Superrahasto ja haudatun koiran metsästys

Nordnetin viime viikolla lanseeraama täysin kuluton rahasto on keskustelupalstoilla herättänyt spekulaatiota siitä, millä tavoin Nordnet niin sanotusti “vetää välistä”. Nordnet näkee nollakuluisen Superrahastonsa markkinointikeinona, mikä taas on herättänyt kysymyksiä rahaston elinkaaren pituudesta. Epäluuloisuus on yleensä tervettä maalaisjärkeä: jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se yleensä ei ole sitä. Missä kohdassa kuluttomassa Superrahastossa sitten voisi olla koira haudattuna?

Superrahasto?

Nordnet lanseerasi viime viikolla täysin kuluttoman rahaston Norjaan, Tanskaan ja Suomeen (Ruotsiin sellainen tulee jonkun ajan kuluessa). Superrahasto Suomea voi merkitä jo nyt ja kaupankäynti alkaa 17.6.

Superrahasto Suomi on tavallinen indeksirahasto (ei pörssinoteerattu ETF-rahasto), joka sijoittaa varansa OMXH25-indeksin mukaisesti suomalaisiin osakkeisiin. Rahastossa ei ole merkintä-, lunastus- tai hallinnointipalkkiota. Tämän lisäksi Nordnet on luvannut maksaa rahaston osakekaupankäynnistä syntyvät kulut, jotka tavallisesti saattavat olla jopa puolen prosentin luokkaa vuodessa.

Kaikesta huolimatta epäilyt rahastoa kohtaan ovat keskustelupalstoilla olleet sitkeässä:

“Nordnet vie osingot rahastosta”

Jotkut ovat epäilleet, että Nordnet pitäisi osingot itsellään. Osingot kuuluvat kuitenkin aina rahastolle. Osingot ovat osa rahaston omaisuutta ja kirjanpitoa, siinä missä osakkeetkin. Superrahastossa rahastoon kertyvät osinkotuotot sijoitetaan uudestaan osakkeisiin. Koska rahasto ei maksa veroa (ulkomaille rekisteröity UCITS rahasto ei myöskään tarvitse maksaa lähdeveroa Suomeen, KVL 21/2011), osinkotuotto kasvaa korkoa korolle ja verot tulee maksettavaksi vasta kun rahasto-osuudet myydään.

“Väärä vertailuindeksi”

Superrahaston vertailuindeksistä ei ole ”virallista”, osinkotuottoa huomioivaa versiota (KORJAUS 7.5.2015: Viime kesästä lähtien pörssi julkaisee myös osinkokorjattua versiota Superrahaston vertailuindeksistä, OMXH25GI). Pörssin julkaisema OMXH25-indeksi on pääasiallisesti johdannaisindeksi, joka toimii Suomen osakemarkkinoita kuvaavana kohde-etuutena. Koska Superrahastoon kuitenkin kertyy osinkotuottoa, rahaston kurssikehitys peittoaa OMXH25-indeksin kehityksen vuotuisen osinkotuoton verran. Vertailuindeksistä lasketaan kuitenkin myös osinkotuotot huomioivaa versiota, ainakin Bloombergin toimesta. Siksi lähden siitä, että Nordnet käyttää tuotto-korjattua indeksiä vertailussaan, koska rahaston indeksipoikkeamaa arvioitaessa muutakaan järkevää vaihtoehtoa ei ole.

Tässä yhteydessä on hyvä myös huomata, että Superrahastossa ei ole tuottosidonnaista palkkiota (jolloin indeksivalinnalla olisi kaupallinen merkitys), kukaan ei väitä että Superrahasto tuottaisi vertailuindeksiään paremmin (kyseessä on passiivinen indeksirahasto) ja kaikki osingot kertyvät joka tapauksessa rahastoon.

