Vain konkurssiaalto voi pelastaa talouden

Kirjoituksen otsikko on raflaava ja voi kuulostaa jopa ristiriitaiselta. Vakuutan kuitenkin, että juuri konkurssit ovat yksi merkittävimmistä tekijöistä, jotka voivat pelastaa talouden ja sysätä sen uudelleen pitkän aikavälin kasvu-uralle. Kasvua nimittäin tarvitaan, sillä Suomen BKT asukasta kohden laskettuna on – usko tai älä – matalammalla kuin yli 10 vuotta sitten ennen finanssikriisiä. 2010-luku oli siis talouskasvun näkökulmasta menetetty vuosikymmen ja nyt vaaditaan radikaaleja toimenpiteitä, jotta 2020-luvulle ei käy samoin. Lähtökohdat eivät kuitenkaan ole hyvät, sillä koronakriisi on juuri romahduttanut talouden ja hallituksen asettama Vesa Vihriälän työryhmä, johon kuuluivat mm. talousnobelisti Bengt Holmström ja Sixten Korkman, varoittavat juuri siitä – toisesta menetetystä vuosikymmenestä.

Mistä talouskasvu syntyy?

Talouskasvu voidaan pitkällä aikavälillä jakaa työtuntien määrän ja työn tuottavuuden kasvuun. Tässäkin mielessä Suomen talous on jo nyt pulassa, sillä ensimmäinen tekijä, eli työtuntien määrä, laskee samalla kun työikäisen väestön määrä supistuu. Vuosien 2010–2018 aikana työikäisten määrä on vähentynyt 122 000 henkilöllä ja sama kehitys jatkuu myös hamaan tulevaisuuteen.

Ainut ajuri tulevaisuuden talouskasvulle on siis työn tuottavuuden kasvu. Käytännössä on siis kyse siitä, miten samalla panoksella saadaan enemmän aikaan. Pääroolia tässä näyttelee teknologinen kehitys. Tarvitaan siis panostuksia tuotekehitykseen ja uusiin innovaatioihin.

Epätehokkaat ja kannattamattomat resurssit parempaan käyttöön

Tälläkään hetkellä nykyiset resurssit, eli työvoima ja pääomat, eivät ole tehokkaassa käytössä. Näitä uudelleenallokoimalla talouskasvuun voidaan vaikuttaa lyhyemmälläkin aikataululla. 2000-luvulla harjoitettu keskuspankkipolitiikka on ollut omiaan luomaan ja jättämään epätehokkuuksia talouteen. Kun korot ovat nollan tuntumassa, yritykset saavat edullista lainaa, jonka velanhoitokulut ovat matalat. Etenkin finanssikriisin jälkeen keskuspankit ovat pyrkineet käynnistämään talouskasvua kanavoimalla likviditeettiä pankkien kautta reaalitalouteen. Nämä operaatiot ovat monella tapaa vaikuttaneet riskien hinnoitteluun ja useat huonommassakin kunnossa olevat yritykset ovat pystyneet lainaamaan rahaa markkinoilta. Heikot ja kannattamattomatkin yritykset ovat siis pystyneet rahoittamaan toimintansa jatkamista.

Kaiken tämän seurauksena markkinatalous ei ole toiminut totuttuun tapaan ja luova tuho ei ole päässyt tapahtumaan. Voisi jopa sanoa, että keskuspankkien ja valtioiden harjoittama politiikka on estänyt yritysten kaatumisen. Kuulostaa ehkä järkevältä, mutta terve talouskasvu syntyy vain siten, että terveiden yritysten annetaan pyöriä ja kannattamattomat päästetään konkurssiin. Konkurssi nimittäin johtaa työntekijöiden ja pääomien allokoitumiseen uusiin, kannattaviin ja tehokkaisiin yrityksiin.

Niin sanottujen zombi-yritysten määrä onkin ollut tällä vuosikymmenellä kovassa kasvussa. BIS:n määritelmän mukaan zombi-yritys on vähintään kymmenen vuotta toiminnassa ollut yritys, jonka liiketuloksen suhde korkokuluihin on alle yksi. Se ei siis selviä edes omista velkojenhoitokuluistaan, vaan keikkuu konkurssin partaalla rahoittamalla toimintansa jatkamisen aina uudella velalla. Euroopassa ja USA:ssa jopa joka kolmas listattu yritys on “zombi”.

Zombi-yritykset eivät siis synnytä talouskasvua. Ne myös investoivat vähemmät ja siten synnyttävät vähemmän työpaikkoja. Jos näiden kannattamattomien yritysten annettaisiin kaatua, vapautuisi terveille ja kasvaville yrityksille työvoimaa ja pääomaa.

Missä ovat investoinnit?

