Onko sijoitukset metsässä?

Olin pari viikkoa sitten MTV Huomenta Suomi lähetyksessä keskustelemassa metsään sijoittamisesta. Siis siihen vihreään sijoituskohteeseen, jota Suomi on pullollaan ja missä suomalaiset mielellään viettävät vapaa-aikansakin.

Metsä on hieno sijoituskohde. Monet eivät kuitenkaan miellä metsää sijoituskohteeksi ja toiset eivät edes tiedosta omistavansa sitä. Metsän omistaminen voi kuitenkin olla kannattavaa. Esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen menetelmällä ja viimeistään lainavivulla metsä lähentelee tuotoltaan osaketuottoa.

Metsän tuotto

Metsäntukimuslaitoksen tekemän selvityksen mukaan, puuntuotannon keskimääräinen sijoitustuotto on viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana liikkunut 3 – 4 prosentin välillä (katso kuvaaja alla).

Metsäsijoituksen tuotto rippuu luonnollisesti siitä, kuinka halvalla metsän saa ostettua ja miten sitä käsittelee. Metsätalouden suunnittelun professori Timo Pukkala laskelmien mukaan, Suomen keskiosan etelälaidalla, puuston kantohinta (metsässä olevan kasvavan puun hinta) on noin 6500 euroa hehtaaria kohti.

Jos sijoittaja ostaa puut kantohinnalla ja maksaa metsämaasta 1000 €/ha, sijoituksen suuruus on 7500 €/ha. Etelä-Suomessa tuo tuhannen euron hinta hehtaarista vaikuttaa epärealistisen alhaiselta, mutta Keski-Suomesta pohjoiseen hintataso on mahdollinen.

Ostettua metsää voi sitten käsitellä perinteisellä avohakkuulla, jolloin puut kaadetaan ja tilalle istutetaan nopeakasvuisia kuusia. Tätä menetelmää kutsutaan istutukseksi. Metsässä tehdään kaksi harvennusta kiertoaikana, joka on 65 vuotta. Ensimmäinen harvennus on alaharvennus (pienemmät puut) ja toisessa poistetaan tasaisesti kaikenkokoisia puita. Päätehakkuuhetkellä kuusikon keskiläpimitta on 26 cm.

Vaihtoehto avohakkuulle on niin sanottu jatkuvan kasvatuksen menetelmä (myös peitteinen metsätalous). Siinä metsikössä tehdään harvennuksia aluksi 15 vuoden välein kunnes metsikkö on muuttunut säännöllisen eri-ikäiseksi kuusivaltaiseksi metsäksi, jonka jälkeen hakkuuväli on 20 vuotta. Jatkuvassa kasvatuksessa metsä näyttää aina metsältä, istutuksia ei tarvita ja tulovirrat ovat tasaisempia.

Yllämainittu 7 500 euron sijoitus hehtaarilta, antaa professori Pukkalan laskelmien mukaan istutuksessa keskimäärin noin 4 prosentin, ja jatkuvassa kasvatuksessa noin 5 prosentin vuotuisen tuoton. Vaikka istutuskuusikon puuntuotos on 25 prosenttia suurempi, jatkuvassa kasvatuksessa sijoituksen tuotto on kuitenkin 17 prosenttia parempi.

Yllä Pukkalan istutus- ja jatkuvan kasvatuksen vuosittaiset tuottoprosentit. Kuten kuvaajista voi päätellä, jatkuva kasvatus on riskittömämpi paitsi istutusvaiheen puuttumisen, myös kassavirtojen suhteellisen tasaisuuden takia.

Myös Arvometsäkeskuksen tekemä vertailu jatkuvan kasvatuksen (“Arvometsä”) ja istutusmentelmän (“Perinteinen”) kassavirroista kahdenkymmenen vuoden ajalta tukee Pukkalan laskelmia (alla).

Aktiivisella otteella metsäsijoituksen tuottoa näyttäisi siis voivan nostaa merkittävästi. Passiivisten metsänomistajien kannattaisi havahtua tästä. Perintönä saatu “arvoton” metsäkaistale-pahanen saattaa pienellä vaivalla antaa merkittävää tuottaa.

Noin 3-4 prosentin vuotuisten hakkuutulojen lisäksi metsä tuottaa myös arvonnousun kautta. Maanmittauslaitoksen mukaan metsäkiinteistöjen nimellinen arvonnousu viimeisten 15 vuoden aikana on ollut vajaat 4 prosenttia vuodessa (katso kuvaaja alla).

Yhteenlaskettuna metsäsijoituksesta näyttäisi siis parhaimmillaan voivan odottaa noin 7-8 prosentin nimellistuottoa, osakesijoitusta alhaisemmalla riskillä. Ainakin sopivalla lainaosuudella (vivulla) tuollainen tuotto-odotus vaikuttaa täysin realistiselta.

Metsäsijoituksen hyödyt

Sijoitus metsään tuottaa keskuspankkien ohjauskoroista, liikeyritysten tavoitteista ja osakekurssien kehityksestä riippumatta. Riskinhajautuksen kannalta metsäsijoitus onkin oiva lisä sijoitussalkkuun. Puu kasvaa meni maailman markkinat mihin suuntaan tahansa.

Toki tässäkin pätee sijoituksesta syntyvien kulujen merkitys, eli mitä enemmän niitä on, sitä vähemmän tuottoa saat sijoituksellesi. Kiinteistökauppaa rokottaa 4 prosentin varainsiirtovero, jota tässä yhteydessä voi verrata sijoitusrahaston merkintäpalkkioon.

Metsäsijoitus tuottaa kuitenkin vähintäänkin kohtuullisesti pitkässä juoksussa ja perintömetsää voi verrata hiomattomaan timanttiin. Pienellä hinkkaamisella siitä voi saada hyvän ja vakaan tuottolähteen.

Metsän pitkäjänteisen ominaispiirteensä vuoksi metsäsijoittaja myös vältyy turhalta ja kalliilta hötkyilyltä, mihin osakesijoittaja niin usein sortuu. Näin kannattavaa pitkäjänteistä sijoitustoimintaa ei kurssiheilahdukset ja huonot hermot pääse pilaamaan.

Sijotusmuodot

Metsään voi luonnollisesti sijoittaa suoraan itse metsää ostamalla. Pienemmän metsän voi hoitaa itse jolloin sinulla on hyvä syy hankkia mönkkäri ja pudottaa kiloja, mutta voit toki ulkoistaa metsänhoidon myös esimerkiksi paikalliselle metsänhoitoyhdistykselle. Yhteismetsäporukkaan liittymällä pääset helpomalla ja osaksi suurempaa metsäkokonaisuutta, missä luonnollisesti on hyvin hajautettu metsäsalkku ja suurtuotannon hyödyt.

Viime aikoina myös metsäsijoituksiin erikoistuneet sijoitusrahastot (esimerkiksi United Bankers, Taaleritehdas, OP) ovat yleistyneet. Rahastojen hyödyt sijoittajalle muistuttavat pitkälti yhteismetsistä saatavia hyötyjä, mutta rahastoihin pääsee mukaan vielä pienemmällä vaivalla ja summalla.

Hyödyllisiä linkkejä:

Luonnonvarakeskus (Luke), Metsä sijoituskohteena

Sijoittaja.fi, Metsä sijoituskohteena

Metla, Metsätilastotiedote

Sijoitusmetsät, Metsäsijoittamisen neuvonantaja

Metsäkeskus, Yhteismetsän perustaminen

Arvometsä, Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paikalliset metsänhoitoyhdistykset

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Adobe Stock.