Vaurastumisen ainoa este on pitkäjänteisyyden puute

Viimeisten viidentoista vuoden aikana olemme saaneet muutamaa lyhyttä dippiä lukuun ottamatta nauttia lähes yhtäjaksoisesta pörssinoususta, varsinkin Yhdysvalloissa. Markkinoilla on kokonainen ammattilaisten sukupolvi, joka ei ole eläessään nähnyt vuoden tai sitä pidempää markkinalaskua. Se ei tietenkään ole nuorison vika, eikä tee heitä tyhmiksi, mutta tämä seikka vaikuttanee myös pörssikuplan paisumisen jatkumiseen.

Tällaisessa huolta herättää tietenkin pörssiromahduksen vaikutus säästäjiin. Katkeaako heidän pitkäjänteisestä, oikeanlaisesta tekemisestänsä pörssiromahduksen seurauksesta aasinselkä? Palaammeko me kansakuntana takaisin ruutuun yksi, missä haikeana muistellaan aikaa ennen romahdusta, jolloin tavallisilla matti- ja maijameikeläisillä oli jopa satojen tuhansien arvopaperisalkkuja? Lopettavatko kaikki piensäästäjät säästämisen?

Toivottavasti eivät, vaikka mikään ei tunnu niin turhauttavalta kuin rahojen siirtäminen kuukausisäästöön, missä salkun arvo jatkaa sulamistaan. Silloin ei välttämättä auta, että ylienergisen pirteä sijoitusasiantuntija jauhaa “kaksi yhden hinnalla”-mantraa. Tai ainakaan se, että kuin sienet sateella ilmestyneet vaurastumiskonsultit tunnollisesti jatkavat sulavan varallisuutensa viestimistä somessa.

Kyse on ehkä enemmänkin siitä, että viimeisen vuosikymmenen aikana keskuspankkien douppaama osakemarkkina ei ole ollut edustava otos siitä, mitä se on ollut viimeisen kahdensadan vuoden aikana. Joten kylmä kyyti ja sen kesto yllättävät varmasti monet. Siksi on jo nyt tärkeää muistuttaa sijoittajia ja säästäjiä nykymenon kestämättömyydestä. Kuoppia on tiedossa, mutta milloin? Sitä ei tiedä kukaan.

Myöskään alamäessä kukaan ei sitten tiedä milloin suunta muuttuu nousujohteiseksi. Ainoa asia mitä ihmiskunta on pystynyt osoittamaan tietävänsä, on se, että osakesäästäminen on pitkäjänteistä puuhaa ja se toimii varmasti, mutta vain pitkässä juoksussa. Joten pörssiromahdusten puuttuessa suosittelen kaikkia harjoittelemaan kurssilaskukestävyyttä mentaaliharjoittelemalla sitä miltä tuntuu, kun salkkusi arvo puolittuu.

Maailma on tällä hetkellä synkkä, enkä halua synkistellä sen enempää. Osakemarkkinat ovat Yhdysvalloissa osoittaneet lähes surrealistista kriisikestävyyttä. Jos minua viisaammilta kysyy, osakemarkkinat voivat hyvinkin nousta ensi vuonna. Toivon tietenkin niin. Yhtä lailla toivon myös, että yhä useammalla yksityissijoittajalla on realistiset odotukset. Ja pitkäjänteisyyttä sinä päivänä, kun tiputuspeli alkaa.