Siirry pääsisältöön

Merkel

Talouden trendit ja ilmiöt
05.12.2016

Italian vaalitulos lisää EU:n paineita entisestään

Brexit ja Trump. Grillo ja Le Pen? Italian vaalitulos lisää Euroopan Unionin paineita, vaikka välittömiltä seuraamuksilta vältyttäneen.

Martin Paasi
Nordnet
32
Kaikki kirjoitukset
Sijoitusvinkit & -analyysit
30.09.2016

Deutsche Bank ja uusiutuvan pankkikriisin anatomia

Edellisen finanssikriisin (2008) jälkipyykin johdosta Deutsche Bankille on osoitettu 14 miljardin dollarin sakko. Jatkuneessa nollakorkoympäristössä pankin markkina-arvo on laskenut suunnilleen tuon sakon kokoiseksi (tätä kirjoittaessa alle 14 miljardia euroa). Huonon liiketoimintaympäristön johdosta pankilla on ongelmia täyttää vakavaraisuusvaatimukset. Samalla Deutsche Bankilla on noin 10 prosentin osuus maailman johdonnaismarkkinoista. Miksi, ja miten Deutsche Bankin mahdollinen konkurssi voisi tulla kolkuttamaan sinunkin kotiovea?

Martin Paasi Nordnet
53
Sijoitusvinkit & -analyysit
07.11.2015

Eurosta puhuttaessa pitää muistaa maailmansodat

Monet rahoitusalan ammattilaiset ovat euron syntymisestä lähtien kritisoineet yhteistä euroa mahdottomaksi, valuvikaiseksi tai ainakin puolivalmiiksi järjestelyksi. Kun tähän lisätään euromaiden epätasainen talouskehitys, jonka seurauksena euron arvo on kaikille väärä, on helppo yhtyä myös valtamedian euroskeptikkoihin.

Samalla monet kuitenkin puolustavat euroa ja eurojäsenyyden solidaarisuutta intohimoisella palolla, mikä ei välttämättä aina auta itse asiaa. Rahoitusalan ammattilaista tuollainen käytös on ihmetyttänyt siinä määrin, että heräsi epäilys siitä, että taustalla on jotain muuta kuin pelkkiä asia-argumentteja.

Euron intohimoisimpia puolustajia ymmärtääkseen euro pitää nähdä yhtenä Euroopan yhdistymisen askeleena muiden joukossa. Taustalla on tosiaan pyrkimys yhdistää Eurooppa. Juuret löytyvät viimeisen vuosisadan maailmansodista.

Martin Paasi Nordnet
28
Talouden trendit ja ilmiöt
06.07.2015

Pitääkö Kreikka Eurooppaa poliittisen intohimonsa panttivankina?

Oxymoron, eli sanonnan ristiriitaisuus, on retorinen kuvio, joka sisältää kaksi ristiriitaista käsitettä tai mielikuvaa. Tuore esimerkki tästä on kreikan pääministeri Alexis Tsipraksen käsitys, että eurooppalaiset päättäjät olisivat jotenkin halukkaampia antamaan veronmaksajiensa rahoja kreikkalaisille, kun kreikkalaiset kieltäytyvät velkojien asettamista ehdoista.

Kreikan kansanäänestystulos "Ei" (kreikaksi Oxi), oli ehkä jossain määrin yllättävä mutta ainakin valitettava, koska nyt Eurooppalaisilla päättäjillä on poliittinen oikeutus antaa Kreikan mennä menojaan. Tsipraksen saavuttama etu, ei ehkä sittenkään ollut kenenkään etu, vaan lähinnä "typerä Ei", eli Oxi-moron.

Martin Paasi Nordnet
53
Talouden trendit ja ilmiöt
29.06.2015

Viikonlopun sekoilun saldo: minne menet, Kreikka?

Kun velkojat olivat valmistelemassa uutta sopimuspohjaa, Tsipras perjantai-iltana yllättäen ilmoitti järjestävänsä kansanäänestyksen sunnuntaina 5. heinäkuuta, torstaisen sopimusluonnoksen hyväksymisestä. Kansan pitää nyt muutamassa päivässä ottaa kantaa siihen, mihin Tsipras puolueineen ei ole saanut selkeyttä viidessä kuukaudessa. Tsipras pyysi samalla kansanäänestyksen ajaksi lisäaikaa, mutta tähän lauantainen Euroopan valtionvarainministerikokous ei enää suostunut.

Martin Paasi Nordnet
45
Talouden trendit ja ilmiöt
26.06.2015

Mistä Kreikka ja sen velkojat kinastelevat?

Kreikan kriisin neuvotteluosapuolet olivat pääsemässä sopimukseen alkuviikosta, mutta viikon edetessä mielipiteet erkanivat kahdeksi sopimusluonnokseksi joita ei torstain tapaamisessa enää pystytty sulattamaan yhteen. Nyt tehdään hartiavoimin työtä uuden sopimuksen synnyttämiseksi.

Aikaa ei ole kuin ensi viikon tiistaihin jolloin 1,5 miljardin euron lainaerä erääntyy maksettavaksi. Mikäli sopimusta ei maanantai aamuun mennessä synny, pankit saattavat pysyä kiinni Kreikassa. Mistä neuvotteluissa sitten nahistellaan?

Martin Paasi Nordnet
35
Talouden trendit ja ilmiöt
25.06.2015

Kreikan valuuttasäännöstely olisi lopun alku

Loppu häämöttää jännitysnäytelmässä "Kreikka vastaan muut". Mikäli sopimusta Kreikan ja Euroopan unionin (EU), Euroopan keskuspankin (EKP) ja Kansainvälisestä valuuttarahaston (IMF) välillä ei synny sunnuntaihin mennessä ei ole varmuutta siitä, että Kreikka saa uuden 7,2 miljardin euron rahoituserän jo olemassa olevasta, 245 miljardin rahoituspaketista. Kreikka tarvitsee rahat keskiviikkoon mennessä maksaakseen IMF:lle erääntyvän 1,5 miljardin euron lainaeränsä.

Martin Paasi Nordnet
48

Kirjoittajat

Katso kaikki kirjoittajat
Suvi Tuppurainen Nordnet Suomen maajohtaja
Jukka Oksaharju Osakestrategi, Nordnet Suomi
Martin Paasi Talousasiantuntija
Nordnet Nordnetin työntekijät
osinkokuningas bloggari, yksityissijoittaja
Katso kaikki kirjoittajat