Koronavirus ja markkinat

Tämän hetkisen tiedon mukaan koronavirus tappaa noin 2–3 prosenttia tartunnan saaneista. Luku on epätarkka, koska koronavirukseen kuolleet ovat usein sairastaneet myös muita sairauksia. Lisäksi koronavirusta voi kantaa oireitta, jolloin kaikki tartunnan saaneet eivät tilastoidu. Tästä johtuen ensimmäiset arviot pikemminkin yliarvioivat kuin aliarvioivat viruksen kuolettavuutta (lue täältä kiihkoton yhteenveto koronaviruksesta). Tämä ei tosin ole päähuoli markkinoilla. […]

Tämän hetkisen tiedon mukaan koronavirus tappaa noin 2–3 prosenttia tartunnan saaneista. Luku on epätarkka, koska koronavirukseen kuolleet ovat usein sairastaneet myös muita sairauksia. Lisäksi koronavirusta voi kantaa oireitta, jolloin kaikki tartunnan saaneet eivät tilastoidu. Tästä johtuen ensimmäiset arviot pikemminkin yliarvioivat kuin aliarvioivat viruksen kuolettavuutta (lue täältä kiihkoton yhteenveto koronaviruksesta). Tämä ei tosin ole päähuoli markkinoilla.

Espanjantauti

Kun jotain yllättävää tapahtuu ja sen vaikutusta on vaikea hahmottaa, historiasta voi olla apua. Vuosina 1918-19 maailmalla velloneen espanjantaudin kuolettavuus tartunnan saaneista oli koronaviruksen tavoin noin 3 prosenttia. Taudin kantaja oli usein oireeton, eli virusta kantavaa henkilöä ei voinut aina päällisin puolin tunnistaa. Siksi se levisi hyvin tehokkaasti tartuttaen jopa 20–50 prosenttia koko maailman väestöstä. Näin ollen, alhaisesta kuolettavuudesta huolimatta, espanjantauti on kaikkien aikojen tuhoisin influenssapandemia, johon kuoli 30–100 miljoonaa ihmistä puolentoista vuoden aikana.

Source: Wikipedia

Varsinkin tästä syystä koronaviruksen tartunnan leviämisen torjuminen on nyt keskiössä. Ensimmäisen maailmansodan aikoja ei toki voi verrata nykymaailman kykyyn torjua epidemioita. Maailman terveysjärjestö eli WHO (World Health Organization), koordinoi paikallisten rakenteiden lisäksi (kuten THL) kansainvälisiä toimia koronaviruksen torjumiseksi ja nykylääketiede hoitaa viruksesta syntyvää keuhkokuumetta paremmin kuin sadan vuoden takainen.

Silti ei ole niinkään kyse siitä, määritelläänkö koronavirus pandemiaksi, vaan pikemminkin siitä, milloin tämä tapahtuu. Mutta tämäkään ei varsinaisesti liikuta markkinoita.

Viruksen seuraukset

Jatkuva uutisointi koronaviruksen leviämisestä tulee herättämään kasvavaa huolta ja pelkoa. Suurin päänsärky on kuitenkin epätietoisuus. Vielä ei tiedetä mistä koronavirus on tullut, mikä sen kuolettavuus on, miten siltä voisi rokottautua, saadaanko sen leviäminen taltutettua ja jos saadaan, miten paljon nämä taltuttamistoimenpiteet syövät maailmantaloutta.

Selvää on, että ylellisyyshyödykkeitä tuottavat yritykset kärsivät viruksesta. Lisäksi varsinkin Kiinan rooli “maailman alihankkijana” herättää laajaa huolta. Esimerkiksi Apple ja Adidas varoittivatkin jo juuri tästä syystä koronaviruksen vaikutuksista liiketoiminnoilleen. Pääomatehokkaasti pyöritettävät liiketoiminnot “just-in-time” toimitusketjuineen ovat luonnollisestikin erityisen herkkiä toimitusongelmille. Asiaa ei auta, että varustamoiden, kuten huhun mukaan Maerskin kahdet miljoonat kontit ovat jääneet Kiinan satamiin jumiin.

Markkinat

Markkinat reagoivat epätietoisuuteen ja yllätyksiin. Edellinen synnyttää jälkimmäisiä. Sitä mukaa kun kokonaiskuva viruksen vaikutuksista selkeytyy, tulee lisää yllätyksiä jatkossakin. Pomppuja on siis tiedossa. Onko koronavirus se markkinoiden ennakoimaton musta joutsen, joka katkaisee kolmetoistavuotiaan ja ennätyksellisen tuottoisan osakemarkkinanousun? Voi olla.

Ihmiskunnan taistellessa koronaviruksen leviämistä vastaan taistelussa käytettävät toimenpiteet hidastavat talouden rattaiden pyörimistä. Miten paljon, sen saamme vähitellen oppia. Tällä hetkellä kukaan ei tiedä. Kaikki arvailevat. Yllätyksiä – suuntaan jos toiseen – tullaan siis näkemään.

Pitkäjänteisyys

Pitkäjänteisen osakesäästäjän ei kannata hötkyillä. Tämäkään kriisi ei ole ennennäkemätön. Ja jos historiasta voi jotain oppia, akuutit kriisit menevät ohi. Yllättävänkin nopeasti. Ja siitä junasta on yllättävän helppo jäädä jälkeen.

Keskity siksi nyt terveenä pysymiseen.

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi ja puhelimitse numerosta 050 5918292.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit