YhteistyökumppaniKaupallinen yhteistyö Aktian kanssa.
Miltä korkomarkkinoilla näyttää tällä hetkellä ja miten korkokehitys vaikuttaa korkorahastojen tuottokäyriin? Miksi korkosijoitusta kannattaisi harkita osakkeiden rinnalle? Millaisia korkorahastoja Aktia tarjoaa? Muun muassa näitä kysyimme Aktian allokaatiojohtaja Patrik Moringilta.
Miltä korkomarkkinat näyttävät tällä hetkellä?
Tämä vuosi on ollut äärimmäisen hankala myös korkomarkkinoilla. Taustalla on ollut se, että korkotaso on noussut rajusti, mikä on laskenut korkosijoitusten arvoja. Mutta, kun katsotaan eteenpäin, korkotason nousu on tehnyt sen, että tilanne näyttää nyt tosi hyvältä – olettaen tietenkin, että nousu ei jatku samanlaisena. Ja siitäkin ehkä on jo merkkejä, että pahin alkaisi olla pikkuhiljaa ohi.
Miten tämä tilanne vaikuttaa Aktian rahastoihin?
Ehkä tuossa korkojen nousussa täytyy erottaa yhtäältä lyhyiden korkojen nousu ja se, mitä keskuspankit tekevät, ja sitten toisaalta pitkien korkojen nousu, joka on enemmän riippuvaista inflaatio-odotuksista ja talouskasvusta. Pitkien korkojen nousu erityisesti on ollut haitallista korko-omistusten arvoille, mutta niiden osalta alkaa näyttää siltä, että valtaosin liike alkaisi olla sisällä. Todennäköisesti jonkin verran nousua tullaan edelleen näkemään, mutta jos se pikkuhiljaa rauhoittuu, päästään tilanteeseen, jossa sijoittaja voi nauttia nykyisistä korkeista juoksevista tuotoista. Tällaisessa ympäristössä ei korkosijoittajan näkövinkkelistä ole oltu vuosiin, ehkä jopa yli kymmeneen vuoteen.
Miten korkotuotteilla ja -rahastoilla tehdään tuottoa? Osakemarkkinoillahan yritetään vähän niin kuin kauhoa sieltä pohjalta, mutta eikö korkomarkkinoilla ole niin päin, että silloin kun ollaan siellä korkohuipussa, on se paras hetki?
Tämän voi jakaa oikeastaan kahteen osaan. Yksi on se kuponkituotto, tai juokseva tuotto, eli salkussa olevien lappujen tuottama päivittäinen kuponkikorko. Ja toinen on se, miten pääoman arvo kehittyy, johon vaikuttaa sitten se korkotaso. Eli, kun korkotaso lähtee laskuun, se on se paras hetki, koska silloin niiden vanhojen salkussa olevien papereiden hinnat nousevat. Eli siinä mielessä korkomarkkina toimii käänteisesti verrattuna osakemarkkinaan.
Totesit äsken, että meillä alkaa olla se tilanne, että ollaan siellä korkohuipulla, joka on paras hetki sijoittaa korkotuotteisiin. Millaisia odotuksia teillä on rahastojenne suhteen?
Rahastoissa tuottoennuste on noussut tosi paljon siitä, missä oltiin esimerkiksi vielä viime vuoden vaihteessa. Tällä hetkellä lyhyen koron rahastoissakin pääsee jo 3–4 % tuottotasoihin, ja noin vuoden korkoriskillä yrityslainarahastoissa yli 5 %. Sitten jos mennään luottoriskissä vähän pidemmälle, eli high yield -luokkaan, tasot lähentelevät jo kymppiä. Kehittyvien talouksien lainoissa puhutaan jo kaksinumeroisista tuottoluvuista juoksevan tuoton osalta. Mutta se, mihin pitkien korkojen taso asettuu, on tietysti vielä liikkuva komponentti. Jos siinä ei tapahdu merkittävää nousua nykytasosta, silloin päästään nauttimaan näistä juoksevista tuotoista.
