, koska joutuu pitämään huolta siitä että kassa riittää siihen saakka, kun markkinat kääntyvät nousuun. Vaikka alussa ostetut osakkeet saattavat näyttää kalliilta, muodostuu keskihankintahinta tällaisessa ostostrategiassa yleensä erittäin edulliseksi.

Oletamme, että sodan todennäköisyys on erittäin pieni. Olemme valmiita ottamaan riskin, että yhtiöidemme omaisuuksia sosialisoidaan. Krimin ja sen etnisten vähemmistöjen tulevaisuuden suhteen olemme pessimistisiä. Mielestämme Ukraina tulee menettämään Krimin tavalla tai toisella, koska Putinia tuskin voidaan pakottaa luopumaan saaliistaan.

Tom Lindström