Mistä tänä vuonna puhutaan verokeskusteluissa?

Ennustan vuodesta 2017 vilkasta verokeskustelun vuotta. Tai ainakin toivon, että verotuksesta keskusteltaisiin laajasti ja asiallisesti, sillä tämän vuoden aikana pitäisi tehdä merkittäviä verotukseen vaikuttavia päätöksiä.

Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän määräaika päättyy tammikuussa. Työryhmän tehtävänä on arvioida nykyistä verojärjestelmää suomalaisten yritysten kilpailukyvyn kannalta ja toisaalta arvioida erilaisia yksittäisiä keskustelussa esiin nostettuja ideoita ja ongelmia.

Tällaisia ovat esimerkiksi investointivaraus ja First North -kauppapaikalla olevien yhtiöiden osinkojen verotus. Työryhmän pitäisi myös ottaa kantaa pienten osinkotulojen verovapauteen.

Työryhmään kuuluu kokeneita verotohtoreita, joten ehdotuksesta on lupa odottaa ehjää kokonaisuutta. Työryhmän muistion pitäisi olla peruste hallituksen puoliväliriihen päätöksille. Toivottavasti taas ei käy niin, että poliitikot ja eturyhmät ryntäävät torjumaan esityksestä palasen kerrallaan vaivautumatta miettimään kokonaisuutta.

Joka tapauksessa odotettavissa on vilkasta keskustelua ainakin huhtikuussa pidettävään puoliväliriiheen saakka.

Yritysverotusta pohditaan myös toisaalla. Osakeyhtiön tulolähteiden poistamisesta on tehty poliittinen periaatepäätös viime elokuun budjettiriihessä. Lakiesitys tehdään virkamiestyönä, mutta hankkeen tueksi on kerätty ulkopuolisista asiantuntijoista asiantuntijaryhmä. Se ei anna erikseen mitään mietintöä, vaan auttaa virkamiehiä.

Hanke on mitä kannatettavin. Osakeyhtiöiden tulolähdejaosta pitäisi lopultakin päästä eroon.  Osakeyhtiön tulojen ja varojen keinotekoinen lokerointi merkitsee aina yliverotuksen vaaraa.

Pelättävissä kuitenkin on, että tulolähdejako säilytetään tosiasiassa säätämällä rajoituksia arvopapereiden ja kiinteistöjen luovutustappioiden vähentämiseen. Erityisen vaikea on kuvitella, että valtiovarainministeriö hyväksyisi millinkään laajennusta käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoiton verovapauteen.

Toivottavasti kuvitellut ongelmat eivät estä todellisten vääryyksien korjaamista.

Suurten yritysten ja yksittäisten henkilöiden veronkiertoa on kauhisteltu jo pari vuotta otsikoissa ja keskusteluissa. Puheenvuorot perustuslaista ja oikeusturvasta ja Verohallinnon yli-innokkuus ovat kääntämässä keskustelun suuntaa. Ennustan, että otsikoissa on tänä vuonna myös verottajan virheiden vuoksi vaikeuksiin joutuneita yrittäjiä ja huippuosaajien veropakolaisuus.

Veronkierto on kuuma puheenaihe myös kansainvälisissä ympyröissä. Yhdysvallat, OECD ja EU järjestelevät kilvan automaattista tietojen vaihtoa, veroparatiisien läpivalaisua ja valtioiden välisen verokilpailun rajoituksia.

Tässä tohinassa on kaivettu esiin myös hanke monikansallisten yritysten verottamisesta yhteisillä säännöillä ja verojen jakamisesta valtioiden välillä. On vaikea kuvitella, että yhdenkään EU-valtion valtiovarainministeri suostuu siihen, että joku muu määrää, miten valtion parhaita veronmaksajia verotetaan, ja vielä vähemmän siihen, että niiden verot jaetaan joillekin muille.

Keskustelu siitä, missä on raja kielletyn veronkierron ja sallitun verosuunnittelun välillä, on aina paikallaan. Sitä keskustelua tulisi kuitenkin käydä analyyttisesti yhteiskunnan parasta etsien eikä vastapuolta mollaten ja demonisoiden. Valitettavasti analyyttinen keskustelu ja avoimuus uusille ajatuksille on kovin työlästä ja vaativaa.

Vesa Korpela

Kirjoittaja on lakiasiain johtaja Veronmaksajain Keskusliitossa.

Kuva: iStockphoto.com

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit