Maksullinen osakeanti, uuden hankintahinnan määritys ja FiFo

Osakeannit eli yhtiötapahtumat, joissa osakeyhtiö tarjoaa uusia osakkeita merkittäväksi, 1.1.2015 tai sen jälkeen määräytyvät TVL 47.3 §:n mukaisesti niin, että “verovelvollisen aikaisemmin omistaman osakkeen tai osuuden hankintameno sekä sen perusteella merkityn osakkeen tai osuuden hankintameno jaetaan sekä aikaisemmin omistetun että sen perusteella merkityn osakkeen tai osuuden hankintamenoksi” (Ossa 2006, 117). Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että hankintameno jakautuu osakeantitilanteessa osakekohtaisesti (Fasoúlas, Manninen & Niiranen 2012, 109).

Osakeyhtiölaki määrittelee osakeannit maksullisiksi, alihintaisiksi tai maksuttomiksi (Korpela 2012, 135). Kun osakeyhtiö päättää osakeannin toteuttamisesta, on lähtökohtaisesti jokaisella aiemmalla osakkeenomistajlla oikeus muttei velvollisuutta merkitä uusia osakkeita. Halutessaan osakkeenomsitaja voi myös myydä hankintahinnattomat merkintäoikeudet, joista voidaan vähentää heti kättelyssä ainakin 20 %:n hankintameno-olettama.

Maksulliset osakeannit ovat päällisin puolin mekaanisesti hieman hankalia tapahtumia, mutta loppujen lopuksi niitä ei ole kovin vaikea ymmärtää. Osakeantien tapauksessa vanhan omistuksen perusteella hankittujen uusien osakkeiden hankintameno jakautuu yhteenlasketusti vanhojen ja uusien osakkeiden kesken. Tarvittaessa voidaan taas hyödyntää hankintameno-olettamaa.

 

Matti Meikäläinen ja SRV Oyj:n osakeanti

Oletetaan, että Matti Meikäläinen on ostanut SRV Oyj:n osakkeita kolmessa erässä viime vuoden heinäkuusta alkaen. Ensin hän osti heinäkuussa 2014 300 kappaletta hintaan 1035 euroa, toisen kerran tammikuussa 2015 300 kappaletta hintaan  768 euroa ja kolmannen kerran 300 kappaletta heinäkuussa 2015 hintaan 909 euroa.

Matti Meikäläisen ostoeräkohtainen hankintaraportti näyttää ennen SRV:n maksullista osakeantia (ja merkintätapahtumaa) tältä:

Hankintapäivä Hankintamäärä (kpl) Hankintahinta (eur) * Hankintameno (eur)
Heinäkuu 2014 300 3,45 1035
Tammikuu 2015 300 2,56 768
Heinäkuu 2015 300 3,03 909
Yht. / Keskim. = 900 = 3,013 (ok!) = 3,013 (ok!)

* Hankintahinta pitää sisällään välityspalkkion.

Matti otti sai elokuun puolivälissä tilinhoitajayhteisöltään ilmoituksen siitä, että SRV Oyj aloittaa maksullisen osakeannin ja koska hänellä oli jo ennestään samaisella toimijalla SRV:n osakkeita, hän päätti tutustua SRV:n osakeantiin ja sen tarkoitusperiin tarkemmin. Osakeantia koskevien tietojen mukaan hän saisi yhden merkintäoikeuden jokaista osakeannin täsmäytyspäivänä 20.8.2015 omistamaansa osaketta kohden, joten hänen arvo-osuustililleen kirjattiin 900 SRV Oyj:n uusannin merkintäoikeutta.

Lisäksi Matti huomasi, että kolmella (3) merkintäoikeudella saisi kaksi (2) uutta osaketta.

Matti päätti ottaa osaa SRV:n osakeantiin, joten hän käyttää osakeannissa 900 merkintäoikeutta ja hän saa näitä vastaan 600 osaketta. Matti siis päättää siis osallistua antiin koko määrällä.

Nyt Matti on sitä mieltä, että 600 uuden osakkeen hankintahinta tulee olemaan merkintähinnan mukaiset 2,11 euroa. Matti on tässä mielessä oikeassa, mutta 600 osaketta hankintahintoineen eivät jakaudu aiempien hankintaerien osalta tällä tavoin tasan. Matti maksaa uusista osakkeista näin ollen 4220 euroa, mutta hankintahintojen ja -ajankohtien osalta hänen pitää olla tarkkana.

Matti päättää tehdä laskelmat myös itse, joten hän ajattelee merkitsevänsä 600 osaketta vanhan SRV:n omistuksen perusteella seuraavasti:

Hankintapäivä Määrä (kpl) * Hankintahinta (eur) ** Hankintameno (eur)
Heinäkuu 2014  200  2,11 422
Tammikuu 2015  200  2,11 422
Heinäkuu 2015  200  2,11 422

* Uusien osakkeiden määrä per ostoerä lasketaan niin, että uusien osakkeiden kokonaismäärä jaetaan merkintäoikeuksien kokonaismäärällä kerrottuna vanhan ostoerän määrällä. Jos osakkeita olisi tässä tapauksessa ollut eri määriä ja merkintäsuhde vielä jokin oudompi, olisi pitänyt tehdä tiettyjä pyöristyksiä, jotta lopulta hankintaerät asettuisivat “oikein”.

** Hankintahinta on merkintähinta (2,11 eur), mutta se on tässä näytillä vain väliaikaisesti. Lopullinen hankintahinta on jotain muuta, koska hankintahinta tulee jyvittää vanhan ja uuden omistuksen kesken.

Merkinnän jälkeen uudet osakkeet kirjataan Matin salkkuun väliaikaisella tunnuksella, teknisenä lajina “SRV1VN0115”. Näin siis siihen asti kunnes ne yhdistellään vanhaan osakelajiin SRV Oyj:n osakeannin ehtojen mukaisesti.

Matin salkun ostoerät muotoutuvat SRV:n merkinnän ja uusien osakkeiden yhdistelyn jälkeen seuraavasti:

Hankintapäivä Hankintamäärä (kpl) Hankintahinta (eur) * Hankintameno (eur)
Heinäkuu 2014 300 2,91 874,2
Heinäkuu 2014 200 2,91 582,8
Tammikuu 2015 300 2,38 714
Tammikuu 2015 200 2,38 476
Heinäkuu 2015 300 2,66 798,6
Heinäkuu 2015 200 2,66 532,4
Yht. / Keskim. = 1500 (900 + 600) = 2,652

* Jokaisen ostoerän uudet hankintahinnat lasketaan niin, että tiettyjen hankintaerien hankintamenot lasketaan yhteen ja tämä summa jaetaan vanhojen ja uusien osakkeiden yhteenlasketulla määrällä. Tarvittaessa myös hankintameno-olettamaa voi toki käyttää.

 

Toissijainen anti ja merkintäoikeuksien ostaminen pörssistä

Matti olisi myös voinut osallistua SRV:n toissijaiseen merkintään, jolloin osakkeet saisivat hankintahinnakseen merkintähinnan (2,11) ja niiden hankintapäiväksi kirjautuisi kirjauspäivä. Matti olisi myös voinut halutessaan ostaa lisää merkintäoikeuksia ja tehdä niiden perusteella merkinnän, jolloin hankintahinta muodostuisi merkintähinnan ja merkintäoikeuksien ostohinnan perusteella, koska merkintäoikeuden hankintahinta lisätään hankintahintaan.

Matin SRV:n osakkeiden mahdollisessa luovutustilanteessa noudatetaan FiFo-periaatetta. Näin ollen ensimmäisinä saadut osakkeeet (heinäkuu 2014) on arvo-osuusjärjestelmässä myös luovutettava ensimmäiseksi (Fasoúlas, Manninen & Niiranen 2012, 107).

Lähteet

Fasoúlas, Elina & Petri Manninen & Ville Niiranen (2012). Sijoittajan verotus. Helsinki: FINVA.
Korpela, Vesa (2012). Sijoittajan verokirja. Helsinki: Verotieto.
Ossa, Jaakko (2006). Myyntivoittoverotus käytännössä. Helsinki: Tietosanoma.

Vastuuvapaus: Tämä kirjoitus ja sen sisältämä osakeanteja koskeva näkemys on tarkoitettu vain esimerkiksi ja yleistiedoksi. Kirjoituksen sisältö on koottu luotettavina pitämistäni tietolähteistä, mutta mahdollisista virheistä tai esittämäni näkemyksen perusteella tekemistäsi päätelmistä tai toimista en ota vastuuta. Jos huomaat virheen tai puutteen, kerro siitä ja pyrin täydentämään/korjaamaan tekstiä.

Kuvalähde: kenteegardin / Foter / CC BY-SA

 

/Thomas Brand

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
3 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
08.10.2015 12:14

Maksullinen osakeanti on merkki yhtiön epäonnistumisesta ja huonosta laadusta. Rahavirran pitäisi kulkeutua osingon ja pääoman muodossa yritykseltä omistajalle eikä toisinpäin.

Nimetön
Nimetön
10.10.2015 21:54

Nuo määrät eivät tainneet mennä ihan oikein, 300 vai 1000kpl..

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
12.10.2015 12:10

Kiitos huomiosta, Seppo.

Tarkistan luvut. 🙂