Tässähän on 10–15 vuoden matalien korkojen jakso taustalla, jolloin korkosijoittaminen ei ole ollut mitenkään erityisen houkuttelevaa. Tänä vuonna tilanne on muuttunut aika dramaattisesti. Kyllä meilläkin näkyy, että kysyntä on lisääntynyt ja korkosijoituksista puhutaan enemmän kuin vuosiin. Itsekin olen käynyt vuosia erilaisissa tilaisuuksissa juttelemassa siitä, että osakemarkkina sitä ja osakemarkkina tätä, mutta korot ovat olleet täysin unholassa. Erityisesti nyt kesän jälkeen koroista on puhuttu enemmän kuin minun urani aikana oikeastaan koskaan.
Nordnetin asiakkaat sijoittavat pääsääntöisesti osakkeisiin. Miksi osakkeiden kaveriksi tarvittaisiin näitä korkolappuja?
Pidemmällä aikavälillä korkosijoitukset tuovat salkkuun hajautusta. Ja nyt esimerkiksi näissä korkeamman riskin korkotuotteissa juoksevat tuotot tai ja tuotto-odotukset lähentelevät sellaisia tasoja, mitä osakkeista voi pitkällä aikavälillä saada. Kyllähän tämä on mahdollisuus tasapainottaa salkkua niin, että heilahtelut olisivat pienempiä, luopumatta kuitenkaan tuotoista.
Kuluva vuosi on ollut huono esimerkki tästä, koska alkuvuodesta sekä korko- että osakesijoitusten arvot ovat tulleet suurin piirtein saman verran alaspäin. Mutta kyllä tilanne taas muuttuu eteenpäin mentäessä. Osakemarkkinaan kuuluu luontaisesti paljon isompi heilunta kuin korkosijoituksiin. Minulle on yksi vanha korkosijoitustaustainen kollega aikanaan opettanut, että korkomarkkinoiden hyvä puoli on se, että jokainen päivä on korkopäivä. Eli niin kauan kuin markkinoilla ei tapahdu mitään dramaattista, sieltä nakuttelee juoksevaa tuottoa sisään. Se on vähän niin kuin osinko, mutta sitä tulee joka päivä.
Haluaisitko kertoa vähän, millaisia korkosijoituksia teillä on tarjolla Nordnetin asiakkaille?
Meillähän on Aktiassa aika laajasti korkorahastoja, mutta jos muutaman esimerkin nostaa vähän eri kohdista riskikäyrää, siellä vähäriskisemmässä päässä on meidän Aktia Lyhyt Yrityskorko+ -rahasto, joka sijoittaa noin vuoden mittaisella korkoriskillä. Siellä juoksevat tuotot ovat tällä hetkellä 3,5 % tienoilla. Se on tällainen, ei nyt käteistä vastaava, mutta kuitenkin vähäriskisempi vaihtoehto, jossa korkojen heilahtelu ei niin paljon vaikuta arvoon.
Sitten, jos siirrytään askel eteenpäin, siellä on meidän Aktia Corporate Bond+ -rahasto, jolla on jo pitkä historia. Rahasto sijoittaa hyvän luottoluokituksen yrityslainoihin Euroopassa. Siinä juoksevat tuotot ovat tällä hetkellä yli 5,5 %, ja korkoriskiä on hiukan enemmän kuin tuossa lyhyessä yrityskorkorahastossa. Eli se on hiukan enemmän alttiina korkojen liikkeille, mutta juokseva tuotto on myös sitten selkeästi jo korkeammalla tasolla.
High yield -markkinasta voisi nostaa esiin meidän pohjoismaisen Aktia Nordic High Yield -rahastomme, jonka juokseva tuotto on jo lähes 10 % tällä hetkellä ja duraatio, eli korkoriski, ainoastaan 2 vuotta. Siinä jo korkotason pitäisi nousta aika paljon, jotta sijoituksella alkaisi mennä huonosti. Toki siinä on yritysten luottoriskiä jonkun verran enemmän. Yritykset ovat joko luottoluokittelemattomia tai sitten vähän heikomman luottoluokituksen yrityksiä, mutta ei sielläkään maksuhäiriöistä ole näköpiirissä, että yritysten tilanne olisi muuttumassa merkittävästi heikommaksi. Eli kyllä se siinä mielessä näyttää myös erittäin houkuttelevalta.
