Siirry pääsisältöön

Kreikka ja troikka tappelevat, kumpi voittaa?

Kreikka maksaa 450 miljoonan euron lainalyhennyksen Kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle. Hallituksen mukaan Kreikka maksaa lyhennyksen myöhemmin tänään, uutisoi MTV. Näin saatiin tämäkin jakso jännitysnäytelmästä päätökseen. Meneillään oleva viides tuotantokausi lupaa tosin vauhtia ja vaarallisia tilanteita jatkossakin.

Saako Kreikka sopeutusohjelmansa päätökseen sovittujen tavoitteiden mukaisesti kesäkuun loppuun mennessä? Miten käy virkamiesten palkkojen? Entä Syriza puolueen suosion kun Tsipras pettää vaalilupauksensa? Tarttuuko Kreikan pääomapako ja eurokriittisten puolueiden suosio muihin kriisimaihin? Mitä tekee Euroopan unionista, Euroopan keskuspankista ja Kansainvälisestä valuuttarahastosta koostuva troikka? Heittävätkö nämä lisää hyvää rahaa huonojen perään, vai poistavatko ne euron heikoimman lenkin?

Troikka ei haluaisi päästää Kreikkaa menemään, koska eurojäsenyyden yksisuuntaiseksi tarkoitetusta ovesta tulisi pyöröovi. Kreikan äänestäjät haluavat jäädä euroon, vaikka rakenteellista muutostahtia pidetäänkin liian ankarana. Osapuolet haluavat siis samaa asiaa. Kyse on lähinnä siitä, onko se poliittisesti mahdollista, samanaikaisesti, molemmin puolin pöytää.

Sekä Kreikka että troikka teeskentelevät nyt kilpaa voittaakseen aikaa ja uuvuttaakseen katsojat. Aiheeseen turtuneet äänestäjät kun ovat valmiimpia hyväksymään minkä tahansa lopputuleman. Kreikkalaisten äänestäjien todellisuus on kuitenkin muiden todellisuutta karumpaa. Siksi Tsipraksen liikkumavara on troikkaa kapeampi.

Kreikan lähdön vaikutukset puolestaan laimentuvat sitä mukaan kun euromaiden äänestäjät turtuvat. Jännitysnäytelmän jatkuessa, Kreikan lähdöstä tulee kasvavassa määrin mielekkäämpi vaihtoehto troikalle. Tämä ja Tsipraksen rajallinen liikkumavara tukee johtopäätöstä, että Kreikka lähtee eurosta.

Mikäli kreikkalaisten halu jäädä euroon kuitenkin on rakennemuutoskärsimystä vahvempi, tai mikäli Tsipras yksinkertaisesti laskee tämän varaan, Kreikka saattaa tehdä suurimman rakenteellisen tehostamisliikkeen Euroopassa sitten saksojen yhdistymisen. Meillä muilla se on joka tapauksessa vielä edessä, mikäli omalta osaltamme haluamme pysyä valuuttaunionissa. Sillä tavalla Kreikan kohtalo on meidän.

 

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Dollar Photo Club

 

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy. Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Subscribe
Lähetä minulle ilmoituksia:
guest
2 Kommenttia
uusin
vanhin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
09.04.2015 15:27

Hyvää, sujuvaa ja värikästä tekstiä. Hyvin kirjoitettu.

Itse asiasta olen sitä mieltä, että Kreikan pitää ottaa uusi alku. Suomella on vielä mahdollisuus korjata kurssia. Vanhat pitäisi päästää eläkkelle heti 60 ikävuoden jälkeen, jos niin haluavat ja nuoret pitäisi saada oikeisiin töihin.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
09.04.2015 15:57

Millaisen alun Kreikka mielestäsi tarvitsisi? Matokuuri vai exit? Tuohon seuraavaan mielipiteesi minulta tulee näkemys lähiaikoina 😉

© 2024 Nordnet Bank AB.
Nordnet | Yliopistonkatu 5, 3. krs | FI-00100 Helsinki