“Nordnet vetää osakevälityksen yhteydessä välistä”

Keskustelupalstoilla on myös esitetty väitteitä siitä, että rahasto tekisi osakekauppaa vain Nordnetin välityksellä. Nordnetille tästä ei kuitenkaan syntyisi mitään hyötyä, koska se on sitoutunut korvaamaan Superrahastolle osakekaupankäynnistä syntyvät kulut. Nordnetin kannalta nämä kulut ovat käytännössä sama asia kuin sen maksamat palkat, IT-kulut tai muut operatiiviset kulut. Liiketoiminnan kannalta Superrahasto on Nordnetille (kustannustehokasta) markkinointia.

“Rahasto kuopataan parin vuoden kuluttua”

Tästä on puolestaan seurannut epäilys siitä, että rahasto lakkautetaan parin vuoden kuluttua, kun ”markkinointikampanja päättyy”. Mitään takuita Superrahaston ikuisuudesta en pysty antamaan. Mutta jos rahaston pääasiallinen tarkoitus on markkinointi, olisi kohtalaisen typerää aiheuttaa vastareaktio kuoppaamalla Suomen, kautta aikojen ensimmäinen, täysin kuluton rahasto muutaman vuoden jälkeen. Lisäksi indeksirahaston ylläpidosta syntyvät kulut ovat suhteellisen pienet. Näin ollen Nordnetin vuotuiset ”markkinointikulutkin” ovat hyvin maltilliset. Esimerkiksi Ruotsissa Avanza on pyörittänyt kulutonta rahastoa jo kahdeksan vuotta.

“Nordnet käärii hilloa osakelainauksesta”

Lopuksi on esitetty vielä epäilyksiä siitä, että Nordnet ottaisi rahaston osakelainauksesta syntyvät tuotot itselleen. Superrahasto voi tosiaan lainata 20 prosenttia omistamistaan osakkeista taholle, joka haluaa myydä osakkeita lyhyeksi*. Rahasto saa lainaamilleen osakkeille lainan ajaksi vakuutta siltä varalta, että lainanottaja ei pystyisi palauttamaan lainaamiansa osakkeita rahastolle. Vakuuden määrä ylittää lainattujen osakkeiden markkina-arvon ja vakuusmäärää korjataan tarvittaessa päivittäin. Osinkojen tavoin, osakelainauksesta syntyvä tuotto kuuluu aina rahastolle, eli sen osuudenomistajille. Näin ollen Superrahasto voi itse asiassa tuottaa osinkokorjattua vertailuindeksiään paremmin.

Salaliitto?

Kaikesta epäluuloisuudesta huolimatta mitään haudattua koiraa tai salaliittoa ei ole olemassa. Rahastoyhtiö (Öhman) laskee päivittäin julkisen rahasto-osuuden arvon, johon sekä osto- että myyntitoimeksiannot toteutetaan. Lisäksi rahastoyhtiön toimintaa valvoo Nordnetin lisäksi rahaston säilytysyhteisö (SEB), rahaston tilintarkastaja (EY) sekä Finanssivalvonta.

Hyvä Superrahasto?

Superrahasto on minun mielestäni mieletön tuote. Sijoittajat voivat sen avulla hyödyntää korkoa korolle -efektin täysimääräisesti. Sen merkitys on suuri, koska kulut syövät pitkässä juoksussa jopa suurimman osan tuotostasi. Indeksirahastosijoittaja tietää kaiken lisäksi jo tänään, että hänen sijoituksensa kuuluu tuotoltaan tulevaisuuden parhaimmistoon.

Silläkin riskillä että tämä menee jo myyntipuheeksi todettakoon vielä, että Nordnetilla sekä asiakkuus että kuukausisäästäminen on ilmaista. Olisiko tässä nyt se kuuluisa ilmainen lounas? Minusta on.

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292.

* Joku voi myydä osakkeita joita hänellä ei ole, siinä toivossa, että myöhemmin voisi ostaa ne takaisin halvemmalla. Myynnin ja takaisinoston väliseksi ajaksi osakkeita on lainattava jostakin. Osakelainauksesta maksetaan korvausta, joka vuositasolla vaihtelee muutaman prosentin kymmenyksestä, muutamaan prosenttiin.

Kuvan lähde: thenypost.files.wordpress.com