Investointien määrällä on selvä korrelaatio talouskasvun kanssa. Vielä 90-luvulla Suomen investointiaste oli suhteellisen korkea, mutta se on ollut samassa laskutrendissä Suomen talouden kanssa. Jos investointeja ei synny itsestään, valtion pitäisi keksiä sopivat insentiivit niihin kannustamiseen.

Koronavirus

Koronavirus synkentää tulevaisuuden talousnäkymää vielä entisestään. Yritykset siirtyvät koronan jälkeiseen aikaan entistä velkaantuneempina ja tehottomampina. Jo nyt on selvää, että talouskasvua tehostanut globalisaatio tulee vähenemään kriisin seurauksena.

Tähän artikkeliin liittyen on tärkeä huomata, että koronaviruksen aiheuttama talouden lama ei ole se hetki, kun yllä esitetty zombi-yritysten hallittu alasajo (“konkurssiaalto”) kannattaa toteuttaa. Nyt on tärkeintä varmistaa kaikkien elinkelpoisten, ts. kannattavien yritysten hengissä pysyminen kriisin yli.

Yhteenveto

Suomen talous on kriisissä, josta on turha syyttää koronaa. Korona toki pahentaa tilannetta vielä entisestään. Viimeiseen kymmeneen vuoteen emme ole nähneet talouskasvua BKT/asukas-mittarilla. Kun vielä samaan aikaan työikäinen väestö supistuu madaltaen yhteenlaskettua bruttokansantuotetta, tilanne ei korjaannu ainakaan itsestään.

Pitkän aikavälin ongelmien korjaamiseksi on kestettävä lyhytaikaista kärsimystä. Normaaleihin talouden sykleihin kuuluvat konkurssit ja niitä seuraavat uudet alut. Koko 2000-lukua on leimannut poliitikkojen ja keskuspankkiirien harjoittama “kvartaalitalous”, missä kaikki yritykset pyritään pelastamaan, veronmaksajien ja tulevaisuuden kasvun piikkiin. “Lisää velkaa” on ollut mantra, jonka on toivottu korjaavaan rakenteelliset ongelmat. Kun yksityinen sektori on supistunut, valtiot ovat koittaneet paikata tilannetta “elvyttämällä” itseään isommaksi. Tehottoman julkisen sektorin kasvattaminen ei kuitenkaan korjaa talouskasvun puutetta etenkään pitkässä juoksussa.

Koronakriisin seurauksena Suomen valtio ottaa valtavan määrän uutta velkaa. Elinkelpoisten yritysten toimintakyvyn varmistamisen lisäksi tuota velkaa pitäisi kohdistaa mahdollisimman tehokkaasti pitkän aikavälin talouskasvun saavuttamiseksi. Kannustamalla uusien yritysten perustamiseen, tuotekehitykseen ja investointeihin tuo tavoite voidaan saavuttaa. Sitä ei saavuteta rakentamalla lisää pyöräteitä. Samalla pitää antaa epäterveiden ja tehottomien yritysten mennä konkurssiin, jotta talouskasvun kannalta oleellisimmat tekijät (työvoima ja pääomat) voivat hakeutua talouskasvua luoviin yhtiöihin. Demografisen muutoksen seurauksena ja sitä heijastelleen julkista sektoria täytyy leikata, sillä sen suhteellinen osuus ei voi kasvaa terveessä taloudessa. Samalla nämäkin työvoimaresurssit voivat allokoitua paremmin tuottavalle yksityiselle sektorille.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
17 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Lauri Ahonen
Lauri Ahonen
15.05.2020 07:49

Ei vastikkeettomia tukia.
Jos tulot on yksityisiä niin on menot ja riskitkin.
Perustulo peliin joka ottaa kopin kaikista ja auttaa
Nousuun tästäkin ja seuraavasta pandemiastakin jota asiantuntijat veikkaavat tulevaksi 3-4v sisällä.

Ami
Ami
Vastaa  Lauri Ahonen
02.06.2020 07:54

Sorri, en ymmärä miksi perustulo auttaa? Onko se sama asiaa jos veroaste pienentäisi kaikilta? Vähän oudolta vaikuttaa: Ensin maksat verot ja sitten saat takaisin ne- miksi pitää näin olla?

Antti M.
Antti M.
Vastaa  Ami
11.06.2020 03:54

Ami, perustulo auttaa tuossa työntekijöiden siirtymävaiheessa yrityksestä toiseen. Työpaikan vaihtaminen ei ole aivan kitkatonta, sillä työntekijän tulotaso putoaa hetkellisesti nollaan ilman perustuloa. Työssäkäyvälle perustulo näkyy juurikin veroasteen pienenemisenä, mutta työttömälle se on rahallista avustusta.

Pasi
Pasi
15.05.2020 07:49

Miltähän näyttäisi laskelma, mikäli BKT laskettaisiin työelämässä olevaa henkilöä kohden? Eri maiden kohdalla saattaisi tilanne muuttua oleellisesti.

Tommi
Tommi
15.05.2020 16:17

Lähes ainoa asia, jonka muistan kansantalouden tunnilta on se, että yhteiskunnan on edullisempaa pitää hieman kannattamaton yritys pystyssä kuin antaa sen kaatua ja päästää ihmiset täysin valtion tukiverkon varaan. Olisiko mainitsemallasi mallilla siis tarkoitus leikata tästa tukiverkosta, jotta työvoima ohjautuisi todella tuottavampiin tehtäviin ja yrityksiin?

Topi
Topi
15.05.2020 18:48

Minusta julkiselta sektorilta on enää paha tehostaa. Nytkin ainakin duunariosasto on lähellä loppuunpalamista.

Tehostamalla lisää tuolta, maksamme kalliin hinnan tulevaisuudessa.

Sepeteus Makkonen
Sepeteus Makkonen
Vastaa  Topi
16.05.2020 06:22

Topi, itse ainakin näen asian toisin. Ei ole siis tarkoitus/tarkoituksenmukaista ottaa lisää irti siitä kuuluisasta “duunarin selkänahasta”, vaan tehdä asiat fiksummin. Tehokkaammin ei tarvitse tarkoittaa enemmän.

Topi
Topi
Vastaa  Jukka Lepikkö
18.05.2020 09:12

Käy kysymässä muutamalta opettajalta ja sairaanhoitajalta, missä voidaan vielä prosesseja tehostaa.

Riku
Riku
Vastaa  Topi
18.05.2020 17:54

Sähköiset oppimateriaalit ja oppimisympäristöt tukemaan opetusta.
Automatisoidaan säännöllinen lääkeannostelu ja elintoimintojen mittaus.
Nopeampi käyttöiset potilastietojärjestelmät. Suora tiedonsiirto esim: Mittauslaite -> Potilastiedot, ei niin että hoitaja lukee laitteelta ja kirjaa potilastietoihin.
Selkää säästävät henkilönostimet laajempaan käyttöön. Olisi hienoa, jos niistä saisi takakonttiin mahtuvan helposti siirrettävän version, mitä voitaisiin hyödyntää kotihoidossa ja säästyisi rahaa, kun ei joka paikkaan osteta erikseen nostinta.

Einar Wasen
Einar Wasen
16.05.2020 08:34

Kirkasotsaisen pääoman näkökulmasta asia on juurikin näin. Pääomalla ei ole kotia, se menee aina sinne missä sitä tarvitaan. Mutta työntekijällä on koti, johon hän palaa työpäivän jälkeen. Työn pitää olla kohtuullisen matkan päässä. Työntekijällä on työpäivän jälkeinen elämä. Hänellä voi olla perhe, harrastukset, ystävät tai muita sitoumuksia, jotka määrittävät asuinpaikan. Työntekijällä on koulutus. Motolle työnsä menettäneestä pätevästä metsurista on pitkä matka päteväksi kaupan kassaksi. Työntekijällä on arvokkuutensa. Kuka haluaisi tehdä työtä, joka tiedetään päätyvän kohta konkurssiin? Työntekijällä on ikänsä. Työelämän alkuvuosina on tekemiseen innostus, joka tyyntyy aikanaan tyytyväisyyteen osaamisesta ja lopulta taantuu odotukseen eläkkeelle pääsemisestä. Pääoma liikkuu, työntekijä ei. Jos… Lue lisää >>

Nikke
Nikke
Vastaa  Einar Wasen
16.05.2020 22:57

Yhteiskunnan ja ihmisten etu kollektiivina on kuitenkin luova tuho. Tuottaa enemmän onnea suuremmalle määrälle ihmisiä. Toki taloudessa, politiikassa, urheilussa, terveydessä ja kaikessa muussa on aina yksilötasolla tragedioita, paljonkin usein. Mutta niin luonto toimii. Ja niin toimii talouskin.

Nikke
Nikke
16.05.2020 22:54

Juuri näin. Kapitalismi perustui Schumpeteriläiseen luovaan tuhoon.

George Romero
George Romero
17.05.2020 16:49

Järkyttävä määrä zombi-firmoja. Oisko näistä jotakin listausta saatavilla?

Jussi
Jussi
17.05.2020 18:27

Tajuan ja olen melko lailla samaa mieltä, pyörätie-esimerkki huonosta julkisesta hankkeesta on kuitenkin epäonnistunut. Hyvä pyörätieverkosto on pitkällä ajalla tuottava investointi kansanterveyteen.