Sitten meillä on aika laaja kehittyvien markkinoiden valikoima. Siellä on nyt tällä hetkellä ehkä houkuttelevin näkymä paikallisvaluuttamääräisissä valtionlainoissa, eli Aktia Emerging Market Local Currency Bond+ -rahastossa, joka sijoittaa kehittyviin talouksiin maailmanlaajuisesti. Rahastolla on erittäin hyvä track record myös tänä vuonna, taitaa olla peräti plussalla, eli se on pärjännyt tämän myllerryksen läpi erittäin mallikkaasti.
Mitkä ovat sinun vinkkisi aloittelevalle korkosijoittajalle?
Varmasti kannattaa miettiä samaa kuin osakkeissakin, että mikä on se oma riskinsietokyky, kuinka pitkälle sinne riskillisempiin, esimerkiksi high yieldeihin, haluaa mennä. Ettei pelkästään katso juoksevaa tuottoa, vaan ottaa huomioon, että korkeampaan tuottoon liittyy aina hiukan korkeampi riski. Kannattaa tutustua eri tuotteisiin ja katsoa, mitkä niiden juoksevat tuotot ovat, ja mikä on niiden duraatio, eli korkoriski. Mitä pitempi duraatio, sen herkempi kyseinen rahasto on korkotason heilahteluille. Ja arvonkehitys myös. Tässä pätee ihan sama kuin kaikessa muussakin sijoittamisessa, hajauttaminen, ja myös ajallinen hajauttaminen, on tärkeää. Eli ei ehkä kannata mennä kerralla all in, vaan on hyvä katsoa mihin suuntaan korkotilanne tästä kehittyy. Absoluuttisen korkohuipun löytäminen on kohtuullisen vaikeata kenelle tahansa, joten pikkuhiljaa mukaan. Mutta kyllä tässä kokonaisuutena voi sanoa, että tilanne on jo hyvin houkutteleva.
Tämä on mainos. Tämä materiaali ei ole Aktia Pankki Oyj:n antama yksilöllinen suositus asiakkaalle. Tässä materiaalissa esitetyt tiedot koskevat julkaisuaikaan vallinnutta tilannetta ja tiedot voivat tai ovat voineet muuttua. Materiaalissa esitetyt tiedot eivät muodosta täydellistä kuvausta sijoituskohteesta tai sijoituskohteeseen liittyvistä riskeistä. Sijoittamiseen liittyy riski sijoitetun pääoman menettämisestä osittain tai kokonaan. Myös odotettu tuotto voi jäädä saamatta. Tulevia tuottoja ei voida päätellä aiemmasta tuloksesta. Esitettävät skenaariot ovat tulevan tuloksen arvio, joka perustuu aiempiin tietoihin siitä, miten tämän sijoituksen arvo vaihtelee, ja/tai nykyisiin markkinaolosuhteisiin, eivätkä ne ole täsmällinen indikaattori. Saatava tulos vaihtelee sen mukaan, millainen markkinoiden kehitys on ja miten kauan sijoitusta/tuotetta pidetään hallussa. Esimerkkilaskelman perusteella ei voi muodostaa luotettavia oletuksia tulevasta tuotto- tai arvonkehityksestä.
Asiakkaan tulee aina ennen sijoituspäätöksen tekemistä tutustua rahoitusvälineen ominaisuuksiin, kuluihin ja riskeihin, jotka ilmenevät esimerkiksi avaintietoasiakirjasta, lainakohtaisista ehdoista ja ohjelmaesitteestä. Aktia Pankki Oyj ei vastaa mistään välittömästä tai välillisestä tappiosta tai vahingosta, joka aiheutuu siitä, että asiakas on käyttänyt julkaisua sijoituspäätöstensä perusteena. Aktia Pankki Oyj ei vastaa asiakkaan sijoitustoiminnan tuloksesta. Tuleva tulos riippuu verotuksesta, joka puolestaan riippuu kunkin sijoittajan henkilökohtaisesta tilanteesta ja voi muuttua jatkossa. Säännöt, rahastoesitteet, avaintietoesitteet ja muut viralliset asiakirjat sekä Aktia Pankki Oyj:n sijoittajatiedote ovat saatavissa veloituksetta suomen- ja ruotsinkielisenä Aktian toimipisteissä ja osoitteessa www.aktia.fi. Rahastoja hallinnoi Aktia Rahastoyhtiö Oy, joka kuuluu Aktia-konserniin. Aktia Pankki Oyj toimii Aktia Rahastoyhtiö Oy:n asiamiehenä.
